Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Graafillinen statiikka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1559
Grabbacka
—Gracchus
1560
ten esim. jalokiviä, helmiä, jaloja metalleja,
lääkeaineita y. m. punnittaessa. Tämän mitan
nimi ja suuruus vaihtelee sen mukaan, missä
maassa ja mihin tarkoitukseen sitä on käytetty.
Jalokivien ja helmien painomittana g. on
kaikkialla ollut ’/< karaattia jalokivipainoa = 5,i cg.
Ruotsissa (v:ecn 1863) ja Suomessa
(v:een 1887) apteekkipainona käytetty graani
= V20 krupulaa = */oo drakmaa = 1 ra/8o assia = 6,s cg
(likip. 011 16 graania = lg). Englannissa
grain (grein) = ’^o kauppanaulasta = 5,« cg tai
= V5780 troypoundia = 6,48 cg. —
Ranskalainen g r a i n = 5,8’cg. — Itävaltalainen
kullan punnitsemiseen käytetty g r a n = ’/oo
dukaat-tia = 5,8 cg. Italiassa ja Espanjassa on
vastaava paino nimeltään grano,
Hollannissa grein, Preussissa grauj. n. e
u. 8:n.
Grabbacka, vanha herrastila Karjan kunnassa,
n. 3 km kirkolta. Tilan ovat omistaneet Niilo
Grabbe, Arvid Stålarm y. m.; lähellä nykyistä
G:n päärakennusta 011 entisen upean linnan
muurien raunioita. G. 011 myöhempinä aikoina
kuulunut Fagervikin omistajille. k. s.
Grabbe, Christian Dietrich (1801-36),
saks. uäytelmänkirjoittaja, kirjoitti useita
näytelmiä, joiden vahvin puoli ei ole esitettäväisyys,
mutta joissa ilmenevä luouteeuerittely usein on
nerollinen, joskin joskus omituinen ja
keinotekoinen. Hänen draamansa „Herzog Theodor
von Gothland" on osaksi mauton, mutta
suurisuuntainen ja syväajatuksineu. Hänen muista
draamall. teoksistaan ovat huomattavia ,,Don
Juan und Faust" (1829), „Kaiser Friedrich
Barbarossa" (1829), „Kaiser Heinrich VI" (1830),
„Napoleon oder die hundert Tage" (1831),
..Hannibal" (1835) ja „Die Hermansschlacht" (julk.
1838). Monet arvostelijat pitävät G:a Kleistin
rinnalla Saksan suurimpaua draamall. nerona
Schillerin jälkeen. [Ziegler, „Grabbes Leben und
Charakter"; C. Behrens, „En tysk Digter Christ.
Dietr. G., hans liv og digtning" (1903).
j. h-l.
Grabbe, Niilo (k. 1549), suom. soturi ja
linnanisäntä, Grabbackan herra; isä oli
Raaseporin kihlakunnan tuomari Mauuu Antinpoika
G., jonka mainitaan rakennuttaneen Grabbackan.
Tunnetuksi Niilo G. tuli ensin vapaussodassa
juutteja vastaan 1521-23, jolloin käy sissisotaa
heitä vastaan pitkin Suomen rannikkoa,
kokoillen ympärilleen sissijoukon, karaten keveillä
veneillänsä juuttien kimppuun, heitä surmaten ja
yömajoihinsa polttaen. Hädän tullen hän
pujahti Viron puolelle ja palasi sieltä taas entistä
menoansa jatkamaan. Voitolle päästyään
Kustaa Vaasa palkitsi häntä viroilla ja läänityksillä,
niinpä hän esim. sai Vihdin pitäjän kaikkine
tuloineen. V. 1534 hän kuninkaan joukkojen
etunenässä meni Viipuria vastaan, jossa Hoijan
kreivi oli noussut kapinaan kuningasta vastaan
ja josta nyt pakeni ulkomaille. Tärkeän
raja-linnan päämieheksi hänen jälkeensä nimitti
Kustaa vanhan tottuneen uskollisen sotatoverinsa
G:n. Mutta G. näyttää yhä säilyttäneen
nuoruutensa sotaisan luonteen ja olleen vähemmän
sopiva siinä arkaluontoisessa asemassa, minkä ra
ja-linnan suhteet vieraaseen valtakuntaan
aikaansaivat. V. 1544, kun olot rajalla olivat sekavia,
oli Kustaan korviin tullut huhu. että Viipurin
seuduilla „muutamat kirkot ovat (Venäjän
puolelta saatua) ryöstösaalista täyunänsä,
vaikkemme me ole siitä osalliseksi tulleet" ja kun
venäläiset lähettiläät saapuivat Viipuriin näistä
seikoista valittamaan, antoi G. — huviksi —
ampua toista löysällä ruudilla, niin että hän
siitä sai vähäisen vamman. Myöskin G.
