- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1629-1630

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gruner ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1629

Gruner—Grünewald

1630

mäu johtajat, luopuen perustajaa äärimäisistä
väitteistä, lähenivät kirkollista keskipuoluetta,
ja sittemmin g. ei eaää ole ollut järjestynyt,
tarkkapiirteiuen valtapuolue, vaikka yhä
vieläkin huomattava henkinen virtaus, jonka kanssa
likeisissä kosketuksissa olleista kirkon miehistä
mainittakoon piispat Fr. Nielsen ja Schat
Rör-dam. [L. Koch, »Fra Grundtvigianismens og den
indre Missions Tid" (1898) ; E. Moltesen,
»Nykyajan Tanska" (1910).] J. G.

Gruner /-ttnar/, Wilhelm Heinrich
Ludwig (1801-82), saks. vaskenpiirtäjä ja
Dresdenin vaskipiirroskokoelman johtaja. Anderloni’n
ja Longhi’n oppilas Milanossa. Tehnyt paljon
piirroksia suurten mestarien (etenkin Rafaelin)
teoksista ja julkaissut m. m. ,,The fresco
decora-tions and stuecos in Italy" (1854), „Die
Basre-liefs an der Vorderseite des Doms zu Orvieto"
(1858) ja „The terracotta architecture of North
Italy" (1867). E. R-r.

Grus ks. Kurki.

Grusia, Georgian ven. nimi (oik. Gruzija)
ks. Georgia. — Grusialainen
sotilas-t i e, venäläisten sotilastarkoituksiin rakentama
tie Kaukasus-vuorten ylitse Vladikavkasista
Tiflisiiu. Valmistui 1893, 213 km pitkä.

Grusian kieli ja kirjallisuus. G:n kieli
muodostaa yhdessä mingrelin, lasin ja svaneetin
kielien kanssa karthvelilaisen (eli iberialaisen)
kieliheimon, jonka suhde muihin kieliin on vielä
riidanalaisena. Tunnusmerkillistä g: n kielelle
ovat muutamat omituiset kerakeäänteet ja
runsaat kerakeyhtymät sekä teonsanan muotojen
suuri moninaisuus. Yleensäkin g. k. on hyvin
muotorikas. Sanamuodostus ja taivutus ei
tapahdu ainoastaan loppuliitteiden (suffiksien),
vaan myöskin alku- ja sisäliitteiden (prefiksien
ja infiksien) avulla. Grusialainen kirjaimisto,
joka perustuu kreikkalaiseen, ou kolmea eri
laatua: „iso" ja ,,pieni" kirkkokirjoitus („chutsuri"
ja „mchedruli") sekä „sotilaskirjoitus", jota
nykyään yleisesti käytetään. G:n kieli on
vanhimpia kristillisiä kulttuurikieliä, sillä
grusialainen kirjallisuus alkaa nähtävästi jo 4:nnellä
vuosisadalla. Raamattua käännettiin g:u
kielelle jo 5:nnellä vuosis. Maallinen kirjallisuus
alkaa ll:nnellä vuosis. ja 12:nuella vuosis. on
grusialaisen runouden kukoistusaika. Silloisista
runoilijoista huomattavin on Rustaveli.
1300-1600-luvuilla kirjallisuus on lamaannuksen
tilassa. V. 1709 perustettiin ensimäinen
kirjapaino Tiflisiin. 1700-luvun jälkipuoliskolla
tutustuvat grusialaiset venäläiseen ja
länsieurooppalaiseen kirjallisuuteen ja tämä
vaikuttaa virkistävästi henkiseen elämään. Viime
vuosisadan kirjailijoista huomattavimmat ovat
Aleksander Tsavtsavadze (k. 1846), G. Orbeliani
(k. 1883) ja N. Baratasvili (k. 1845). Nykyään
elävistä mainittakoon I. Tsavtsavadze, A.
Tsere-teli ja Vaza-Psaveli. Parasta uudemmassa grus.
kirjall:ssa on lyyrillinen runous. [Grusian kieltä
ja kirjallisuutta koskevista tutkimuksista
mainittakoon Brosset (m. m. ȃlements de la langue
géorgienue", 1837), Tsubinov, „G:n kielen
kielioppi" (ven. 1855) ja „Grusialais-venäl. sanakirja"
(1887), Tsagareli, »Grusialaisten kieliopillisesta
kirjallisuudesta" (ven., 1873), Marr, »Grusian
kielen vertaileva kielioppi" (ven., 1907), A. Dirr,
»Theoretisch-praktische Grammatik der moder-

nen georgischen (grusinischen) Spraehe" (1904),
H. Schuchardt, ȟber das Georgische" (1875),
»Karthwelische Sprachwissenschaft", Tsagareli,
»Grusialaisen kirjallisuuden muistomerkeistä"
(ven., 1886-89).] J. J. M.

