Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Grisebach ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
it;i3
Grisebach—Groening
1614
vaalille suoritettua korvausta vastaan otti
haltuunsa. Ne tuottavat 2 milj. karaattia timantteja
v:ssa. — G. East (Itä-G.) sijaitsee Natalin,
Basuloinaan, Pondo- ja Tembumaan välissä;
19,668 kra1, 222,685 as. (1904), joista n. 6,000
valkoista. Viimemainitut harjoittavat
viljanviljelystä ja karjanhoitoa. — Pääpaikka K o k s t a d.
W. S-m.
Grisebach [grlzebaliJ. 1. August
Heinrich Rudolf G. (1814-79), saks.
kasvitieteilijä, v:sta 1847 prof. Göttingenissä, kuuluisa
var-siukin kasvimaantieteen tutkijana, jolla alalla
hänen teoksellaan »Die Vegetation der Erde nach
ihrer klimatischen Anordnung" (1872, uusi pain.
1884) oli käänteentekevä merkitys. Kasviston
riippuvaisuus ilmastollisista seikoista ou siinä
johtavana näkökohtana. Hänen tärkeimpiä
kasvi-maant. teoksiansa ovat myös »über die
Vegeta-tionslinien des nordwestlichen Deutschlands"
(1846) ja »Die geographische Verbreitung der
Pflanzen Westindieus" (1865). Suurta kykyä
sysiemaatikkona G. osoitti julkaistessaan heimon
Gentianacece (De Candollen prodromuksessa) sekä
heimot Dioscoreacece, Smilacece ja Malpighiacece
(Martiuksen „Flora brasiliensiksessa").
Floristi-sista teoksista mainittakoon ,,Flora of the
British westindian islands" (1859-64). Hänen
parhaimpia teoksiaan 011 myös „über die Bildung
des Torfs in den Emsmooreu" (1846). G:u
kuoleman jälkeen ilmestyi „Gesammelte
Abhandlun-geu und kleinere Schriften zur
Pflanzeugeogra-phie" (1880). (J. A. W.)
2. Eduard Rudolf G. (1845-1906),
edellisen poika, saks. kirjailija, valmistui ensin lakit,
tohtoriksi, antautuen sitten (1872)
diplomaattiselle uralle ja palvellen konsulinvirastoissa
Smyr-nassa, Jassyssa, Bukarestissa, Pietarissa,
Milanossa ja Port-au-Princessa. Hänen teoksistaan
mainittakoon runokokoelmat „Der neue
Tannhäuser" (1869), jossa ylistetään aistillista
rakkautta. »Tannhäuser in Rom" (1875).
Uudemman kirjallisuuden alalla tekemiään tutkimuksia
G. julkaisi teoksissa ,,Die deutsche Literatur seit
1770" (1876), ,,Das Goethesche Zeitalter" (1891),
»Schopenhauer. Neue Beiträge zur Geschichte
sei-nes Lebens" (1905). Teos „Die treulose Witwe"
(3:s pain. 1877) on mieltäkiinnittävä lisä
vertailevaan kirjallishistoriaan. G. oli lisäksi harras
bibliofiili.
Grisetti (ransk. grisette < gris = harmaa)
merkitsi Ranskassa alkuaan harmaata
hame-kangasta. jota köyhä kansa käytti, mutta johtui
sitten varsinkin Pariisissa merkitsemään niitä
köyhiä tyttöjä, jotka arkityöt illalla
lopetettuaan etsivät huvia jonkun nuoren tai rikkaan
rakastajan seurasta. Usein g. muutti ystävänsä
luo asumaan hänen taloudenlioitajattarekseen
(„femme de ménage").
Gris Nez [gri në], 50 m korkea niemeke
Ranskassa Pas-De-Calais’n departementissa, sijaitsee
Kanaalin kapeimmalla kohdalla (33 km
Doverista, Englannin rannikolla). Loistotorni.
Grisons, Les [le grisöGraubiindenin
kanttoniu ransk. nimi.
Grisselborg, valkoinen pyöreä johtoloisto
samannimisen saaren itäisellä niemellä
Löfskär-Utön väylällä Korpoou saaristossa. K. S.
Grisslehamn [-a’-], satamapaikka
Ahvenanmeren rannalla Ruotsissa, on talvisin tavallinen
ylimeuopaikka Ahvenanmaalle, 53 km Ekkeröstä.
Posti-, tulli-, telefoni- ja sähkölennätiuasema.
