- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1581-1582

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gratisti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1581

Gratisti— Gravitatsioni

1582

Gratisti (< lat. grütia- suosio), henkilö, joka
valitaan pitämään huolta maisterinvihkijäisten
käytännöllisestä järjestämisestä ja sen vuoksi on
vapaa vihkijäisten aiheuttamista maksuista.

Grattan [gräton], Henry (1746-1820), irl.
valtiomies, valittiin 1775 Irlannin parlamenttiin,
jossa m. m. menestyksellä toimi laajemman
kauppavapauden hankkimiseksi Irlannille (1780),
Irlannin parlamentin itsenäisen
lainsäätämis-oikeuden turvaamiseksi ja Irlannin katolisten
aseman parantamiseksi v. 1793 näille myönnettiin
oikeus valita edustajia parlamenttiin, mutta G:n
ehdotus, että heidät tehtäisiin kaikissa suhteissa
protestanttien vertaisiksi, hyljättiin 1795. V. 1800
G. vastusti Pittin ehdottamaa Ison-Britannian
ja Irlannin täydellistä unionia (s. o. Irlannin
oman parlamentin hävittämistä), joka kuitenkin
pantiin toimeen; valittiin 1805 Englannin
parlamenttiin, jossa edelleen toimi varsinkin
katolisten vapautuksen hyväksi. G. oli
lämminsydäminen irlantilainen isänmaanystävä ja
erinomaisen etevä puhuja. G:n „Speeches" ja
„Miscella-neous ivorks" julkaistiin 1822 ja „Memoirs of
the life and times of H. G." 1839-46. [Leeky,
„Leaders of public opinion in Ireland", Roxbyn
ja Zimmernin elämäkerrat.] J. F.

Gratulatsioni (lat. grätulä’tiö), onnittelu,
onnentoivotus. — Gratulantti, onnittelija.
— Gratuleerata, onnitella.

Graubiinden (retorom. Ils Grischuns, it.
7 Grigioni, ransk. Les Grisons), Sveitsin
kaakkoisin kanttoni, suurin ja harvimmin asuttu:
7,133 km2, 108,951 as. (1907 arv.), 15 km2:llä;
47 % asukkaista on kieleltään saksalaisia, 37 "Jo
retoromaaneja, 13,s % italialaisia. G. on
luonnoltaan puhdasta alppimaata, Reinin itäpuoli kuuluu
Itä-Alppeihin, ilmasto kylmää alppi-ilmastoa,
paitsi Reinin laaksossa ja kolmessa Italiaan
aukeavassa laaksossa, joissa föhn-tuuletkin ilmastoa
lauhduttavat. Inn-virran laaksossa, Engadinissa,
vallitsee alppi-ilmasto. Maanviljelys ei tuota
omiksi tarpeiksi viljaa; Rein-laaksossa on
viini-istutuksia, italialaisissa viljellään
etelänhedel-miä ja tupakkaa. Metsän- ja karjantuotteet
tärkeimmät. Teollisuus mitätön. Viime aikoina on
matkailijaliikenne Davosin- ja
Engadinin-laak-soihin kehittynyt hyvin huomattavaksi
tulolähteeksi; rintatautisia varten on siellä suosittuja
parantoloita. — Hallitusmuoto v:lta 1892 on
puhtaasti kansanvaltainen. Hallitusmuodon
muutokset, eräät lakisäädökset, sopimukset y. m. s. sekä
määrätyn suuruiset menoerät ratkaistaan
suorastaan yleisellä kansanäänestyksellä. Lakia
säätää muuten kansan valitsema „Suuri
neuvoskunta" ; toimeenpaneva valta on „Pienellä
neuvoskunnalla". — Pääkaupunki on C h u r. —
Vanhana aikana G. oli osa Rætiaa; sen
valloittivat roomalaiset 15 j. Kr. V. 843 se Verdunin
sopimuksessa joutui Saksalle. 1300- ja
1400-luvuilla G:n kunnat muodostivat kolme
liittokuntaa (Gotteshausbund, Ober- 1. Grauebund ja
Zehngerichtenbuud) puolustaakseen vapauttaan
herroja vastaan. 1400-luvulla nämä
liittokunnat yhtyivät toisiinsa, jolloin niitä alettiin
nimittää yhteisesti G:ksi; saman vuosisadan
lopulla ne lähestyivät valaliittoa; nimellisesti G.
kuitenkin vasta 1803 yhtyi muihin Sveitsin
kanttoneihin. E. E. K.

