Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gripenberg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.1611
Gripenhjelm
—Griqualand
1612
mättävällä tuvalla ottanut osaa meidän
liike-elämäämme ja ollut useain suurten
teollisuuslaitosten pääjohtajana.
8. Aleksandra G. (s. 1857),
naisasian-ajaja, kirjailija, G. 4:n tytär, naisliikkeen
huomattavimpia johtajia Suomessa; Suomen
naisyhdistyksen puheenjohtajana 1889-1904.
kunniapuheenjohtaja v:sta 1906; tutkinut
naiskysymystä myöskin ulkomailla ja ou kansainväliseu
naisten liiton toimihenkilöitä; ollut edustajana
valtiopäivillä 1907-08; julkaissut novelleja,
matkakuvauksia y. m.; hänen huomattavin
julkaisunsa on: „Reformarbetet tili förbättrande
af kvinnans ställning" (1893-1903; myös suom.) ;
v:sta 1889 toimittanut aikakauskirjaa „Koti ja
yhteiskunta".
9. Bertel Johan Sebastian G. (s.
1878), edellisen veljenpoika, vapaaherra,
ruot-sink. runoilija, yliopp. 1898; on julkaissut
runokokoelmat „Dikter" (1903), „Vida vägar" (1904),
.,Gallergrindeu" (1905), „Bosenstaden" (1907),
„Svarta sonetter" (1908) ja „Drifsnö" (1909)
sekä Oscar Wilden ,,Ballad of Reading goal"
runoelman loistavan ruotsinnoksen; samoin
ruotsintanut J. Linnankosken „Lauluu tulipunaisesta
kukasta" y. m. On maamme ruotsinkielisten
runoilijain nykypolvesta huomattavin. Hänen
runoelmilleen on ominaista intohimoinen
eroottinen tunueheliku ja suuri muodon taituruus,
esim. sonetin käyttelyssä.
Gripenhjelm [gripenhjelm], Edmund
(1622-75), Kaarle XI:n opettaja, ennen aateloimistansa
Figrelius, tuli 1650 historian professoriksi
Upsalan yliopistoon, 1657 kunink. sihteeriksi;
1660 Kaarle X Kustaa kuolinvuoteellaan
määräsi hänet alaikäisen poikansa opettajaksi. Ne
moitteet, joita on lausuttu nuoren kuninkaan
kasvatusta vastaan, ovat nähtävästi osaksi
liioiteltuja ; hallitukseen itse ryhtyessään Kaarle XI
osoitti G:lle suosiotaan kohottamalla hänet
valta-neuvokseksi ja vapaaherraksi. Mutta 1675 G.
yhdessä suosijansa de la Gardien kanssa joutui
kuninkaan epäsuosioon, minkä seikan mainitaan
häneen koskeneen niin syvästi, että se aiheutti
hänen kuolemansakin. K. G.
Gripenstedt [gripenstet], Johan August
(1813-74), vapaaherra. 1800-luvuu Ruotsin
merkittävimpiä valtiomiehiä. Jo 1840-luvun
valtiopäivillä hän oli aatelissäädyn huomatuimpia
miehiä. V. 1848 hänet kutsuttiin
valtioneuvokseksi äsken muodostettuun ministeristöön sekä
1856 finanssiministeriksi, jossa toimessa pysyi
10 v. Niinä vuosina hän ratkaisevasti vaikutti
Ruotsin taloudellisen politiikan suuntaan.
Vakaumukseltaan vapaakaupan kannattajana hän
ryhtyi tulleja poistamaan tai alentamaan;
hankki Ruotsille edullisia kauppasopimuksia
Ranskan ja Saksan kanssa.
Rautatiekysymyk-sessä hän ajoi perille sen mielipiteen, että
valtion oli rakennettava kaikki emäradat, ja että
sitävarteu oli otettava suuri valtiolaiua. Suosi
yksityispankkeja; hänen ministerikautenaan
annettiin 15 pankille konsessionit. Pani alulle
yleisen hypoteekkipankin perustamisen (1861).
Ulkopoliittisissa kysymyksissä G. asettui
varovalle kannalle; vastusti ehdottomasti 1863 Kaarle
XV:n haluamaa liittymistä Tanskaan tämän
sodassa Saksaa vastaan. V. 1865 hän oli De Geerin
eduskuntareformiehdotuksen etevimpiä puoltajia.
— G. on julkaissut m. m. joukon pitämiään
puheita. E. E. K.
Gripsholman linna pienellä Mälarin saarella
on Ruotsin mieltäkiinnittävimpiä historiallisia
muistomerkkejä. Alkuperäisen linnan rakensi
n. 1380 Bo Joninpoika Grip — josta nimi —;
Gripsholman linna.
G. kuului sitten melkein yhtäjaksoisesti Ruotsin
hallitsijaperheille, jotka käyttivät sitä m. m.
valtiovankien säilyttämiseksi; se on esim. ollut
Juhana herttuan ja Eerik XIV:n vankilaua.
Kustaa Vaasan, häueu poikiensa, kuningatar
Hedvig Eleonoran ja Kustaa III:n toimesta
tehtiin laajoja lisärakennuksia ja uudistuksia, jotka
G:lle antoivat kukin aikakautensa leiman. Vv.
1892-1900 uusittiin linna, mikäli voitiin, Hedvig
Eleonoran uudistuksia aikaisempaan asuunsa.
Sisustuksessa muodostettiin Vaasa-suvun ja
Kaarlojen aikuisia sekä kustavilaisia ryhmiä. —
G:aa käytetään nykyään melkein yksinomaan
historiallisena museona. Sen kokoelmista
ansaitsee mainitsemista ennen kaikkia enemmän kuin
1,800 numeroa käsittävä muotokuvagalleria.
Ehrenstrahlin, Krafftien, Mijtensin, Paschien,
Lundbergin. Roslinin, Bredan y. m.
ruotsinmaalaisten muotokuvamaalareiden tuotteiden
rinnalla kokoelmat käsittävät suuren joukon
ulkomaalaisten tauluja. [Nordensvan, „G. och dess
konstskatter".] E. E. E.
Griqua [grikua], nykyään hottentoteista,
bantu-neekereistä ja buureista syntynyt
seka-kansa, rauhallinen ja ahkera; puhuu huonoa,
neekerikielien voittoista hollannin kieltä;
ulkomuodoltaan enimmin hottentottien kaltainen.
Asui jo 19:nnen vuosis. alkupuolella eri
hottentotti-heimona Roggeveld-ylätasangolla
Kap-kaupungin koillispuolella. Sieltä englantilaiset
uudisasukkaat 1815 tunkivat g.-kansan
pohjoiseen, Orauje-joen yli. Osa asettui nyk. G.-land
West nimiseen maahan, toinen taas myöhemmin
perustettuun Oranje-vapaavaltion alueelle, mutta
buurit pakottivat heidät v. 1852 lähtemään itään
päin nykyisille asuinpaikoilleen G.-land East
alueelle (vrt. Griqualand ja
Hottentotit). W. 8-m.
Griqualand [grikualänd], kaksi Englannin
Kap-siirtokuntaan kuuluvaa aluetta
Etelä-Afrikassa. Nimi johtuu siellä asuvista
griqua-laisista (engl. bastards). G. W e s t (Länsi-G.)
on osa Betsuaanamaata, 45,300 km2.
Pääkaupunki Griquatown. Alueella sijaitsevat m. m.
rikkaat, 1867 löydetyt Kimberleyn
timantti-kaivokset, jotka Englanti vähäpätöistä, Trans-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