Viipurissa piti niin ylellistä elämää „ettei missään
Ruotsissa eikä Suomessa pidetä semmoista
ylenpalttista syömistä ja mässäystä". Näistä syistä
kuningas 1545 erotti G:n liuuauisänuyydestä;
ja viimeiset vuotensa tämä eli kotonaan
Grab-backassa sekä haudattiin Karjan pitäjän
kirkkoon. e. g.
Grabowski [-bo’v-], Michal (1805-63),
puolal. kirjailija, oli kotoisin Kiovan
kuverne-mentista ja sai opetuksensa Humanin
puolalaisessa basilicani-koulussa. Tutustuttuaan
Varsovassa Puolan romantikkoihin hän alkoi
kriitillisissä kirjoituksissa selvitellä tämän uuden
suunnan kirjailijoiden merkitystä, osoittaen että
kirjallisuuden juurten tulee olla puhtaasti
kansallisessa ja kansanomaisessa maaperässä ja
huomauttaen kansanrunouden tärkeyttä. Hänen
kriitilliset kirjoituksensa, joilla 1830-luvulla oli
erittäin suuri merkitys, ilmestyivät teoksissa
„Literatura i krytyka" (4 nid. 1837-40) ja
„Ko-respondencya literacka" (1843). Kiovassa G.
liittyi ukrainalaisiin slavofiileihin. Hän on
julkaissut myöskin kaunokirjallisia teoksia, joiden
aiheet ovat otetut Ukrainaii historiasta
(„Kolisz-czyzna i stepy", 1838, „Stannica Hulajpolska"
1841, „Zamie6 w stepach", 1862 y. m.). Hänen
historiallisista teoksistaan ovat huomattavat
„Ukraina dawna i terazniejsza" (1850, „Entinen
ja nykyinen Ukraina"). V. 1862 markiisi
Wielo-polski kutsui hänet Puolan
„kansanvalistus-komissionin" (koululaitoksen ylihallituksen)
jäseneksi; v. 1863 hän kuoli tämän viraston
johtajana. j. j. m.
Gracchus, muiuaisroomal.
Sempronius-suvun haaran nimi.
1. Tiberius Sempronius G. (k. n. 150
e. Kr.), kansantribuunina 187, konsulina 177 ja
163, censoriua 169, soti suurella menestyksellä
Hispaniassa ja Sardiiniassa. Hänen vaimonsa oli
Cornelia (ks. t.).
2. Tiberius Sempronius G. (162-133
e. Kr.), edellisen poika, tunnettu kansantribuuni
ja uudistusten harrastaja. G. otti osaa Karthagon
valloitukseen 146 sukulaisensa ja lankonsa Scipion
johdolla sekä lähti 137 konsuli C. Hostilius
Manci-nuksen quæstorina Hispaniaan, missä hän pelasti
roomal. sotajoukon perikadosta tekemällä
sopimuksen numautialaisten kanssa. Tultuaau
kansantribuuniksi 133 G. ryhtyi parantamaan
alemman kansan tilaa ehdottamalla m. m. Liciniuksen
(ks. t.) lain perusteella, ettei yksikään
kansalainen saisi omistaa valtionmaata (ager
publi-cus, ks. t.) enempää kuin 500 auranalaa
(juge-rum = 74 ha) itseänsä sekä korkeintaan yhtä
paljon poikiansa varten ja että loppuosa oli
jaettava köyhille kansalaisille 30 jugerumin
suuruisina tiloina kohtuullista maaveroa vastaan.
Ylimykset tosin saattoivat G:n virkatoverin
M. Octaviuksen vastustamaan hänen ehdotustaan,
mutta G. erotutti lainvastaisesti Octaviuksen
toimestaan. Enentääkseen suosiotaan G. ehdotti
Pergamoksen kuninkaan Attalos III:n jälkeensä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
