Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Grossgörschen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1617
Grossgörschen—Grotefend
1618
mässii, 3,798 m yi. merenp., sijaitsee Rärntin,
Tyrolia ja Salzburgia rajalla. Huippu ou
kaksihaarainen. Matalampi, Kleingloekuer, on 3,764
m yi. merenp. (W. S-m.)
Grossgörschen [grösgörsenj, Preussissa, 20
km Merseburgista kaakkoou oleva kylä, jossa
2 p. toukok. 1813 Napoleon I:n johtamat
ranskalaiset (144,000) voittivat kenr. Wittgensteinin
komentamat venäläiset ja preussilaiset (93,000).
Voittajain mieskukka 28,t %, voitettujen 17,i %.
Suuruudeltaan kolmen viim. vuosisadan
taisteluista 16:s; taktillinen arvo 0,ss. Taistelua
sanotaan tavallisesti Liitzenin tappeluksi.
-Iskm-.
Grossi (ransk. grosse, = grosse douzaine = iso
tusina) =12 tusinaa = 144 kappaletta.
Grossjägersdorf [grösjè-], Preussissa, 22 km
Insterburgista länteen oleva kylä, jossa 30 p.
elok. 1757 kreivi Apraksiuiu johtamat venäläiset
(55,000) voittivat sotamarsalkka v. Lehvvaldtin
komentamat preussilaiset (25,000). Voittajain
mieshukka 11%, voitettujen 18,j%; taktillinen
arvo 0,48. -Iskm-,
Grossulaari ks. Granaatti.
Grosswardein ks. N a g y-V å r a d.
Grot [-ö]. 1. Jakov Karlovits G.
(1812-93), ven. kielentutkija ja kirjailija
saksalaista alkuperää.
Hänen isoisänsä, joka
seitsenvuotisen sodan
aikana oli muuttanut
Venäjälle, oli
luterilainen pappi ja
kirjailija sekä harrasti
I ensimäisenä Venäjällä
henkivakuutusta.
Jakov G:n isä oli
fiuaussiministeriön
virkamies.
Koulusivistyksensä G. sai siihen
aikaan kuuluisassa
Tsarskoje Selon
lyseossa ja tuli 1832
virkamieheksi
ministerikomitean kansliaan. „Sovremennik" nimisessä
aikakauskirjassa hän julkaisi kirjoituksia ruotsalaisesta
kirjallisuudesta. Hänen tekemänsä Tegnérin
»Fri-thiofin sadun" käännös, jonka runoilija Zukovskij
luki käsikirjoituksena, miellytti tätä suuresti
ja hän suositteli G:ia kreivi Rehbiuderille, joka
1840 otti hänet miuisterivaltiosihteeristööu
virkamieheksi. V. 1841 G. nimitettiin venäjän
kielen ja kirjallisuuden sekä Venäjän historian
ja tilaston professoriksi Suomen yliopistoon.
V. 1844 hän tuli myöskin venäjän kielen
opetuksen tarkastajaksi maamme oppilaitoksissa.
G. osoitti toiminnassaan tunnollisuutta ja
tahdikasta älyä sekä lämmintä myötätuntoa
kansallista kulttuurityötämme kohtaan. V. 1853 hän
kutsuttiin kirjallisuuden opettajaksi Aleksanterin
lyseoon Pietarissa sekä samalla johtamaan
Aleksanteri II:n poikien Nikolain ja Aleksanterin
venäjän ja saksan kielen sekä historian ja
maantiedon opetusta. V. 1855 hän tuli Pietarin
tiedeakatemian apulaiseksi, 1858 sen
varsinaiseksi jäseneksi ja 1889 akatemian
varapresidentiksi. Ollen ruotsalaisen kirjallisuuden ja
myöskin Suomen kansanrunouden lämmin ystävä, G.
J. Grot.
julkaisi useita kirjoituksia sekä Ruotsin että
varsinkin Suomen kirjallisen elämän alalta ja
käännöksiä varsinkin Tegnérin (»Frithiofin
satu", ilm. 1841) ja Runebergin (m. m.
