Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gratisti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1583
G ravitatsion i rata—G raz
1584
niiden ainepaljouksiin (massoihin) ja kääntäen
verrannollinen niiden keskenäisen etäisyyden
neliöön. Jos siis voimaa merkitään /:llä, massoja
m:llä ja m,:llä, kappaleitten välimatkaa r:llä ja
A:lla erästä vakinaista lukua (gravitatsionikons-
tanttia), niin on f = A. ’"’ ,’"’. Tämän tärkeän
luonnonlain keksi Isaac Newtou ja julkaisi
keksintönsä 1687 kuuluisassa teoksessaan
»Philoso-pliiæ naturalis principia mathematica". G. eli
yleinen vetovoima ilmenee kappaleen molekyliä
koossapitävänä molekylaari-atraktsionina. Sen
ilmenemismuotoja -on samoin maan vetovoima 1.
painovoima. Kiertotähdet pysyvät radassaan
vain sentähden, että niiden ja auringon välillä
vaikuttaa g. Viimemainitun tosiasian Newton
johti matemaattisesti Keplerin laeista (ks.
Kepler). Kuun liike antaa myös vahvistusta
gravitatsionilaille. Tähtitieteelliset havainnot
osoittavat nimittäin, että jatkuvaisuudestaan
liikkuva kuu ei pysyisi radassaan, ellei se samalla
joka sekunti putoaisi maata kohti, 0,ooj? m:n
kiihtyväisyydellä. Edellyttämällä, että maa ja
kuu vetävät toisiaan puoleensa, saadaan
Newto-nin lain mukaisesti kiihtyväisyydelle siinä
liikkeessä, johonka tällainen voima saattaisi kuuu,
myös arvo 0,0027 m sekunnissa. Kuun
putoaminen maata kohti johtuu siis epäilemättä maan
ja kuuu välisestä g:sta. Tarkoilla kokeilla voi
todistaa, että kaksi kappaletta maan päällä
vetää toisiaan puoleensa. Sellaisten kokeitten
avulla on myös laskettu vetovoiman suuruus.
Cavendish esim. mittasi (1798) kiertovaa’alla
kahdeii lyijykuulan välisen vetovoiman.
Samantapaisia kokeita ovat tehneet Reich, Cornu ja
Baille, Poynting, v. Jolly j. n. e.
Gravitatsioni-konstantti (A) tai se voima, jolla massayksikkö
vetää matkayksikön päässä olevaa toista
massa-yksikköä puoleensa, on siten laskettu
absoluuttisessa mittajärjestelmässä olevan = 6,648. 10-’,
s. o. 1 g vetää samankokoista massaa 1 cm:n
etäisyydellä puoleensa 6,648 satamiljoonas-osa
dynen voimalla. Gravitatsionikonstantin avulla
saadaan maapallon keskimääräinen ominaispaino
lasketuksi. Huomattavimpien kokeilijain
tuloksista otettu keskiarvo 5,567 ilmoittaa jotenkin
suurella tarkkuudella tuon ominaispainon
suuruutta. Kun useimpien maa- ja kivilajien
ominaispaino ou tätä arvoa pienempi, niin täytyy
olettaa, että maapallon keskus sisältää hyvin
raskaita aineita. U. S:n.
Gravitatsionirata 1. painovoimarata,
rata, jossa painovoima on vaunujen liikevoimana.
Vaunu kuormineen liukuu painostaan alaspäin,
kunnes se halutussa kohdassa kytkeytyy
päättömään köyteen, johon vastapaino ou yhdistetty.
Vaunun elävä voima nostaa tällöin vastapainon
sellaiseen asemaan, että se kykenee vetämään
tyhjän vaunun takaisin täyttöpaikalle. Toisessa
rakenteessa juhdat vetävät vaunut mäen päälle
ja liukuvat vaunun mukana sen alle. V. V-la.
Graviteettisesti (lat. graviias = paino),
juhlallisesti, arvokkaasti.
Gravyyri (ransk. gravure; ks.
Graveera-ta), kaiverrus (ks. t.). kaivertaminen. — G r
a-v ö ö r i, kaivertaja.
Gray [grei], Asa (1810-88), Pohj.-Ameriikan
kuuluisin kasvitieteilijä, lääket. toht. 1831,
mutta omisti työnsä tykkänään kasvitieteelle.
