- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1603-1604

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Grieg ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1603

Griip—

Grimm

1604

teoksilla ei ollut enää samaa menestystä, ei
taiteellista eikä historiallista merkitystä.

J. J. M.

Griip ks. G r i p.

Griippi (kreik. gryps), tarunomainen
seka-eläin, jota tavallisesti kuvataan siivekkääksi,
kotkanpäiseksi leijonaksi.
G:n mielikuva näkyy ensin
kehittyneen
assyrialais-babylonialaisessa tarustossa;
se esiintyy myös
persialaisten, egyptiläisten y. m.
vanhojen kansojen taiteessa. Jo
mykenalaisaikakaudella g: n
kuva esiiutyy Kreikassa,
jossa sitä siitä lähtien usein
käytettiin dekoratiivisessa
taiteessa. Uudemmalla ajalla
g:iä on käytetty vaakunakuvaua. — G:n
merkin-nössä tavataan nimitykset vaakalintu,
aarnikotkajaVäinön kotka. O. E. T.

Griljeerata (ransk. griller < gril = halstari),
paistaa halstarilla, pariloida.

Grill (engl.), oik. halstari; ravintola, missä
liharuoat pariloidaan tilaajan nähden.

Grillparzer, Franz (1791-1872), yksi
suurimpia uuden ajan saks. draamankirjoittajia,
syntynyt ja kuollut
Wienissä. Jo 1807-09 G.
kirjoitti lavean
murhenäytelmän »Blanca
von Castilien", joka
kauttaaltaan osoittaa
Schillerin vaikutusta.
Hänen omia säveliään
kaikuu jo
murhe-näytelmäkatkelmassa
,,Spartacus" (painettu
vasta 1888), joka
tulkitsee tekijän surua
ranskalaisten
Itävallassa harjoittamasta
vallasta. G:n seuraava
kehitys kävi vähän
aikaa romantilliseen
suuntaan, johtaen hänet Espanjan
kirjallisuuden sekä historian tutkimiseen. V. 1817
esitettiin G:n murhenäytelmä »Die Ahnfrau", joka
oli n. s. „kohtalotragedia". Mutta jo seuraavana
vuonna hän julkaisi klassilliseu murhenäytelmän
»Sappho" (esit. suomeksi). G:n muut näytelmät
ovat trilogia »Das Goldene Vliess" (1822), johon
kuuluvat draamat »Der Gastfreuud", »Die
Argo-nauten" ja »Medea"; »König Ottokars Gluck
und Ende" (1825), »Ein treuer Diener seines
Herrn" (1828), »Des Meeres und der Liebe
Wellen" (esit. suom.) (1831), »Der Traum ein
Leben" (1834), „Weh dem, der lügt" (huvin.
1838). G:ia eivät yleensä aikalaisensa
ymmärtäneet, ja kuu hänen viimemainittu kappaleensa
oli ansaitsemattoman tylysti vastaanotettu, ei
hän enää julkaissut ainoatakaan näytelmää.
Vasta hänen kuoltuaan ilmestyivät hänen
draamansa »Die Jiidin von Toledo", »Ein Bruderzwist
im Hause Habsburg" ja »Libussa". Oikea nero
henkii G:n teoksista, hänen iuspiratsioninsa on
voimakas, ja sitä vastaa täysin taitava esitys ja
mestarillinen muodon hallitseminen. G. on
tuottanut etevää lyriikankin alalla, lisäksi kirjoitta-

nut novellit »Das Kloster bei Sendomir" ja »Der
arme Spielmann" sekä oman elämäkertansa.
[H. Laube, »F. Grillparzers Lebensgeschichte"
(1884) ; Ehrhard, »Franz G. Le théätre en
Au-triehe" (1900, etevä) ; Volkelt, »Franz G. als
Dich-ter des Tragischen" (1888) ; Reich, »Grillparzers
Kunstphilosophie" (1890).] J. H-l.