»Hirvenhiihtäjät" ja „Nadeschda" suorasanaisesti)
teoksista. Venäjän kielen ja historian opetusta
varten hän toimitti ruotsiu kielellä venäjän
kieliopin ja lukukirjan sekä »Haudbok i ryskä rikets
historia" (1850-51). G:n kirjoitukset maamme
kulttuurioloista ja hänen laaja kirjeenvaihtonsa
P. Pletneviu kanssa sisältävät tarkkoja ja
arvokkaita havaintoja sivistyselämästämme
1840-luvulla. Venäjän kirjallisuuden historian alalla
on G:u työ ollut huomattava. Hän on oivallisella
tavalla julkaissut Derzavinin teokset (9 nid.
1864-83) sekä liittänyt tähän julkaisuun sangen
laajan Derzavinin elämäkerran; niinikään
Ivaramzinin kirjeet sekä useita Katariina II:ta
koskevia tutkimuksia. Hänen monista venäjän
kieltä käsittelevistä kirjoituksistaan ovat
tärkeimmät hänen esityksensä venäjän kielen
äänteistä ja venäläisestä oikeinkirjoituksesta. G:n
aloitteesta toimittaa Pietarin tiedeakatemia
laajaa venäjän kielen sanakirjaa. Häuen kootut
teoksensa on julkaissut hänen poikansa
Konstantin G.
2. Nikolai Jakovlevits G. (1852-99),
edellisen poika, ven. filosofi, tuli 1883 filosofian
professoriksi Odessan yliopistoon ja 1886
Moskovan yliopistoon. Oltuaan aluksi positivismin
kannalla hän kääntyi yhä enemmän
käsittelemään metafyysillisiä kysymyksiä. Sielutieteen
ja etiikan alalla hän vaikutti erittäin
elähyttä-västi Venäjän filosofiseen tutkimukseen. Hän
julkaisi m. m. yhdessä Sergei Trubetskoin
kanssa aikakauskirjaa »Voprosy filosofii i
psiho-logii" (»Filosofian ja sielutieteen kysymyksiä").
J. J. M.
3. Konstantin Jakovlevits G.
(s. 1853), edellisen veli, slaavil. historian
tutkija, tuli 1883 slaavilaisen filologian
professoriksi Varsovan yliopistoon ja on nykyään
keisarillisen hoviarkiston hoitajana. Hän ou
julkaissut m. m. seuraavat teokset: »Konstantinos
Porphyrogennetokseu tiedot eteläslaavilaisista"
(1880), »Määri ja unkarilaiset 9:nnellä vuosis."
(1881), »Unkarin ja slaavilaisten historiasta
12:nnella vuosis." (1889).
Grote [grout], George (1794-1871), engl.
historioitsija, saks. sukuperää, toimi
16-vuo-tiaasta pankkialalla, mutta harjoitti sen ohella
laajoja opinuoita; esiintyi 1820- ja 30-luvuilla
valtiollisena kirjailijana vaatien perinpohjaista
parlamenttireformia; toimi innokkaasti Lontoon
yliopiston aikaansaamiseksi (1828) ; edusti 1833-41
Lontoon cityä alihuoneessa, missä teki esityksen
salaisen äänestyksen käytäntöön ottamisesta;
luovuttuaan 1843 liikealalta antautui
yksinomaan historiallisiin tutkimuksiin. Niiden
tuloksena oli hänen kuuluisa teoksensa »A history of
Greece" (1846-56), jota pidetään yhtenä
historiankirjoituksen mestariteoksista. Tämän teoksen
täydennyksiä ovat »Plato and the other
compa-nions of Socrates" (1865) ja katkelmalliuen
»Aristotle" (1872). Hänen muita filosofisia
tutkielmiansa on julkaistu: »Minor works of George
Grote" (1873) ja »Fragments on ethical subjects"
(1876). J. F.
Grotefend [-Ö-], Georg Friedrich (1775-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
