- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1571-1572

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Granacci ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1571

Gran Chaco—Granfelt

1572

Gran Chaco ks. Chaco.

Grand [grä] (ransk., < lat. grandis), iso,
suuri. — G r a 11 d-d u c [grä dylc], suurherttua,
suuriruhtinas. — G r a n d-d u c h é [grà dysè’],
suurherttuakunta, suuriruhtinaskunta.—G r a n
d-mère [grà mä’r], isoäiti. — G r a n d-p è r e
[grä pä’r], isoisä. — G r a n d-s e i g n e u r [grä
senjö’r], ylhäinen herra. — La grande
nation [la gräd nasiö’], suuri kansakunta, nimitys,
jota Napoleon Bonaparte eräässä italialaisille
antamassaan julistuksessa 1797 käytti Ranskan
kansasta. — Le grand siècle [la grä sie’kl],
„suuri vuosisata", Ludvik XIV:n aikakausi.

Grand Danois ks. Koira.

Grandezza [-de’tsa] (it.) 1. grandeza
[■de’pa] (esp.), suuruus, ylevyys; grandin arvo;
suuri tai liioiteltu arvokkuus ulkonaisessa
esiintymisessä.

Grandi (esp. grande = suurmies), Kastiliassa
korkeimman aateliston nimitys 13:nnelta vuosis.
alkaen. G:t omistivat läänejä ja suorittivat
niiden puolesta sotapalvelusta. Heillä oli myös
verovapaus ja etuoikeus valtion korkeimpiin
virkoihin, he saivat kuninkaan läsnäollessa pitää
hatut päässä. G.-arvo oli perinnöllinen.
Ferdinand Katolilainen ja Isabella tekivät g:en
mahtavuudesta lopun, ja Kaarle V:n ajoista saakka
nämät muodostivat kolmeen luokkaan jaetun,
kruunusta riippuvaisen hoviaateliu. Josef
Bona-parteu sekä myöhemmin Espanjan tasavallan
aikana g.-arvo poistettiin, mutta on sittemmin
jälleen uudistettu. G:eilla on nyk. vain
muodollisia etuoikeuksia. G. R.

Grandissimo [-i’s-J (it., superlat. sanasta
grande - iso), hyvin iso; bostonissa, lomberissa,
vistissä y. m. korttipeleissä käytetty sana, jolla
ilmaistaan aikomus pelata ilman valttia.

Grand jeu [grä zö] (ransk., = ,,suuri soitto"),
harmonikoppeli, jota avaamalla soittimen täysi
äänistö pääsee yhfaikaa kuuluville. /. K.

Grand prix [grä pri] (rausk.), suuri palkiuto;
ensimäinen palkinto. — G. p. de Paris [da
pari’], kuuluisat vuotuiset kilpa-ajot, jotka
toi-meenpauiiaan Longchamps’in radalla (Pariisissa)
toukokuussa ja joihin tavallisesti ottavat osaa
Englannin ja Ranskan parhaimmat täysveriset
juoksijat. Palkinto on 100,000 frangia.

Grand rapids [gränd räpidz], kaupunki
Yhdysvalloissa Michiganin valtiossa; 87,565 as.
(1900). Kymmenen rautatien risteyskohta.
Kaupungin ohi virtaavan Grand-River-joeu 6 m
korkeat putoukset ovat synnyttäneet vilkkaan
teollisuuden. V. 1900 oli kaupungissa 824
teollisuuslaitosta, joiden tuotanto-arvo 125 milj. mk.
Huonekalu-, puumassa-, paperi- ja
rautateollisuus varsinkin huomattavat. — Vilkas
puutavarakauppa.

Grandville [grävi’l], oik. Gérard, Jean
Ignace Isidore (1803-47), ransk. pilakuvien
piirustaja. Satiirisissa ja humoristisissa
tapa-kuvauksissaan (m. m. ,,Métamorphoses du jour",
„Animaux parlants" ja „Scènes de la vie privée
et publique des animaux") G. yhdisti
hullunkurisen leikillisesti eläin- ja ihmismuotoja, ivaili
valtiollisia ja yhteiskuntaoloja pilalehdessä „La
caricature" ja kuvitti Lafontaineii eläinsatuja,
Béranger’n runoja, Robinson Crusoea, Gulliverui
matkoja y. m. E. R-r.