Grimaasi (ransk. grimace), irvistys.

Grimaldi [-a’-], Francesco Maria
(1613-63), it. fyysikko ja matemaatikko. Teki useita
tärkeitä fysikaalisia tutkimuksia, etenkin
valo-opista, toimitti selonteon kuunpinnan
muodostuksista. Hänen pääteoksensa »Physico-mathesis
de lumine, coloribus et iride" (1665), sisältää
selityksen valon diffraktsionista ja ensimäisen
yrityksen aaltoliiketeorian sovelluttamiseksi
valoilmiöihin. H. R.

Grimaldi [-a’-], Giovanni Francesco,
il Bolognese (1606-80), it. taidemaalari ja
radeeraaja. Carracci’en bolognalaisen koulun
lahjakkain maisemamaalaaja. Teoksia Roomassa,
Pariisin Louvressa ja Englannissa. E. R-r.

Grimhild oli muiuaisskandinaavisen
sankaritarun (Eddan ja Volsungatarun) mukaan
kuningas Gjuken puoliso, joka taikajuomalla
kylmensi Brynhildin ja Sigurd Fafnesbanen välit
ja naitti tälle Gjuken tyttären Gudrunin.
Nie-belungenliedissä on Siegfriedin (Sigurdin)
puolison nimenä K r i e m h i 11, joka vastaa nimeä
Grimhild.

Grimm, Friedrich Melchior von
(1723-1807), vapaaherra, ransk. kirjailija
saksalaista syntyperää. G:n maine perustuu hänen
kirjeenvaihtoonsa Corespovdance littéraire (Abbé
Raynalin alkama). Kuun 1 ja 15 p:tiä G. lähetti
käsinkirjoitettuja tiedonantoja kirjallisuuden,
taiteen, politiikan, muotien alalta ja
skandaaleista useihin hoveihin (m. m. Pietarin ja
Tukholman) ja useille yksityisille henkilöille.
Hänestä on annettu se tunnustus, ettei liän
käyttänyt väärin asemaansa panetteluun ja
ilkeämieliseen arvosteluun; hän oli ajallansa Ranskan
yhteiskuntaoloihin perehtynein henkilö ja hänen
niistä antamansa kuvaukset ovat erittäin
sattuvia. Jo aikaisin hän lausui julki pelkonsa
lähestyvästä vallankumouksesta ja sen seurauksista.
G. on suuresti edistänyt ranskalaisen
kirjallisuuden levenemistä Euroopassa. V. 1774 hän luovutti
kirjeenvaihdon sveitsiläiselle H. Meisterille. G.
oli myös useiden hovien valtiollinen agentti ja
salainen tiedonantaja. Eritoten hän oli
läheisessä yhteydessä Katariina II:n kanssa (kävi
Venäjällä 1773 ja 1776), jolta hän sai runsaita
suosionosoituksia. G:llä, joka 1775 tuli Gothan
hovin ministeriksi Pariisiin, oli huomattava
asemansa Pariisin seuraelämässä. V. 1792 hän
omaisuutensa menetettyään pakeni Pariisista;
Katariina II määräsi 1795 hänet lähettilääkseen
Hampuriin. Hänen kirjeenvaihtonsa on julkaistu
nimellä „La correspondanee littéraire,
philo-sopliique et critique".

Grimm. 1. Jakob G. (1785-1863),
saksalaisen filologian perustaja, tuli 1802 ylioppilaaksi
Marburgissa ja harjoitti kuuluisan
oikeushisto-rioitsijan Savigny’n johdolla lakitieteellisiä
opintoja, pääsi 1808 Jérome Napoleonin yksityiseksi
kirjastonhoitajaksi ja oli Wienin kougressissa
lähetystönsihteerinä vaatien Preussin puolesta
Pariisista sodan aikana riistettyjä saksalaisia

Grillparzer.

Vaakunagriippi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0850.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free