- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1615-1616

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Grisebach ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

K; lf.

Grogi—Grossglockner

1(516

laajan venäjänkielen oppikirjan ruotsin kielellä
nimellä „Grammatica russiea eller Gruudelig
Handledniug til Ryskä spr&ket, jemte et
til-räckeligit Vocabularium". Se on ensimäinen
laaja venäjän kielen kielioppi, se kun näet
ilmestyi viisi vuotta aikaisemmin kuin Lomonosovin
kuuluisa kielioppi, ja sisältää useita hyviä
huomioita. J. J. M.

Grogi (engl. grog), konjakista (rommista,
arrakista t. viskystä) ja kylmästä vedestä ilman
sokeiia valmistettu juoma.

Groma [-Ö-] (lat.), roomalaisten käyttämä
maanmittauskone.’ Kaksi vaakasuoraa, toisiaan
vastaan kohtisuorassa olevaa tähtäysviivaa
muodosti tämän koneen tärkeimmän osan. 77. Ii.

Groningen [liro-]. 1. Provinssi Alankomaissa
2,298 km2, 331,213 as. (1908) 1. 144 km2:llä.
Ala-tasaukomaata. jonka pienet vesistöt kanavien
avulla ovat tehdyt liikekelpoisiksi. Pääelinkeinot
ovat maanviljelys ja karjanhoito. — 2. G:n
provinssin pääkaupunki purjehduskelpoisten
Iluuse-ja Oude Aa-jokieu yhtymäkohdassa; kanavien
kautta Dollartin ja Zuiderzeeu yhteydessä;
75,370 as. (1908). Monta kirkkoa, yliopisto
(rakennus paloi 1906), kasvitiet. tarha,
kouluja; myös 42 tupakkatehdasta,
kaliviupaahta-mislaitoksia, pellava- ja villakutomoja. Suuri
maanviljelys- ja meijeritavarain kauppa. — G.
mainitaan ensi kerran 1166. V:sta 1282 se
kuului Hansa-liittoon. Yhtyi Utrechtin unioniin,
mutta joutui kavalluksen kautta espanjalaisten
käsiin ja liitettiin vasta 1594 Alankomaau muihin
provinsseihin nimellä „Stad en Laude", johon
paitsi kaupunkia myös ympärillä olevat
friisiläiset maa-alueet kuuluivat; v:sta 1815 se kuuluu
Alankomaiden kuningaskuntaan G:n provinssin
pääkaupunkina. W. S-m.

Groos, Karl (s. 1861), saks. filosofi ja
esteetikko. G. liikkuu pääasiallisesti estetiikan
alalla, jonka hän erottaa metafysiikasta ja
rakentaa psykologiselle perustalle. Hänen
käsityksensä mukaan ulottuu esteettisesti arvokas
kauneuden rajojen ulkopuolelle. Suurta painoa hän
panee leikkivaistoon ja sisäiseen jäljittelyyn. G.
on julkaissut teokset ,,Die reine
Veruunftvvisseu-schaft, systematische Darstellung von Sehellings
rationaler oder negativer Philosophie" (1889),
„Eiiileitung in die Ästhetik" (1892), „Die Spiele
der Tiere" (1896), „Die Spiele der Menschen"
(1899), „Der ästhetische Genuss" (1902), „Das
Seelenleben des Kindes" (1904). J. 77-l.

Groot, Hugo de ks. Grotius.

Gros [grö] (ransk.), yleisnimitys useille
silkkikankaille, joiden loimena ja kuteena on lujia
moninkertaisia silkkilaukoja ja jotka siten saavat
ripsimäiseu luonteen. Loimi on aina keitettyä
silkkilankaa, kude vaihteleva. — G. d’É c o s s e
t. petit o 11 o m a n, kaksivartinen kangas,
jota käytetään usein perussidokseksi
kuviopoh-jille. Kangas on luja ja kiiltävä. — G. d e
Naples sisältää usein 10-kertaisen kuteen
yhdessä vireessä. — Muita tähän kuuluvia
kankaita ovat: G. de Messina, G. d’0 r 1 e a n s,
G. d e T o u r j. n. e. E. J. S.

