- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1593-1594

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gregorius Nyssalainen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

159S

suuressa arvossa. G:a runot, puheet ja kirjeet
(julk. Clemencet 1778 [1840]) ovat enemmän
huomattavia korukielensä kuin ajatussyvyy tensä
takia. [Ullman, „G. v. N." (2:nen pain. 1867),
Benolt, „Saint Grégoire de Nazianze" (2:nen
pain. 1885, 2 nid.).] K. 0.

Gregorius Nyssalainen (331-394), kreik.
kirkkoisä, yksi „kolmesta suuresta
kappadokia-laisesta", v:sta 371 kuolemaansa saakka Nvssan
piispa. G., johon Origenes oli vahvasti
vaikuttanut, oli samoin kuin hänen veljensä Basilius
Suuri innokas nikealainen. G. oli huomattava
dogmaattinen kirjailija. G:n teokset on
julkaissut Forbesius (1855-61) ja öhler (1865).
[Böh-ringer, »Die Kirche Christi und ihre Zeugen"
VIII, 1875).] K. O.

Gregorius Toursilainen [türil-] (n. 540-94),
frankkil. historioitsija; oik. nimeltään G e o
r-gius Floreutius. V:sta 573 Tours’in
piispa; oli hurskautensa ja oppinsa tähden
useiden frankkilaisten kuningasten, kuten Sigibertin
ja Guntramin suosiossa ja heidän
neuvonantajansa; vastusti Neustrian kuuingasta Kilperikiä
ja hänen puolisoansa Fredegundaa sekä suojeli
heidän vainoomiansa kuningassuvun jäseniä,
kuten Austrasian Kildebertiä. G:n pääteos
„IIistoria Franeorum", kirjoitettu keskiajan
latinankielellä ja tyyliltään yksinkertainen, on
hyvin tärkeä sen ajan historian lähde (käsittää
ajan 417-591; uusimman painoksen julk. Omont
ja Collon 1886 ja 1893). Sitäpaitsi G. on
kirjoittanut kertomuksia marttyyreista, Pyh.
Marti-nuksen ihmeistä y. m. (VII libri miraculorum), ja
Gallian hengellisten elämäkertoja (Vitæ patrum).
[Löbell, „G. von Tours u. seine Zeit".] g. r.

Gregorovius
ö’v-J, Ferdinand (1821-91),
saks. historioitsija ja runoilija; tärkeimmät [-his-toriall. teokset ..Geschichte der Stadt Rom im
Mittelalter" (1859-73, 8 n.), »Geschichte des
röm. Kaisers Hadriau" (3:s p. 1884), »Die
Grab-mäler der römischen Päpste", „Lucrezia Borgia"
(3:s p. 1875), „Urban VIII im Widerspruch zu
Spanien" (1879), »Geschichte der Stadt Athen
im Mittelalter" (1889). Runoteoksista
huomattakoon „Der Tod des Tiberius" (murhen., 1851),
„Euphorion" (eepos, 6:s p. 1891), »Gedichte"
(julk. 1892). [Siegmund Münz, »F. G. und seine
Briefe an Gräfin Ersilia Caetani Lovatelli".]

j. n-i.

Grégr. 1. E d v a r d G. (1829-1907), tsek.
po-litikko, tuli 1858 dosentiksi Wienin yliopistoon,
mutta siirtyi 1861 politiikan alalle toimien
sano-malehtimiehenä yhdessä veljensä Julius G:n
kanssa sekä edustajana Böömin maapäivillä ja
v:sta 1885 Itävallan parlamentissa. Hän oli
nuortsekkiläisen puolueen huomatuimpia ja
kiihkeimpiä politikkoja.

2. Julius G. (1831-96), edellisen veli, tsek.
sanomalehtimies, perusti 1861 yhdessä Palackyn
ja Riegerin kanssa sanomalehden »Närodul listy"
puolustamaan tsekkiläisten kansallisia ja
valtiollisia oikeuksia. Se joutui pian ankaran
vainon alaiseksi Itävallan hallituksen puolelta. Kun
tsekkiläiset v:u 1863 jälkeen hajosivat kahtia:
sovinnollisempaan vanhaan ja jyrkkään
nuor-tsekkiläiseen puolueeseen, tuli G:n lehti
jälkimäisen äänenkannattajaksi. Kirjoitustensa
takia hänet tuomittiin useamman kerran
vankeuteen ja suunnattomiin sakkoihin. j. j. m.

