- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1631-1632

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gruner ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1631

Gryphius [grȳfius], (Greif), Andreas
(1616-64), saks. kirjailija, nerollinen,
monipuolinen, mutta kovien kokemusten synkistämä
luonne. G. alkoi draamallisen kirjailemisensa
kääntämällä hollantil. Joost von Bondelin
draaman „De Gebroeders”. Vasta 1646 ilmestyi
hänen ensimäinen alkuperäinen murhenäytelmänsä,
bysanttilaisaiheinen „Leo Armenius”. G:n
seuraavat murhenäytelmät ovat „Katharina von
Georgien”, „Cardenio und Celinde”, „Ermordete
Majestät oder Carolus Sluardus” ja
„Papinianus”. G. noudattaa „kolmea yhteyttä”, käsittelee
kamalia aiheita ja liittää näytelmiinsä kuoroja.
Huomattavampaa G. on luonut huvinäytelmän
alalla; hänen huvinäytelmänsä ovat „Peter
Squenz”, „Horribilieribrifax” ja „Die geliebte
Dornrose”, viimemainittu talonpoikaismurteinen.
G:n lyyrilliset runot (oodit, sonetit) henkivät
synkkämielisyyttä. [Klopp, „A. G. als
Dramatiker” (1852) ; Wissowa, „Beiträge zur
Kenntnis von A. G:s Leben und Schriften” (1876) ;
Wysocki, „Andreas G. et la tragédie allemande
au XVII siècle” (1893) ; Manheimer, „Die Lyrik
des A. G.” (1904).] J. H-l.

Grützner, Eduard (s. 1846), saks.
taidemaalari, Pilotyn oppilas. Tullut kuuluisaksi
humoristisilla kuvillaan Shakespearen
näytelmistä ja munkkien ja metsästäjien elämästä,
G:n maalauksista on julkaistu useita
litografia-albumeja. [F. von Ostini (1902).] E. R-r.

Gråberg af Hemsö [grōbärj āv hemsö], Jakob (1776-1847), oppinut, synt. Gotlannissa, tuli
Ruotsin konsuliksi Genovaan 1811, Tangeriin
1815, ylikonsuliksi Tripoliin 1823; sai eron 1828
ja eli sitten Italiassa, jossa m. m. oli Pitti’n
kirjaston ylihoitaja; sai paavilta palatsikreivin
arvon. Julkaissut suuren joukon tutkimuksia eri
aineista, esim. „Saggio istorico sugli Scaldi
antichi poeti scandinavi” (1811), „Théorie de la
statistique” (1821).

Gråhara [grōhāra], loistomajakka Helsingin
edustalla, rak. 1883. Siinä on kartion muotoinen,
neliskulmaisella kivisellä alusrakennuksella
seisova, meren puolelta valkoinen rautatorni.
Pimeän tultua joka 5:s sekunti yhden sekunnin
kestävä punanen välähdys ja joka 6:s sekunti 2
aivan peräkkäistä 1 sekunnin kestävää valkoista
välähdystä. Sumumerkkejä varten tornin
itäpuolella itsetoimiva kellolaitos: joka 15 sekunti
2 peräkkäistä lyöntiä, joista ensimäinen on
heikompi. K. S.

Gräfe [grē-], Albrecht von (1828-70),
saks. silmälääkäri, tuli 1866 vakinaiseksi
professoriksi Berliiniin. G. on laajoilla
tutkimuksillaan oftalmologian alalla tienraivaajan tavoin
edistänyt tieteensä kehittymistä. Niinpä ovat
hänen keksimänsä glaukomin eli n. s.
mustankaihen operatsioni sekä kierosilmäisyyden
operatiivinen hoito. V. 1854 G. perusti
aikakauskirjan „Archiv für Ophtalmologie”. M. O-B.

Grän ks. Graani.

