- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1633-1634

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Grönhagen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1633

Grönhagen

—Grönlanti

1634

joista suurimmat ovat Helsingissä ja
Luulajassa. (P. E.)

Grönhagen [grönhä-J. 1. J o h a n A d o 1 f G.
(1753-1826), suom. sotilas; luutnanttina sodassa
1788-90, jolloin Porrassalmella haavoittui,
Porilaisten 2:u pataljoonan majurina Suomen sodassa
1808-09. Otti maiuehikkaasti osaa Lapuan,
Kauhajoen, Nummijärven taisteluihin.
Mainitaan Runebergin runoelmassa ,,Döbeln
Juuttaalla". — 2. J o h a n Gustaf G. (1791-1876),
edellisen poika, sotilas. Lahjoitti kuollessaan
omaisuutensa 38,000 mk yleisiin tarkoituksiin;
30,000 yliopistolle stipendirahoiksi. E. E. K.

Gröning, M. ks. G r o e n i n g, M.

Grönlannin sälpä, ks. Kryoliitti.

Grönlannin valas (Balæna mysticetus) elää
Pohj.-Jäämeressä. Se on väriltään musta, vain
kurkussa, rintaevissä ja pyrstössä valkoista tahi
harmaankeltaista. Tavallinen pituus 15, joskus

Grönlannin valas.

18 m. Pää ou kolmasosa koko ruumiin
pituudesta. Suussa on noin 380 3-4 m pituista
hetulaa, joiden avulla valas siivilöi merestä pieniä
äyriäisiä ja siipijalkaisia kotiloita syödäkseen.
Jo 12:nnella vuosis. harjoitettiin Grönlannin
valaan pyyntiä ja 17:unellä vuosis. oli tämän
pyy-dystykseu kukoistusaika, jolloin pääasiallisesti
hollantilaiset sitä harjoittivat. Sittemmin saalis
väheni, ja nyt on Grönlannin valas melkein
sukupuuttoon hävitetty, varsinkin käytäntöön
tulleiden harppuunitykkien turmiollisen
vaikutuksen takia. Yhdestä täysikasvuisesta valaasta
saadaan n. 250 tynnyriä traania ja 1,000-1,500
kg hetuloita. E. W. S.

Grönlanti (kartta myös kirjoituksessa
Napa-maat), suuri, pääasiallisesti Tanskan
yliherruuden alainen arktinen saari; ulottuu 59° 45’:sta
pohj. lev. (Kap Farvel) aina 83° 39’:een pohj. lev.
Sitä ympäröivät idässä n. s. G:n-meri (osa
Poh-jois-Jäämerta), Euroopan Pohjoismeri,
Tanskan-salmi ja Atlantin valtameri; etelässä
viimemainittu ; lännessä Davisin-salmi ja Baffinin-lahti
sekä tämän jatkot Smithin-salmi, Kanen-allas
sekä Kennedyn- ja Robesonin-kauaalit; uloinua
pohjoisessa varsinainen „Jäämeri". G:n
pinta-ala on laskettu 2,169,750 km2-ksi. Sisämaa on
maajään täydellisesti peittämää ylänkömaata.
Tämä maajää, joka paikoittain tulee aina
1,700-2,000 m:u paksuiseksi, on monissa paikoin lumen
peittämä. Sen laskun muodostavat pienemmät
tahi suuremmat jäätiköt 1. .Jäävirrat".
Pienemmät päättyvät tavallisesti laaksoihin, missä
sulava jää synnyttää jäätikkövirtoja;
suuremmat ulottuvat usein vuonoihin asti, missä niitten
kieli pistää mereen. Tästä kielestä katkeaa
ajoittain suuria kappaleita meressä ajelehtiviksi
jäävuoriksi. — Lähempänä rannikkoa paljaat
vuorenhuiput, n. s. nunatakit (ks. t.),
kohoavat yli maajään. Korkein, Petermannin huippu
32. II. Painettu M/1010.

Grönlanti.

(2,800 m yi. merenp.) on itärannikolla. —
Vuori perustana on vanhoja kiteisiä
vuorilajeja, gneissiä, kiilleliuskeita ja graniittia
sekä dioriittia ja diabaasia, joita peittävät
siluu-riset, devoniset, juurakauden liitu- sekä
tertiää-riset sedimenttikerrostumat. Nuoremmat
vulkaaniset vuorilajit käyvät monessa paikoin
juonina kerrostumien läpi ja basalttikerrostumat
peittävät laajoja aloja. G:n hyödyllisistä
mineraaleista mainittakoon kupari-, rauta-, tina-,
hopea- ja lyijymalmit. Jo v:sta 1850 on
Ivigtu-tissa louhittu kryoliittia. Ilmanala on kolea,
arktinen. Godthaabin (länsirannikolla)
keskilämpö ou —1,9°, tammikuun —10,i°, heinäkuun
-f- 6,7°. Itä- ja pohjoistuulet ovat vallitsevia.
Vuonoissa puhaltavat föhnin tapaiset tuulet,
saattaen vähäksi aikaa kohottaa ilman
lämpötilan yli 20:ukin asteen. Sekä itä- että
länsirannikon edustalla pitävät kylmät, pohjoisesta
tulevat merivirrat ynnä suuret määrät
jäävuoria ja ajojäitä veden kylmänä läpi vuoden.
— Eläin- ja kasvikunta ovat arktiset (ks.
Napa maat). — Vain kapea, syvien ja
mutkikkaiden vuonojen ja lukuisten saarien ja
niemien reunustama, jäistä vapaa rannikkoalue on
asutukselle mahdollinen ja kuuluu
varsinaisesti Tanskalle. Tämä alue on 88,100 km2;
asukasluku 11,895 (1901), joista suurin osa
eskimolta (ks. t.) ja ainoastaan n. 300
eurooppalaista. Itärannikolla asutus (n. 500 henkeä)
ulottuu vain napapiirin kohdalle, mutta
länsirannikolla tavataan eskimoita vielä Smithin-

PUttokaova

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0865.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free