- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1609-1610

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gripenberg ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1609

Gripenberg

1610

holman linnan päälliköksi ja sai käskyn
puolustaa sitä viimeiseen asti. Luullen vihollisia
voimakkaammiksi kuin todellisuudessa olivat,
toivottomana ja haluttomana G. linnan
upseerineu-voston suostumuksella jo piirityksen alussa,
ennenkuin vihollisen pommitus oli mitään tuhoa
tuottanut, heitti linnan varastoineen venäläisten
käsiin maalisk. 18 p. 1808. — Kavalluksesta
uudempi tutkimus on G:n puhdistanut. E. E. E.

3. Odert Henrik G. (1788-1848), G. l:n
poika, pedagogi. Oli ensin sotilasalalla isänsä
ajutanttiua Suomen sodassa 1808-09, mutta päätti
sitten antautua kasvattajan toimeen.
Tukholmassa hän tutustui prinssi Kaarle Augustiin,
joka rahallisesti avusti hänet ulkomaanmatkalle.
Käytyään ensin kuuluisassa Salzmannin
kasvatuslaitoksessa Schnepfentlialissa G. lähti
Sveitsiin oppimaan aikansa suurimman kasvattajan
Pestalozzis uusia aatteita. V. 1812 hän perusti
Hämeenlinnaan Pestalozzis henkeen
suunnitellun kasvatuslaitoksen, joka sitten muutettiin
Poriin ja lopulta (1818) Sääksmäen Voipaalaan.
Kasvatteja oli 20-30:n paikkeilla. Taloudellisista
syistä G:n täytyi heittää yrityksensä 1822. Otti
1823 vastaan kadettikoulun yhteydessä olevan
alkeiskoulun johtajan toimen Haminassa, josta
luopui 1827. V. 1834 hän ryhtyi julkaisemaan
Suomen ensimäistä kasvatusopillista
aikakauskirjaa „Veckoblad för uppfostran och
undervis-ning", jota ilmestyi 27 numeroa. V. 1835 hän
avasi Helsingissä lastenkoulun sekä sen
yhteydessä tyttökoulun, jotka kumpikin olivat
alallaan uraa uurtavia. [K. G. Leinberg, „0. H. G.,
en Pestalozzis lärjunge" (Kasvatusopill. yhd.
aikakausk. 1887).]

4. Johan Ulrik Sebastian G.
(1795-1869), edellisen veli, maanviljelijä, virkamies;

vapaaherraksi
korotettu 1865. Oli
ensin sotilasalalla
(ja seurasi
Aleksanteri I:tä Suomen
matkalla 1819) ;
jätettyään sen G.
nimitettiin 1831
Uudenmaan läänin
varakuvernööriksi,
mutta riitaantui
kenraalikuvernööri
Zakrevskin kanssa
ja erosi tästä
virasta jo sam. v.
Ryhtyi sitten
sukutilallaan Sääksmäen
Voipaalassa
harjoittamaan maanviljelystä uusien viljelystapojen mukaisesti,
yrit-tipä laajasuuntaista valkojuurikkaan
viljelystäkin ja rakensi sokeritehtaan, mutta tämä
merkillinen yritys meni myttyyn 1840. Sillä välin
oli G:lle (1838) annettu toimeksi järjestää
Mustialan maanviljelysopisto, 1840 se aloitti hänen
johdollaan toimintansa. V. 1847 G. siirtyi
Kurkijoen ja Jaakkiman lahjoitusmaiden johtajaksi,
saaden tilaisuutta parantaa talonpoikien asemaa.
Sielläkin hän harrasti maatalouden, tällä kertaa
karjatalouden parantamista. Vv. 1860-66 G. oli
vastamuodostetun maanviljelystoimituskunnan
päällikkönä. — Lukuisista tärkeistä komiteoista

J. U. S. Gripenberg.

ja valiokunnista, joiden puheenjohtajana tai
jäsenenä G. oli, mainittakoon vain n. s.
Tammikuun valiokunta, jonka esimieheksi G.
määrättiin. E. E. K.

