- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1569-1570

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Granacci ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

156!»

Granacci—G

ran Canaria

1570

myös 011 näihin metsistynyt. Lehtiasento
vastakkainen tai hajallinen, sikiäispäällisen kehän
verholelidet purppuran-, terälelidet
granaatin-punaiset. Kypsä hedelmä on kuivakuorinen,
vihreä, keltainen, ruskean- tai tummanpunainen
marjahedelmä, jonka sisässä on lukuisia
siemeniä. Näiden ulommainen kuori ou mehevä,
imelän hapahko, syötävä. Juuren, varren ja
hedelmän kuorta käytetään sisältämänsä alkaloidin,
pelletieriinin, vuoksi matolääkkeenä.

(J. A. XV.)

Granacci
na’tsij, Francesco (1477-1543),
it. taidemaalari Firenzen koulua, Ghirlaudaion
oppilas ja avustaja. G:n tuotanto, joka käsittää
uskonnollisia maalauksia, on vähäinen ja [-jotenkin epäitsenäinen, osoittaen vaikutusta
Michelangelolta, Lionardolta ja Rafaelilta. E. R-r.

Granada
na’-J. 1. Maurilainen [-kuningaskunta keskiajalla Espanjassa, käsitti G:u,
Malagan ja Almerian nykyiset maakunnat,
pääkaupunki samanniminen. Maurilais-vallau
perustamisesta 711 G. kuului Cördobau kalifikuntaan
sekä sitten marokkolaisten valtiasten alle,
kunnes 1238 muodostautui itsenäiseksi
kuningaskunnaksi. Loistavaksi se kehittyi lahjakkaitteu,
taidetta harrastavien ruhtinastensa hallitessa,
muodostuen tieteen ja taiteen, maanviljelyksen
ja teollisuuden keskustaksi. Mahtavien
ruhtinassukujen välinen eripuraisuus heikoiisi kuitenkin
valtakuntaa, joten se kadotti alueen toisensa
jälkeen, ja pian sen täytyi alistua veroa
maksamaan Kastilialle. Sen kieltäytyminen veron
suorittamisesta 1481 synnytti sodan, jonka tulos oli
G:n antautuminen Ferdinandin ja Isabellau
joukoille 1492 ja maurilaisten kulttuurin
häviäminen sekä heidän jälkeläistensä karkoitus 1609.

— 2. Maakunta Etelä-Espanjassa, 12,529 km’;
516,622 as. (1907 arv.). Viinin, etelänhedelmien,
öljyn y. m. viljelystä; teollisuutta ei ole. — 3.
Samannimisen maakunnan pääkaupunki, Sierra
Nevadan juurella, puutarhan tavoin viljellyssä
ympäristössä; 69,018 as. (1900). Muistona
mau-rilais-ajoilta on m. m. maailmankuulu Alhambran
linna (ks. t.) sekä itämainen leima, mikä
monella kaupuugiuosalla on ahtaiue katuineen ja
tasakattoisine rakennuksineen. Kauniin
avonainen paikka on Bibarrambla, jossa pidettiin
maurilaisten loistokkaat turnajaiset, kansanhuvit
y. m. — 23 kirkosta on mainittava
valmistumaton katedraali kuninkaallisiue hautapatsaineen.

— G:ssa toimii 1531 perustettu yliopisto, jossa
n. 1,000 oppilasta, seminaari y. m. Maakunnan
viranomaisten ja arkkipiispan istuin. —
Mauri-lais-aikojen kukoistava silkkiteollisuus ou
rappeutunut, muutakaan teollisuutta ei ole kuin
nimeksi. — Maurilaiset perustivat G:n
700-luvulla kohottaen sen taloudelliseen ja henkiseen
kukoistukseen, niin että siinä vähää ennen
espanjalaisten valloitusta oli 400,000 as.
Jouduttuaan espanjalaisten haltuun G. nopeasti
rappeutui. E. E. K.

Granada
na’-J, kaupunki Nicaraguassa G:n
departementissa Nicaragua-järven rannalla;
9,086 as. Rautatie. Vienti: kaakaota, kahvia,
väripuuta ja vuotia.

Granatenburg [-nä’-J, Olavi [-Pentinpoika (1608-79), soturi, tuli 1634 luutnantiksi
Hämeen rykmenttiin, 1639 kapteeniksi, 1645
Käkisalmen linnan komentajaksi. Sodan aikana
50. IL Painettu u/1010.

