- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1601-1602

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Grieg ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1601

Grieg—Grigorovits

1602

Edvard Grieg.

mästä „Grusialaineu yö", jonka hän kirjoitti
vähää ennen kuolemaansa, on säilynyt vain osa.

J. J. M.

Grieg [grlgj, Edvard Hagerup
(1843-1907), norj. säveltäjä, aikamme huomattavimpia.

Ilän sai ensi
opetuksensa äidiltään, joka
oli etevä pianisti, ja
lähetettiin Ole Bullin
neuvosta 1858
Leipzigin konservatoriin.
V. 1863 hän läksi
Kööpenhaminaan ja
sai siellä vaikutelmia
Gaden ja Hartmaunin
sävellyksistä. Mutta
oikeaan
omintakeisuuteensa hän johtui
tutustuessaan
Nord-raakiiu ja hänen
kauttaan norjalaisiin
kansansävelmiin.
Niihin hän tietoisesti
pyrki perustamaan erikoisen pohjoismaisen
sä-veltyylin, ja siinä suhteessa hän on virittävästi
vaikuttanut pohjoisten naapurimaidenkin
säveltäjiin. V. 1871 G. perusti Kristiaaniaan
musiikkiyhdistyksen, jota hän johti v:eeu 1880.
Senjälkeen hän asettui Bergeniin. V. 1894
Cambridgen yliopisto nimitti hänet musiikin
kunniatohtoriksi, ja 1897 Berliinin akatemia kutsui
hänet jäsenekseen. Hänen sävellyksensä ovat
monipuolisia: orkesterisarjoja, kuorosävellyksiä,
pianokonsertto, viulukonsertto, jouhikvartetti, 3
viulusonaattia sekä lukuisia pianokappaleita ja
lauluja. Niiden sävy on raikas ja runollinen,
joskaan ei aina aivan vailla maneeria.
Saksalaiselta taholta väitetään, että hänen
yleismaailmallista merkitystään on ehkäissyt hänen
tuotantonsa kansallinen suunta. Mutta pikemmin
on siihen syynä ollut hänen innoituksensa
pääasiallinen rajoittuminen pienempiin ja
keskitasoisiin sävellysmuotoihin. I. E.

Grien [grln], saks. taiteilija, ks. B a 1 d u n g,
Hans.

Griesinger [griz-], Wilhelm (1817-68), saks.
lääkäri, toimittuaan eusin monessa eri paikassa
Saksassa ja m. m. johdettuaan lääketieteellisiä
opintoja Kairossa (1850-52) G. tuli professoriksi
Tiibingeniin (1854), josta sitten siirtyi Ziirichiin
(1860) ja Berliiniin (1865). G. kuuluu niihin
tieteen uranuurtajiin, jotka viime vuosisadan
keskivaiheilla spekulatiivisen
maailmankatsomuksen kannalta siirtyivät kokeellisen
luonnon-tutkimisen vankalle pohjalle. Ausiokkaimmat
ovat hänen tutkimuksensa aivoista ja
selkäytimestä. Tärkeimmät teokset: „Pathologie und
Therapie der psychischen Krankheiten" (1845),
„lnfektionskrankheiten" (1857). G:n
„Gesam-melte Arheiten" ilmestyivät 1872. M. O-B,

Griffenfeld [-felt], Peder (1635-99), tansk.
valtiomies; alkuperäinen nimi Schumacher.
Opiskeltuaan ulkomailla valtiotieteitä hän 1663
tuli Fredrik III:n palvelukseen, jossa
lahjakkuutensa ja kuningasmielisyyteusä vuoksi
nopeasti yleni korkeimpiin arvoihin. Fredrik uskoi
hänelle uusien perustuslakien, ,,Kongeloveu’"in
laatimisen ja Kristian V aateloi ja korotti hänet
kreivinarvoon, nimitti hänet valtiokansleriksi
51. II. Painettu *71010.