Grängesberg [greηηesbärj], Keski-Ruotsin
huomattavin rautamalmialue Kopparbergin ja
Örebron läänien rajalla, n. 400 m leveä ja 4,500
m pitkä. Malmista on 84 % apatiittimalmia,
jonka fosforipitoisuus nousee 8 %:iin; rikistä ja
arsenikista se on melkein vapaata. Sinä aikana,
minkä G:n rauta-alue on ollut tunnettu, s. o.
Kustaa Vaasan ajoilta alkaen, on malmia sieltä

1632

murrettu n. 13 milj. tonnia; vielä lasketaan
siellä olevan n. 50 milj. tonnia. Työmiesten luku
n. 1,600. — Vuorityötä G:ssä harjoittaa yhtiö
Trafikaktiebolaget G. Oxelösund”,
joka myöskin on Ruotsin Lapin tavattoman
rikkaitten, Jällivaaran y. m. rautamalmialueitten
käyttäjä. Alkuansa se perustettiin (1896)
liikenneyhtiöksi; otti 1902 haltuunsa G:n
vuorityön, sekä osti 1904 itselleen enimmät (90 %)
Lapin rauta-alueiden osakkeista, tullen täten
Ruotsin vaikuttavimmaksi yhtiöksi ja
huomattavaksi tekijäksi Ruotsin sisäpolitiikassa. Ruotsin
hallituksen onnistui 1907 saada aikaan yhtiön
kanssa valtiolle edullinen sopimus. — Yhtiön
osakepääoma 1908 87,5 milj., puhdas voitto 1909
10,1 milj. mk. E. E. K.

Grätz, Heinrich (1817-91), juutal.
historioitsija, v:sta 1854 juutal.-teologisen seminaarin
opettaja ja v:sta 1870 yliopiston ylim. prof.
Breslaussa; teoksia m. m. „Geschichte der Juden
von den ältesten Zeiten bis zur Gegemvart”
(1853-75, 11 nid.; oppinut, sisältörikas ja
huvittava, mutta ei aivan tasapuolinen) ; toimitti
v:sta 1869 „Monatsschrift für Geschichte und
Wissenschaft des Judentums”. [Bloch, „Heinrich
G.” (1904).] K. T-t.

Gröber [-ö-], Maximilian Gustav (s.
1844), saks. romanisti, tuli vakin. professoriksi
Breslauhun 1874, Strassburgiin 1880. Teoksia:
„Die handschriftlichen Gestaltungen der
Chanson de geste Fierabras und ihre Vorstufen”
(1869), „Die altfranz. Romanzen und
Pastourellen” (1872), „Die Liedersammlungen der
Troubadours” (1877) sekä Diezin (ks. t.) sanakirjaa
syventävä „Vulgärlateinische Substrate
romanischer Wörter” (1884-90). G:n 1877 perustama
ja yhä vielä julkaisema „Zeitschrift für roman.
Philologie” on laatuisistaan suurista
aikakauskirjoista monipuolisin, milteipä tärkeinkin. Noin
30:n avustajan kanssa G. vv. 1888-1902 toimitti
suuren „Grundriss der roman. Philologie”
teoksen (l:sestä nid. 2:n pain. 1904-06), jossa on
useita G:n itsensä kirjoittamia esityksiä.

O. J. T.

Grönblad [grönblād], Jakob Edvard
August
(1814-64), suom. historiantutkija,
ylioppilas Upsalassa 1830, fil. kand. ja tohtori
1839. Helsingin yliopiston dosentti ja kirjaston
amanuenssi. Sai toimekseen järjestää senaatin
n. s. vanhemman arkiston, joka tähän asti oli
maannut melkein koskemattomana senaatin
ullakolla. Työtä kesti 12 v. (1844-56). G. harjoitti
arkistotutkimuksia ulkomailla keräillen Suomen
historiaa koskevia asiakirjoja, joita myös
julkaisi painosta: „Urkunder upplysande Finlands
öden och tillstånd i slutet af 16:de och början af
17:de århundradet” (1843-56) sekä „Nya källor
till Finlands medeltidshistoria” (1857).

E. E. K.

Gröndal [gröndāl], Johan Gustaf (s.
1859), ruots. metallurgi, muutti 1880 Suomeen
Pitkänrannan kupari- ja tinalaitoksen
insinööriksi ja tuli 1894 tämän disponentiksi sekä sai
sitäpaitsi Pietarin Aleksandrovskijn
teräslaitoksen johtajanviran 1897. Siirtyi 1900 Ruotsiin ja
on sitten etupäässä työskennellyt rautamalmien
jalostusmenetelmien parantamiseksi. Tällä alalla
G. on tehnyt lukuisia keksintöjä ja pannut ne
käytäntöön perustamissaan rautalaitoksissa,

Gryphius—Gröndal

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 04:08:51 2020 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0864.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free