Satama on pieni ja vähäu käytetty. Nyk.
kesäinen virkistyspaikka, jossa 1907 kävi n. 1,300
henkeä. Elit. täällä oleva sotilasasema
lakkautettiin 1869. — N. 30 km etelään sijaitsee
Vanha G., joka v:een 1757 oli ylimeuopaikkana
Suomeen. W. S-m.
Grivna, ,,riuna", muinaisvenäl. raha. Sitä oli
kolmea lajia: ,,kunnaja" (sanasta „kuna", alkup.
„näädäunahka"), »hopeinen" ja »kultainen". G:n
arvo vaihteli eri paikoissa ja eri aikoina, ks.
K u n a ja N o g a t a. Grivenlca oli painoyksikkö.
Grivennik, venäl. raha, arvoltaan 10 kopekkaa.
Eusimäiset tämännimiset rahat lyötiin 1726 ja
olivat hopeasta. J. J. M.
Grobiaani (saks. Grobian < grob = karkea),
karkea, sivistymätön ihminen.
Grocheo, Johannes de, 1400-luvulla elänyt
alankom. musiikkiteoreetikko, jonka äsken
löydetty teos on erityisesti mieltäkiinnittävä sen
vuoksi, että siinä on seikkaperäisesti tehty selkoa
sen ajan maallisenkin musiikin lajeista ja
sävel-lyssäännöistä, joista muuten on kovin niukalti
tietoja olemassa. I. K.
Grochow [grohufj, Puolassa, 4 km Warsovasta
it. oleva kylä, jossa 25 p. helmik. 1831 kreivi
Diebitschin johtamat venäläiset (80,000)
voittivat rulit. Radziwillin komentamat puolalaiset
(50,000). Voittajain mieshukka 13%,
voitettujen 19%; taktillinen arvo 0,66. -Iskm-,
Grodno, Länsi-Venäjällä. 1. Ivuvernementti,
38,669 km2, 1,904,300 as. 1. 49 kma:llä (eniten
valkovenäläisiä, 20% puolal. ja 19% juutal.),
tasainen ja rämeinen maa, jonka läpi Nemeu,
läntinen Bug, Muchowéz ja Närev virtaavat.
Tammikuun keskilämpö on — 5°, heinäkuun,
+ 18°; vuotuinen sademäärä 55 cm.
Viljelyskelpoisella osalla maata (39,e %) menestyy ruis,
kaura, ohra, tattari ja perunat. Karjanhoito on
vähäpätöinen. Havumetsät ovat laajat, 26,s %
koko G:n pinta-alasta. Teollisuus on huomattava
(verkaa, villatavaroita, lakkeja, nahkaa ja
tupakkaa, n. 80 milj. mk:n arvosta v:ssa). Viljan ja
puutavarain vienti (vars. Preussiin) tärkeä. G.
on jaettu 9 piirikuntaan. — 2. G:n
kuverne-meutiu pääkaupunki, sijaitsee Nemenin ja
Pie-tari-Varsovau radau varrella; 46,919 as. (1897)
(n. 25,000 juutal.). Teollisuuskaupunki ja
krei-kanuskoiscn piispan istuin. — G. mainitaan jo
1183. V:sta 1673 G:ssa usein pidettiin Puolan
valtiopäivät. Puolan viimeinen kuningas,
Stanislaus August, luopui G:ssa kruunustaan 1795.
W. S-m.
Groening [-Ö-], Michael (1714-78), kieliopin-
kirjoittaja, oli syntyisin Vaasasta ja joutui
nuorena Pietariin, jossa hän näkyy saaneen hyvän
kasvatuksen. V. 1740 hän esiintyi kuuluisan
tähtitieteilijän J. N. Delislen apumiehenä tämän
tähtitieteellisissä havainnoissa, käyden Delislen
mukana Siperiassa Obdorskissa asti sekä
avustaen häntä tähtitieteen ja matematiikan
opettajana meriakatemiassa. Sitäpaitsi hän opetti
akateemisessa kymnaasissa saksan, ranskan ja
venäjän kieltä. Keisarinnan kansliassa hän oli
ranskan, saksan, ruotsin ja suomen kielen
tulkkina. V. 1748 hän siirtyi Tukholmaan ja
määrättiin venäjän kielen kääntäjäksi
kuninkaalliseen kansliaan, 1750 hän julkaisi Tukholmassa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
