Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Grazioso ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1587
Green Mountains—Gregoriaaninen laulu
1588
romaaneista on huomattavin „Pandosto", joka
oli Shakespearen ,,Talvisen tarinan" päälähteitä.
Hänen viimeinen teoksensa, satiirillinen „A
groatsworth of wit bought with a million of
repentance" (1592) ivasi m. m. Shakespearea,
mikä on tuottanut G:lle sijan kaikissa S:n
elämäkerroissa. Ch. Gayley. „Representative English
comedies" (1903).] ’ J. H-l.
Green Mountains [grin mauntinz], ransk.
V e r t-M out (josta Vermontin nimi),
vuori-seutu Vermontin valtiossa Yhdysvalloissa;
kuuluu Appalakisten-vuorteu pohjoisimpiin
haaroihin. Korkein huippu Mount Mansfield 1,337 m
yi. merenp. Vuoret ovat saaneet nimensä
muhkeista metsistä, jotka kasvavat niitten rinteillä.
Siellä on monta kesäparantolaa;
matkailijalii-kenne on vilkas. W. S-m.
Greenock [grinolc t. grenak], satamakaupunki
Länsi-Skotlannissa, Clydeu suussa, Glasgow’sta
36 km; 70,253 as. (1905). Harjoittaa
huomattavaa laivainrakennusta, sitäpaitsi kone-,
alu-miniumi-, sokeri- ja rautateollisuutta.
Laiva-liike on suuri, sataman pinta-ala 40 ha,
kauppalaivastossa 252 alusta yhteensä 259,038 tonnia.
E. E. K.
Greenockiitti, hunajankeltainen tai ruskea,
heksagonisesti kiteytyvä mineraali,
kokoomukseltaan kadmiumsulfidi (CdS) ; tavataan
Skotlannissa, Böömissä ja Pennsylvaniassa. P. E.
Greenough [grinou], H o r a t i o (1805-52),
amer. kuvanveistäjä. Thorvaldsenin ja
Tenera-ni’ti oppilas Italiassa ja heidän antiikkia
tavoittavan tyylinsä noudattaja. G:n pääteoksia ovat
Washingtonin ratsastajapatsas (1843) ja
ryhmäkuva ,,The Rescue", joka esittää siirtolaisperheen
ja intiaanin välistä taistelua (mol. Kapitoliumiu
edustalla Washingtonissa). [Tuckermann,
„Me-morial of H. G." (1853).] E. R-r.
Greenwich [grinits], Lontoon esikaupunki ja
v:sta 1899 itsenäinen hallitusalue (metropolitan
borough) Lontoon kreivikunnassa Englannissa,
n. 95,757 as. (1901) ; sijaitsee Thames-joen
varrella. G:ssä on maan kansallistähtitorni (v:sta
1675), josta englantilaiset ja v:sta 1883
useimmat muut kansat laskevat n. s. alku- 1.
nolla-puolipäivänpiirin (ks. t.). Tämä
sijaitsee 17° 39’ 46" itään Ferrosta ja 2° 20’14"
länteen Pariisista, joitten puolipäivänpiirit ennen
otettiin pituusmääräysten lähtökohdiksi. G: n
suurenmoinen entinen meriväen sairaala 011 v:sta
1872 meriväen akatemiana ja meriväenkouluna;
laajat puistot (77 ha) ympäröivät tähtitornia.
TT. s-m.
Greenwood [grinvud], Thomas (1851-1908),
engl. kanganvalistusmies, 011 toiminut erittäin
innokkaasti kansankirjastojen perustamiseksi ja
järjestämiseksi; hänen käsikirjansa ,,Public
libra-ries, tlieir organization, use and management’’
(1886) on suuresti vaikuttanut
kansankirjasto-liikkeen kehittymiseen sekä Englannissa että
muualla; lisäksi julkaissut m. m. „Sunday school
and village libraries" (1892), ..Edward Edwards
the chief pioneer of municipal publie libraries"
(1902) ja v:sta 1897 vuosikirjaa „Greenwoods
library year book". J. V.