Kutsuttiin narvard-yliopiston kasvitieteen
professoriksi 1842, valittiin (Agassiziu) jälkeen
yhdeksi »Smithsonian institution"in „regent"eistä
1873, sekä Ranskan tiedeakatemian jäseneksi
1878. G. oli Pohj.-Ameriikan kasviston
ensimäinen tuntija ja kotimaansa kasvimaantieteen
etevin tutkija; tieteessään hän kanuatti Darwiuin
polveutumisopillisia teorioja. Teoksia: „A floia
of North America" (yhdessä Torreyn kanssa
1838-43, päättämätön), „Genera floræ Americæ
boreali-orieutalis illustrata" (1848-50), „Manual
of the botany of the northern United States"
(1848, 5:s pain. 1868), „Synoptical flora of North
America" (2 nid., 1878, 1884; täydennys 1886),
„A free examination of Darwin’s treatise" (1861),
„Darwiuia" (1876). (J. A. W.J
Gray [grei], Jane ks. Grey.
Gray [grei], Stephen (k. 1736), engl.
fyysikko, »Royal society"n jäsen; syntymävuosi
tuntematon. G. on ensimäinen luonnontutkija,
joka huomasi seu tärkeän tosiasian, että toiset
aineet, kuten rauta, messinki ja hamppulauka
johtavat sähköä, toiset taas kuten lasi, hartsi ja
silkkilanka sitävastoin eivät johda. Hän
suunnitteli 1732 ensimäisen eristäjäjakkaran. Näytti
kokeilla, että vesikin voidaan tehdä sähköiseksi.
»Philosophical transactions" nimisessä
fysikaalisessa aikakauskirjassa hän julkaisi (1696-1736)
useita tutkimuksia valo- ja sähköopin alalta. G:n
havainnot käänsi toistenkin senaikuisten
fyysikkojen huomion sähköilmiöihin (esim. Dufay
Ranskassa). U. S:n.
Gray [grei], Thomas (1716-77), etevä engl.
lyyrikko. G:n runoista ovat kuuluisimmat
»Elegy writteu on a country churchyard" (1751),
joka on käännetty melkein kaikille Euroopan
kielille, oodi »The bard" sekä muutamat
Edda-runojen muunnelmat, jotka jälleen elvyttivät
Englannissa germaanilaisen mytologian
harrastuksen. [Mahon, »Life and letters of Th. G."
(1774) ; Tavey, »Letters of Th. G." (1900) ;
E. Gosse, »Life of Th. G." (1882).] J. H-l.
Graz /-ts], Itävallassa, Steiermarkin
pääkaupunki, sijaitsee Mur-joen kummallakin puolen
sekä Triest-Wienin radan varrella, leveässä
hedelmällisessä laaksossa (Grazer Feld), 365 m yi.
merenp.; 159,625 as. enimmäkseen saksalaisia
(1907), n. 1,430 on sloveeneja. Uskonnoltaan
95 °/0 katolilaisia, 2,» % protestantteja ja l,i %
juutalaisia. Kaupunki on jaettu kuuteen
kaupunginosaan, joita raitiotiet yhdistävät
toisiinsa-Joen yli käy 7 siltaa. G:ssa on 62 katolilaista
ja 1 evankelinen kirkko sekä 15 luostaria.
Rakennuksista mainittakoon Pyh. Egidiuksen
tuomiokirkko, Pyh. Katariinan hautakirkko,
vanha-ja uusi yliopistorakennus, n. s. Johanneum-museo,
jossa on kirjasto, arkisto sekä suuret
muinais-ja luonnontieteelliset kokoelmat, raatihuone ja
linna; sivistyslaitoksista yliopisto, teknillinen
korkeakoulu sekä useita oppi- ja
ammattikouluja. Kauppa ja teollisuus ovat myös
huomattavat. Metalli- ja kutomatehtaat ovat tärkeimmät.
Kaupungissa on 2 tavarapörssiä ja kauppa- ja
teollisuuskamari. — G:ssa on runsaasti puistoja
ja huvittelupaikkoja; sen ympäristöt ovat
erittäin ihanat. — Kaupunki mainitaan ensikerran
1129. Vv. 1797 ja 1809 ranskalaiset saivat sen
haltuunsa. V. 1860 se sai itsehallintonsa.
W. S-m.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