1656 hän ainoasti 200 miehellä urhoollisesti 12
viikon ajan (3 p. heinäk.-26 p. syysk.) puolusti
linnaa Mikael Puskiiiin johtamaa 2,500 miehen
suuruista venäläistä piiritysjoukkoa vastaan,
päättävästi hyläten kaikki
antaumisvaatimuk-set, torjuen vihollisten rynnäköt ja tehdeu
rohkeita hyökkäyksiä. Palkinnoksi osoittamastansa
urhoollisuudesta hän 1659 korotettiin
everstiluutnantiksi ja aateloitiin 1662, saaden silloin
nimen G. ja vaakunakuvakseen lipuilla
koristetun linnantoruin, jonka yläpuolella nähdään
räjähtävä kranaatti. V. 1659 hän otti osaa
Tanskan sotaretkeen, nimitettiin 1665 komentajaksi
Savonlinnaan ja 1761 ölantiin, jossa 1679 kuoli.

K. G.

Granatenhjelm [ granä’tenjelm], Fredrik
(1708-84), ihmisystävä, oli Ruotsista syntyisin,
tuli 1731 kersantiksi tykistöön ja otti kunnialla
osaa Suomen onnettomaan sotaan 1741-43. Kun
Viaporia ruvettiin rakentamaan, siirrettiin
hänet nähtävästi, silloin majurina, sen
linnuee-seen. .G- tuli tunnetuksi ja kiitetyksi syvästä
jumalanpelosta, puhtaasta elämästä ja laajasta
hyväntekeväisyydestä. Jaakko Maunu
Sprengt-porteniu vannottaessa 1772 vallankumouksen
tapahtuessa Viaporin linnueväkeä, G. ilmoitti, ett’ei
hänen omatuntonsa sallinut hänen rikkoa valaa,
jonka äsken oli tehnyt kuninkaalle ja säädyille
yhteisesti. Sprengtporten oivalsi kuitenkin varsin
taitavasti estää G:n esimerkin saamasta aikaan
hämminkiä, sulkien hänet syliinsä ja lausuen,
että, jos kaikki olisivat G:in kaltaisia, ei mitään
valaa ollenkaan olisi tarvis. G. kuoli 13 p.
jouluk. 1784 Helsingissä, ja haudattiin erityiseen
hautaan n. s. Edbomin puutarhaan
(»vapaamuurarin hauta" nyk. Kaisaniemessä) ; hautakiven
(ruots.) kirjoitus kuuluu suomeksi: „Vähät siitä
tietääkö maailma, kuka tässä lepää. Jumala
tietää kyllä, mitä hän on tehnyt, ja vaivainen
siunaa hänen muistoansa." K. G.

Granberg [grän-J, Johan Olof (s. 1858),
ruots. taidehistorioitsija, julkaissut perusteellisia
ja arvokkaita tutkimuksia varsinkin 1600-luvun
taiteesta.

Granberg
ä-J, Louise Elisabeth [-(1827-57), ruots. kirjailijatar, tuottanut sekä
näytelmä-kappaleita, joista tunnetuin on »Johan Fredman"
(1861), 5-näytöksinen bellmaniadi, että
myöhempinä vuosinaan sarjan historiallisia romaaneja,
joiden aiheet ovat Ruotsin keskiajalta ja
Vaasa-suvun hallitusajalta, ja joiden tarkoituksena on
muodostaa jatkoa Starbäckiu romaaneihin. Hän
julkaisi teoksensa salanimellä Carl Blink.

E. H.

Gran Canaria
na’-J, hedelmällisin, [-suuruudeltaan toinen Espanjalle kuuluvista Kanarian
saarista Afrikan länsirannalla; 1,667 km’,
127,471 as. (1900). Saaren tuliperäistä alkua
oleva vuoriperusta on n. 1800 m korkeaa, korkein
huippu Pico de los Pechos 1,951 m. Monipuolisen
maanviljelyksen rinnalla harjoitetaan myös
karjanhoitoa menestyksellä. Vientituotteista on
mainittavin kokenilli (vuosittain n. 80,000 kg).
Rannikoilla harjoitetaan kalastusta ja
merilii-kettä. — Pääkaupunki on hyväsatamainen Las
Palmas 44,517 as. (1900). Teror kaupungissa on
kuumien lähteitten kylpylä, Galdarissa oli
muinaisten kanarialaisten kuningasten asunto.

E. E. K.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0833.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free