Gregarinæ, alkueläin-luokkaan Sporozoa
kuuluva lahko, jonka yksilöt loisivat
luuraugotto-mien eläinten ruuansulatus- ja sukuelimissä.
Tunnetuimpia ovat kastemadon siemenmuodos-
tus-soluissa elävä Monocystis tenax ja torakan
suolistossa loisiva Gregarina blattarum.
E. W. S.
Grege-silkki [grez-] on alkuperäistä
raaka-silkkiä, jota saadaan vyhteämällä eheistä
virheettömistä kokongeista. Langan hienouden
takia kerrataan 3-8 tai joskus 15-20 hienoa
silkki-säiettä yhteen. G:iä tunnetaan kahta lajia:
kiertämätön grege-lanka, joka kudotaan sinänsä,
ja kierretty grege-lanka, joka on kierretty joko
organsiiniksi (loimisilkiksi) tai tramsilkiksi
(kudesilkiksi). E. J. S.
Gregorcic [-go’rtsits], Simon (1844-1906),
sloveenil. runoilija, oli katolinen pappi, josta
toimesta hänen kuitenkin mielipiteittensä takia
täytyi erota. G. 011 sloveenilaisten etevimpiä
lyvrik-koja. („Poezije", 3 nid. 1882-1902.) J. J. M.
Gregoriaaninen kalenteri ks. Ajanlasku.
Gregoriaaninen laulu, roomalais-katoliseu
kirkkokunnan yksiääninen, varhaiselta
keskiajalta periytynyt kirkkolaulu. Nimensä se on
saanut paavi Gregorius Suuresta, joka tosin ei
ole mitään siitä säveltänyt (kuten on väitetty
ja luultu) eikä edes ole sitä alkuunpannut.
Hänen todellinen merkityksensä kirkkolauluun
nähden supistuu siihen, että
jumalanpalveluksessa laulettavat, enimmäkseen Raamatusta
valikoidut lauselmat häuen aikanansa pääasiassa
lopullisesti vahvistettiin ja järjestettiin
kirkkovuoden juhla- ja pyhäpäiviksi. Ensimäinen paavi,
jonka mainitaan kirkkolaulun järjestämistä
harrastaneen, oli Damasus I (366-84). Erityisen
toimeliaaksi tällä alalla tunnetaan Gelasius I
(492-96). Myös Gregorius Suuren jälkeiset,
kreikkalais- ja syyrialais-sukuiset paavit 7:nnellä
vuosis. ovat enentäneet roomalaista liturgista
laulua uusilla itämaisilla aineksilla. Kysymys
gregoriaanisen laulun alkuperästä ja Gregorius
Suuren osallisuudesta siihen on vielä äskettäin
aiheuttanut vilkkaan tieteellisen kynäsodan.
Luotettavana ja valaisevana lähteenä
mainittakoon: Peter W a g n e riu „Einführung in die
gregorianischen Melodien" (1901). Varmana on
pidettävä, että g. laulu on kehittynyt
alkukristillisestä psalmilaulusta. Kehityksen kulku
al-keellisimmasta monimutkaisimpaan on hyvin
seurattavissa sen kautta, että kaikki g. sävelmät
ovat toisintomuotoja muutamista harvoista
psalmilaulun perustyypeistä ja kehityksen eri
vaiheissa syntyneet välimuodot ovat säilyneet
erikoisissa sävelmälajeiSsa. Sävelmien
kehityksessä ou havaittavana 2 eri astetta. Ensiksi on
yksitoikkoinen, monella tavulla samaa säveltä
kertaava psalmisävelmä soveltautuuut
lyhyehköön lauseeseen, siten että miltei joka tavu on
saanut eri sävelen, ja sävelmän sävelkulku
sitä-vaiteu on rikastunut uusilla ja laajemmilla
käänteillä, esim.
Toiseksi on näin syntyneeseen uuteen
sävel-muodostelmaan lisätty koristesäveliä, etenkin
niille tavuille, joihin esittäjä on tahtonut panna
enemmän tunnetta, esim.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