Gruson-metalli, keksijänsä saks. tehtailijan
H. Grusonin (1821-95) mukaan nimitetty,
erikoisella tavalla nopeasti jäähdyttäen saatu, hyvin
kovapintainen rautavaliutavara. vrt. Rauta.

Gruyer [gryijé’], Francois Anatole (s.
1825), ransk. taidekirjailija, v:sta 1875
akatemian jäsen ja v:sta 1881 Louvren
maalauskokoel-man konservaattori. Julkaissut monta teosta
renesanssitaiteesta sekä »Voyage autour du
Salon carré au musée du Louvre" (1890), »La
peinture au chateau de Chantilly" (1896-98),
»Chantilly. Les Quarante Fouquet" (1897) ja
»Chantilly. Musée Condé" (1899). E. R-r.

Gryllidæ ks. Sirkat.

Gryllotalpa vulgaris, kaivajahyöuteinen
sirkkojen CGryllidae) heimossa. Ruumis luja,
muodoltaan liereä,
raajat lyhyet,
eturaajat
muodostuneet leveiksi, voimakkaiksi
kaivinaseiksi. On
valonarka eläin,
joka päivällä oletsii kuivaan hiekkaperäiseen
maahan kaivamissaan käytävissä; käyttää
ravintonaan sekä hyönteistoukkia ja matoja että
kasvisaineksia (juuria, perunoita,
valkojuurik-kaita j. n. e.) ja tekee siten tuntuvaa vahinkoa.
Elää Etelä- ja Keski-Euroopassa aina
Etelä-Ruotsiin saakka sekä suuressa osassa Aasiaa. U. S-s.

Griin, Anastasius ks. Auersperg.

Grimberg [grynberhj], Carl (s. 1861),
itä-valt. taloustieteilijä, professorina Wienissä v:sta
1900; julkaisuja: »Die Bauernbefreiung und die
Aufhebung der gutsherrlich-bäuerlichen
Verhält-nisse in Böhmen, Mähren und Schlesien"
(1893-94) ; »Studien zur österreichischen
Agrar-geschichte"; julk. v:sta 1910 aikakausk. »Archiv
fiir die Gcschichte des Sozialismus und der
Ar-beiterbewegung".

Grünewald [grynevaltj, Matthias (n.
1470-n. 1530), saks. taidemaalari, työskenteli
Ylä-Reinin varsilla ja Elsassissa. Aikansa
huomattavimpia maalareita Alppien pohjoispuolella. G.
on omaperäinen, usein karkea, mutta
luonteenkuvauksessaan eloisa realisti. Hänellä ou
pateettinen, keskiaikais-haavemainen mielikuvitus
ja äärimmilleen kehittynyt askeettinen
uskonnollisuus. G. on ensimäinen saks. taiteilija, joka
graafillisen viivatyylin sijaan on luonut
puhtaasti maalauksellisen tyylin, sillä hän käytti
miltei yksinomaisena taidekeinonaan väriä,
valoa ja valohämyä ja saavutti niin suuren
runollisen vaikutuksen, että häntä on sanottu »Saksan
Correggioksi". G:u pääteoksia ovat moniosainen
»Isenheimin alttari", joka esittää pyh.
Antoniuksen legendan ja kohtauksia Kristuksen
elämästä (1493-1516, Kolmarin museossa), ja
Hal-leen maalattu siipialttari (1521-25), josta
keski-kuva, ,,P. Mauritiuksen ja Erasmuksen
keskustelu", on nykyään Münchenin vanhassa
Pinako-teekissa. G:n yksityisistä taulukuvista
mainittakoon »Ristinkuolema" Karlsruhen galleriassa.
[F. Bock (1904).] E. R-r.

Gryllotalpa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:21 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0863.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free