ja kanslian, ylimmän oikeuden ja valtiokollegin
presidentiksi sekä lahjoitti hänelle Samson ja
Tensbergin kreivikunnat. G. johti muutaman
vuoden itsevaltaisesti, kollegeista riippumatta,
Tanskan hallitusta, miltei kumouksellisesti
lujittaen absoluuttisen kuui nkuudeu perustuksia.
Luomalla hoviin sidotun lääniaatelin, säätämällä
tarkan arvoasteikon, sirottelemalla ympärilleen
turhamielisen kunnianhimon tyydykkeitä hän
heikensi sukuaatelin vaikutusvaltaa ja tuki
itsevaltiutta. Tarmokkaasti ja taitavasti hän
työskenteli Tanskan sisäisen hallinnon alalla, järjesti
uusin ohjesäännöin kollegien toiminnan, kehitti
sotalaitosta ja laivastoa, edisti lainsäädäntöä,
soi sivistysriennoille tukeaan. G:n ulkopolitiikka
oli luonteeltaan varovainen ja odotteleva, sen
päämääränä Tanskan arvon kohottaminen
Euroopan valtojen silmissä diplomaattisin keinoin.
Turhaan koetettuaan estää Tanskan syrjäyttävän
ransk.-ruots. liiton muodostumista ja
huomattuaan olevan mahdotonta välttää sotaa, hän
toivoi voivansa keskittää huomion Bremenin
valloitukseen, johon alusmaahan hän arveli Ruotsin
vaihtavan Skånen. G:n salaperäinen politiikka
herätti Skånen sodan puhjettua yhä yleisempää
epäluuloa, joka hänen omavaltaisuudestaan,
lahjottavuudestaan ja kuningasta kohtaan
ilmenevästä häikäilemättömyydestään sai runsaasti
yliykettä. Hänen vihamiestensä onnistui voittaa
itse kuuiugäskin puolelleen; maalisk. 11 p. 1676
G. vangittiin, syytettiin maankavalluksesta ja
tuomittiin menettämään henkensä, kunniansa ja
omaisuutensa. Tuomio muutettiin kuitenkin
elinkautiseksi vankeudeksi, josta G. 1698
vapautettiin. Kärsimysten murtamana hän jo seur. v.
kuoli. Myöhempi tutkimus on osoittanut G:n
maankavalluksesta syyttämisen kokonaan
aiheettomaksi. [Rothen, Wolffin, Vaupellui, A. D.
Jør-gensenin elämäkerr. kuvaukset; Fabricius, „G.
og Fuenmayor" (Hist. tidsskr. 1909).] -Iskm-,

Griffithin valkoinen(zinkoliitti, litho
poni), sinkkivihtrilliliuoksesta bariumsulfidilla
saostaen saatava väriaine; 011 siukkisulfidia ja
bariumsulfaattia. Hehkuttamalla G. valkoista
saadaan n. s. Meissner in valkoinen,
sinkkioksidin ja bariumsulfaatin seos.

S. V. 77.

Grigoresco [-e’-], Nicolai Jon (1838-1907),
romaania!, taidemaalari, opiskeli Ranskassa.
Tullut kuuluisaksi Verestsaginin tapaan
maalaamillaan sotakuvilla venäläis-turkkil. sodasta 1876.
Kotimaansa taide-elämässä on G:lla uranuurtava
merkitys. E. R-r.

Grigorovits /-rö’-/, Dmitrij
Vasilje-vits (1829-99), ven. kirjailija, opiskeli Pietarin
insiuöörikoulussa ja taideakatemiassa.
Kirjallisen maineensa hän perusti
maaseutukuvauksillaan ..Maaseutu" (1846) ja „Anton Goremyka"
(1847), joissa ensi kerran venäläisessä
kirjallisuudessa koetettiin realistisesti esittää rahvaan
alimman kerroksen jokapäiväistä elämää kaikessa
harmaudessaan. Vaikka G. ei ollut suuri
taiteilija eikä kyennyt tunkeutumaan elämän
syvimpiin kätköihin eikä ollut edes lähemmin
tutustunut venäläiseen talonpoikaiselämään, oli näiden
kuvausten vaikutus kuitenkin voimakas, siksi
että ue ilmestyivät oikealla hetkellä, aikaan,
jolloin Venäjällä aljettiin kipeästi tuntea
maaorjuuden tuottama kurjuus. G:n seuraavilla

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0849.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free