Gros [grö], Antoine Jean (1771-1835),
ransk. taidemaalari, Davidin oppilas. Lähti 1793
Italiaan, tutustui Genovassa 1796 Bonaparten
vaimoon Josefineen ja ennenpitkää itse
Bonapar-teenkin. Maalattuaan hänestä kuvan „Arcolen

sillalla" tuli G:sta Napoleoniu erityinen suosikki
ja hänen sotieusa ja voittojensa innostunut
kuvaaja. Näistä G:n isokokoisista tauluista
mainittakoon „Napoleon ruttotautisten luona
Jaffassa 1799" (1804, Louvressa), jossa taulussa
Itämaat ensi kerran tulevat uudenaikaisen
taiteen esityspiiriin, „Abukirin taistelu" (1806,
Versailles’issa) ja „Napoleon Eylaun sotaken-,
tällä" (1808, Louvressa). G:n muita
huomatuim-pia historiamaalauksia ovat esim. ,,Frans I ja
Kaarle V S:t Denis’n kuningashautoja
katsomassa" (Louvressa), „Augoulémen herttuattaren
pako 1813" (Bordeaux’ssa) ja „Ludvik XVIII
pakenee Tuileries-linnasta 1815"
(Versail-les’issa). Restauratsiouiajalla G. pysyi
edelleenkin hovin suosiossa ja nimitettiin paroniksi
Pan-théoniin tekemiensä allegoristen
kupolimaalaus-ten takia (1824). G:n suurisuuntainen taide, sen
realistinen todellisuudentaju sekä koloristiuen,
Rubensiin ja van Dyckiin perustuva
värinkäsit-tely, jota varsinkin hänen maalaustensa
luonnokset ja eräät muotokuvat osoittavat, vaikutti
voimakkaasti alkavaan romantiikkaan.
Kuitenkin G. loppuiällään, tultuaan Davidin
maanpakoon lähdettyä hänen koulunsa johtajaksi,
palasi takaisin nuoruudenaikansa
taidetraditsionei-hin ja maalasi, mielikuvituksensa ja voimiensa
yhä heikontuessa, kaavamaisesti suoritettuja
akateemisia tauluja kuten esim. „Bacchus ja
Ariadne", „David ja Saul" ja „Herkules ja
Diomedes" (G:n viimeinen teos v:lta 1835), joita
uuden suunnan kannattajat yhtä paljon
pilkkasivat ja moittivat kuin olivat ennen ylistäneet
hänen töitään. Tästä epätoivoissaan G.
hukuttautui Seiue-virtaan. [Eug. Delacroix (1848),
Delestre (1867), Tripier le Franc, „Histoire de
la vie et de la mort du baron G." (1880),
Dar-genty (1887), Lemonnier (1905) y. m.]

E. R-r.

Groschen [grossan] (keskiat. grossus = paksu),
vanha saks. hopearaha; Saksassa alkuansa
kaikkien paksujen rahojen nimi (vastakohtana
keskiajan ohuet rahat, brakteaatit). G:ia lyötiin
ensin Böömissä n. 1300. Etelä-Saksassa ja
Itävallassa g. myöhemmin = % guldenia.
Pohjois-Saksassa g. alkuansa = V24 taaleria, myöhemmin
= ’Im taaleria = 10 pfennigiä = n. 12’/» penniä.
Kansanpuheessa g. vieläkin esiintyy 10 pfeunigin
rahan nimityksenä. J. F.

Grosessi t. grossessi (ransk. grossesse <
gros, lat. gross us = paksu), raskaus.

Gross [grous], Charles (s. 1857),
pohjois-amer. historiantutkija, v:sta 18S8 professorina
Harward-yliopistossa; on etupäässä tutkinut
Englannin keskiaikaista taloushistoriaa, jolta
alalta julkaissut m. m. „The gild merchant"
(1890) ; erinomaisena pidetään hänen
bibliografista teostaan ,,The sources and literature of
english history from the earliest times to about
1485" (1900). J. F.

Grossbeeren [grös-J, Preussissa, 17 km
Berliinistä etel. oleva kylä, jossa 23 p. elok. 1813
kenr.-luutii, v. Bülowin johtamat preussilaiset
ja venäläiset (32,000) voittivat marsalkka
Oudinofn komentamat ranskalaiset ja
saksilaiset (18,000). Voittajain mieshukka 5,7%,
voitettujen 17,8 %. Taktillinen arvo 0,«s. -Iskm-.

Grossglockner [grös-], korkein huippu Hohe
Tauernin vuoristoon kuuluvassa Glocknerin rvh-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0856.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free