1594

Greguss, Ägost [gregus ägostj (1825-82),
unk. esteetikko, kriitikko ja kirjailija, opiskeli
m. m. Haliessa hegeliläisen Erdmannin oppilaana
v:sta 1870 estetiikan professori Budapestin
yliopistossa, laski Unkarissa perustuksen estetiikan
järjestelmälliselle tutkimiselle. Hänen
monilukuisista esteettisistä tutkimuksistaan
mainittakoon vain: ensimäinen itsenäinen ja
järjestelmällinen unkarinkielinen estetiikka »A szépCszet
alapvonalai" (»Kaunotieteen pääpiirteet", 1849),
»Magyar verstan", (»Uukaril. runousoppi" 1854,
erinomainen tutkimus »A balladärol"
(»Balladista", 1865), laaja Shakespeare-monografia
»Shakspere pålyåja" (1880) sekä hänen
kuolemansa jälkeen julkaistu »Rendszeres széptan"
(»Järjestelmällinen estetiikka", 1888).
Huomattava on myös G:n kirjailijamuotokuvasarja
18:nnen ja 19:nnen vuosis. 28:sta unk.
kirjailijasta: »Jelesebb iröink csarnoka" (»Sarja
huomattavampia kirjailijoitamme", Pesti Naplrt
1853-55). Valikoiman parhaimpia esteettisiä ja
kirjallisia tutkielmiaan hän itse julkaisi:
»Tanul-manyok" (2 osaa, 1872; myös saks.). G. oli
myös ahkera kaunokirjallisuuden kääntäjä ja
kirjoitti itsekin satuja Lafontainen tapaan (»G. A.
meséi", 1878) ja runoja (1882), joista edelliset
ovat kirjallisesti varsin arvokkaita. (y. w.)

Greif [gräifj, Martin (s. 1839), saks.
runoilija ja näytelmänkirjoittaja, oikealta nimeltään
Friedr. Herm. Frey. Runoelmissaan »Gedichte"
(1868), »Neue Lieder und Mären" (1902) G. on
syvätunteinen lyyrikko, hänen kielensä on
selkeä ja havainnollinen, luonnonkuvat kauniit ja
ajatukset ylevät. G:n draamoista ovat
mainitta-vimmat »Corfiz Ulfeldt" (1873), »Nero" (1877),
»Marino Falieri" (1878), »Prinz Eugen" (1880),
»Die Pfalz im Rhein" (1887), »Konradin" (1889),
»Ludwig der Bayer" (1891), »Francesca da,
Rimini" (1892), ja »Agnes Bernauer" (1894).
Niissä on luonteenerittely hyvin yksinkertainen
ja rakenne paikoittain heikko, eivätkä ne ole
voineet saada pysyvää sijaa ohjelmistossa.
[Bayersdorfer, »Ein elementarer Lyriker, Martin
G." (1872) ; Otto Lyon, »Martin G. als Lyriker
und Dramatiker" (1889) ; K. Fuchs, »Martin G."
(1889).] j. h-l.

Greifenhagen fgräi-ä-], kaupunki Preussissa,
Stettinin hallintoaluetta, Reglitz-joen ja
rautatien varrella; 6,583 as. (1905). Puutavara-y. m.
teollisuutta, maatuotteiden kauppaa. —
30-vuoti-sessa sodassa sen ruotsalaiset valtasivat
väki-rynnäköllä joulupäivänä 1630. e. e. k.

Greifswald [gräi-ltj, kaupunki Preussissa,
Pommerissa, Ryk-joen varrella, lähellä tämän
suuta Greifswalder Boddenin eteläosassa, n. 24,000
as. Ulkosatama Wyk. G:ssa on 1456 perustettu
yliopisto (yli 1,000 ylioppilasta) suurine
kirjastoilleen, kokoelmineen ja laitoksilleen, kouluja
ja seminaari, monta myöhäisgoottilaiseen tyyliin
rakennettua päätytaloa sekä 4 kirkkoa. —
Harjoittaa rauta- ja koneteollisuutta,
laivanrakennusta, kalastusta, vilja- ja kalakauppaa. G. on
rautatieyhteydessä Stralsundin ja
höyrylaiva-yhteydessä Stettinin ja Rügeuin kanssa. Wykissä
käyneitten laivojen tonniluku nousee v:ssa n.
43Ö,000:een. — G. perustettiin 1241 ja kuului
Hansa-liittoon; se kärsi kovin Pommerin sodissa;
tuli 1631 Ruotsin, 1815 Preussin valtaan.

VV. s-m.

Gregorius Nyssalainen—Greifswald

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0845.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free