Granet
në’J, Francois Marius (1775-

1849), ransk. taidemaalari. Saavutti [-restaurat-sioniajalla suurta suosiota laatukuvillaan, joissa
varsinkin huoneensisustojen valovaikutukset ovat
taidokkaasti esitetyt. E. R-r.

Granfelt. 1. Axel Fredrik G. (1815-92),
jumaluusopin professori, synt. Hausjärvellä
Ryt-tylän kartanossa, jonka
hänen isänsä omisti.
Kodissaan
harjoittamansa yksityisopiske-lemisen jälkeen G. tuli
ylioppilaaksi 1832, fil.
kandidaatiksi 1838,
seppelöitiin
riemumais-teriksi 1890. Suoritti
teol.
lisensiaattitutkinnon 1844, nimitettiin
jumaluusopin
apulaiseksi 1848, vihittiin
sam. v. papiksi ja sai
Nurmijärven
palkka-pitäjäkseen. Vihittiin
jumaluusopin
tohtoriksi riemujuhlassa
1857 ja nimitettiin dogmatiikan ja siveysopiu
professoriksi 1854, josta virasta täysinpalvelleena
erosi 1875. G:n merkitys jumaluusopillisena
ajattelijana ja kirjailijana 011 mitä suurin. Hänen
kirjailijatoimensa alkoi aikana, jolloin n. s.
he-ränneisyys laajalti voitti alaa kirkossamme. Itse
G. ei ottanut osaa tähän eikä siitä lähteneeseen
n. s. evankeliseen liikkeeseen; mutta suurella
mielenkiinnolla hän seurasi näitä ilmiöitä ja
koetti teoreettisesti selvitellä niitä kysymyksiä,
jotka näille suunnille olivat elin- ja
riitakysymyksiä. Tästä harrastuksesta syntyivät:
„För-sök tili utredande af begreppen auktoritet och
auktoritets tro jemte dermed sammanhängande
frågor" (1846) ; „Det kristliga lifvets vilkor och
väsende" (1848) ; ,,Om nådens ordning, jemte
kritik öfver Herrar Ingmans och Iledbergs i
detta ämne vexlade stridsskrifter" (1855) ;
„Dan-sen, betraktad från kristlig synpunkt" (1857) ;
,,Änuu ett och annat om dansen, förklaringar
och motkritik" (1858). G:n pääteokset ovat
yhteydessä hänen opettajatoimensa kanssa.
Yliopistollisista luennoista ovat syntyneet: ,,Kristlig
dogmatik" (1860, 3:s pain. 1880) ; „Den kristliga
sedeläran" (1873) ; ,,Den biblisk kristliga läran
om de yttersta tingeu" (1879) ; sekä tavallaan
professoriväitöskirja ,,Försök tili besvarande af
frågan: beror Guds inkarnation af menniskans
synd eller icke?" (1853). — G. sanoo liittyvänsä
n. s. välitysteologiaan. Hän pyrkii esittämään
kristilliset totuudet semmoisina, kuin ne
kuvastuvat meidän aikamme tieteessä. Tiede ja
uskonto soveltuvat hyviii yhteen. Olemassaolon
suurten kysymysten tositieteellinen tutkiminen
johtaa kristilliseen maailmankatsomukseen. G:n
mukaan on uskonopin perustotuus se, että
Jumala on ehdoton, pyhä rakkaus. Siveysopissaan
G. koettaa esittää’ niitä lakeja, joitten tulee
kaikilla aloilla ohjata ihmiskunnan kehitystä.
Tieteellisen ajattelemisensa tuloksissa G. joissakin
kohdin eroaa kirkollisesta oikeaoppisuudesta,
esim. käsityksessään sovituksesta ja ihmishengen
välitilasta tuonelassa, mutta hän ei mitenkään
tahtonut panna omalle jumaluusopilliselle
järjes-telmälleen erehtymättömyyden leimaa, vaan au-

A. Fr. Granfelt.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0834.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free