5. Oskar Ferdinand G. (s. 1838), soturi.
Otti osaa taisteluihin Puolassa 1863-64 ja
kunnostautui Turkestanin sodassa 1866-68.
Pääl-likkömaiueensa hän saavutti Turkin-sodassa 1877
-78, jossa hänen persoonallinen urhoutensa
varsinkin tuli näkyviin, kun hän Arabkonakin
taistelussa marrask. 30 p. 1877 Moskovan kaartin
etunenässä torjui ylivoimaisten turkkilaisten
päälle-karkaukseii ja siten teki venäläisille
mahdolliseksi ottaa haltuunsa useat tärkeät tiet. Kohosi
sitten nopeasti arvoasteissa, v. 1901 jalkaväen
kenraaliksi, määrättiin syksyllä 1904 toisen
Maudzurian armeiau ylipäälliköksi. Kokiessaan
eteenpäin hyökkäämällä saada edullisen
ratkaisun taisteluille hän ei saanut tarpeeksi tukea
ylikenraali Kuropatkinilta, vaan kärsi
Sande-puu tappion tammik. 1905 kadottaen 10,000
miestä. Vihastuneena hän otti eronsa ja palasi
Venäjälle.

6. Odert Sebastian G. (s. 1850),
vapaaherra, arkkitehti, G. 4:n poika. Palveltuaan
ensin sotilasalalla G. tuli 1878 arkkitehdiksi.
Nimitettiin 1887 rakennusylihallituksen
ylitireh-tööriksi, 1904 senaatin kauppa- ja
teollisuustoi-mituskunnan päälliköksi, josta virasta erosi
1905. Palovakuutus-o.-y. Pohjolan johtokunnan
puheenjohtajana 1896-1904, Kansallispankin
hallintoneuvoston puheenjohtaja. — G:n
arkki-tehtuuritöistä, joissa hän on liittynyt
renesans-siin, ovat mainittavimmat Suom. kirjallisuuden
seuran talo, heukivak.-yhtiö Suomen vanha ja
Turun säästöpankin talo sekä Hatanpään
kartano.

7. Alexander Lennart G. (s. 1852),
valtiomies, tuli Haminan kadettikoulun
käytyään upseeriksi, mutta otti jo 1879
everstiluutnantin arvoisena eron sotapalveluksesta. V. 1886
hänet nimitettiin teollisuushallituksen
intendentiksi, 1896 tie- ja vesirakennusten ylihallituksen
ylitirehtööriksi ja vielä sam. v. kauppa- ja
teol-lisuustoimituskunnan päälliköksi senaattiin.
Si-sällisissä valtiollisissa kysymyksissämme G. oli
kuulunut n. s. liberaaleihin, ja julkaisi 1885-86
salanimellä Nemo ja ensi aluksi
tuntemattomana pysyen pari lentokirjasta „Partierna och
1885 års landtdag", joissa hän koetti
puolueettomasti arvostella eri puolueita ja kehoitti
puolue-kiihkon välttämiseen ja toistensa
ymmärtämiseen. Valtiopäivillä hän aatelissäädyn jäsenenä
vaikuttavalla tavalla otti osaa varsinkin
teknillisten kysymysten, esim. rautatierakennusten,
mutta myöskin muiden kuten
asevelvollisuusasian ja työväenlainsäädäunön käsittelyyn. G.
äänesti kesäk. 1900 senaatissa venäl.
kieliasetuk-sen julkaisemista vastaan ja sai pyynnöstään
eron. Julkaisi 1902 kirjasen ,,Väistyä vai
seisoa?", jossa kehoitti luottavaiseen vastarintaan
laittomuutta vastaan, ja karkoitettiin tämän
johdosta toukok. 1903 maasta. Aikojen
muututtua G. kutsuttiin vuoden lopussa 1905 jäseneksi
uuteen perustuslailliseen senaattiin, mutta pyysi
ja sai jo heinäk. 1907 jälleen eronsa, kun ei
hyväksytty hänen ehdottamiansa määräyksiä
rautatie- ja postivirkamiesten ja -palvelijain
venäjän kielen taidosta. G. on myöskin huo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0853.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free