Graul, Karl (1814-64), saks. lähetysjohtaja.

Leipzigin lähetysseuran johtajana (1844-60) G.
harrasti sitä, että mainittu seura muodostuisi
koko luterilaisen kirkon yhteiseksi
keskuslähetys-seuraksi, jonka haaraosastoina eri maissa
toimivat seurat olisivat, ja joka ensi sijassa
kannattaisi luter. kirkon vanhaa tanskal.-hallelaista
lähetystä tamilien keskuudessa Intiassa. Kävi siinä
tarkoituksessa m. m. Suomessa (1856), jossa
kiinnitti useain oppineiden huomion
lähetys-asiaan. Pysyväisesti liittyi hänen
vaikutuksestaan Leipzigin 1.-seuraan m. m. Ruotsi ja
Itä-merenmaakunnat. Sitäpaitsi lähetettiin
tilapäistä kannatusta m. m. Suomesta. U. P.

Graun, Karl Heinrich (1701-59), saks.
säveltäjä, tuli kuuluisaksi oopperansäveltäjänä,
it. tyylin uskollisena jäljittelijänä. V. 1733 hän
joutui Fredrik Suuren (silloisen
kruununprinssin) palvelukseen ja sai 1740 tehtäväkseen
Berliinin oopperan perustamisen. Hänen oratorinsa
..Jeesuksen kuolema" (1755) on hänen
oopperoitaan arvokkaampi. Sitä on lähes nykyaikaan
asti Berliinissä vuosittain esitetty
Pitkänäperjantaina. 7. K.

Gravamen [-ä’m-] (lat.), rasitus, valitus.

Gravantia [-a’n-] (lat.), raskauttavat seikat
1. asianhaarat.

Gravatsioni (lat. graväre = painaa), rasitus,
kiinnitysrasitus. vrt. Kiinnitys.

Grave (it.), mus., vakavasti; tavataan usein
sonaattien ja sinfoniojen juhlallisten
johdatus-jaksojen otsakkeena. 7. K.

Graveerata. 1. (lat. gravä’re = painaa alas,
rasittaa), raskauttaa, rasittaa. — 2. (ransk.
graver), kaivertaa.

Gravelot [ gravlö’], Hubert Frangois
Bourguignon (1699-1773), ransk. kaivertaja
ja piirustaja. Restoufn oppilas, tehnyt etup.
kirjojen kuvitus- ja koristamistöitä. E. R-r.

Gravelotte [ gravlo’ t] (G.-S aint Privat),
Lothringissa. 11 km Metzistä länt. oleva kylä,
jossa 18 p. elok. 1870 Wilhelm I:n johtamat
saksalaiset (187,000) voittivat Bazainen
komentamat ranskalaiset (113,000). Voittajain
mies-hukka 10,7 %, voitettujen 11,s %. Suuruudeltaan
3:n viim. vuosis. taisteluista 10:s; taktillinen
arvo 0,6. -Iskin-.

Gravenhage, ’s, /s-hrafen-J ks. Haag.

Graves [grav], viininviljelysalue Gironden
departementissa Ranskassa, Bordeaux’sta
kaakkoon. Alueen huomattavimmista viinilajeista
mainittakoon Haut-Brion, Léognan y. m. G.
nimeä käytetään myös niitten valkoisten ja
punaisten Bordeaux-viinien yhteisnimellä, joita
saadaan Girondesta. W. S-m.

Graviditeetti (lat. gravi’ditas),
raskaudentila.

Gravimetri (gravis = raskas, ja kreik. metron
= mitta), yksi uppovaa’an 1. areometrin (ks. t.)
useista nimityksistä.

Gravis (lat., = raskas), kreikkalais-latinaisessa
kieliopissa puheääuen peruskorkeus ; tämän
merkkinä kreikan kirjoituksessa käytetty pilkku C);
sama pilkku eräiden kielten (ranskan)
oikeinkirjoituksessa toisiinkin tarkoituksiin
käytettynä. ks. Korko. A. K.

Gravitatsioni (lat. gravis = painava), se
kaiken aineen yleinen ominaisuus, että kaksi
kappaletta tai ainehiukkasta vetää toisiaan
puoleensa voimalla, joka on suoraan verrannollinen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0839.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free