Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Grönroos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1639
rajajoki. Tärkeimmät lisäjoet: oikealta Bullaque
ja Ruecas, vasemmalta Jabalou, Zujar, Matachel.
Ardila ja Chanza. Jokialue 83,000 km2; joki
vain 65 km:ii matkan liikekelpoinen,
vähävetinen. W. S-rn.
Guadiana menor [gvadia’na], „Pieni G.",
Guadalquivirin vaseu lisäjoki, 150 km pitkä.
Guagnini (Guagnino) [-anji’-], Alessandro,
eli 1500-luvun jälkipuoliskolla, kotoisin
Veronasta, sotilaana Puolan palveluksessa, on
kirjoittanut latinankielisen kuvauksen Venäjästä
Iivana IV:n aikana, ja kertoo erityisesti tämän
hallitsijan hirmuteoista („Omnium regionum
Moschoviæ monarehæ subjeetarum descriptio").
— Karjalan y. m. Venäjän luoteisten
rajaseutujen kuvauksessa hän seuraa Herbersteiniä (ks. t.).
G. R.
Guaiana ks. G u a y a n a.
Guajacum officinale, Zygopliyllacece-heimoon
kuuluva 10-12 m korkea laajalehväinen puu
Länsi-Intiassa, Floridassa ja Etelä-Ameriikan
pohjoisissa osissa. Puuta samoinkuin siitä
tihkuvaa hartsia, guajak-hartsia (resina guajaci)
on käytetty rohdoksena m. m. kuppatautia
vastaan ja laastariin. Nykyään sitä enimmäkseen
käytetään ainespuuna guajak-puun tai
pokholt-sin nimellä, ks. Pokholtsi. (J. A. W.)
Guajakki-hartsi ks. Guajacum o f f i c
i-n a 1 e.
Guajakoli, pyrokatekiinin metylieetteri,
pää-aineosana pyökkitervasta valmistetussa
kreosoo-tissa; aromaattinen, veteen vaikeasti liukeneva
neste; käytetään guajakolikarbonaattina ja
muissa preparaateissa antiseptsisena lääkkeenä
tuberkuloositaudissa. Edv. Hj.
Guajira [gvalii’-] 1. Goajira
Etelä-Amerii-kan pohjoisin, Kolumbia-valtioon kuuluva
niemimaa n. 12,000 km2. Sen vanhoista,
purkautuneista aineista muodostuneet vuoret kohoavat
koillisessa 860 m:iin. Lounaisessa on alavaa
savannimaata. Ilmasto kaikkialla kuiva,
kasvullisuus karjanhoidolle edullista. Asukkaat
guajiro-heimoa. E. E. K.
Guajiro [gvalii’-] 1. Goajiro
Nu-Aruak-intiaaneihin kuuluva, 20-25,000 henkeä käsittävä,
vielä itsenäinen, karjanhoidosta elävä heimo
Guajira-niemimaalla. E. E. K.
Guam [-ä-] (Guahan 1. Guajan),
Mari a a n e i n ryhmään kuuluva saari
Mikronee-siassa; ryhmän suurin ja eteläisin, 514 km2;
n. 11,000 as. Suurimmaksi osaksi vuorinen, mutta
hedelmällinen; se tuottaa riisiä, sokeria,
kaakaota ja indigoa. G. on melkein täydellisesti
koralliriutan ympäröimä. Asukkaat ovat
alkuasukkaiden sekä Filippiineiltä muuttaneiden
tagaalien ja espanjalaisten jälkeläisiä. V:sta
1898 G. kuuluu Yhdysvalloille. Laivastoasema.
G. on sekä itäaasialaisen merenalaisen
leunätin-johdon että San Franciscon yhteydessä.
Pääpaikka Agana länsirannikolla. — Saaren
itä-ja eteläpuolella, valtameressä on n. s. G.-s
y-v ä n u e 9,636 m merenp. alla. W. S-m.
Guanahani [gvanalia’-], Bahama-saariin
kuuluva saari, nyk. nimi W a 11 i ii g-s aari (ks. t.),
vrt. K o 1 u m b u s.
Guanajuato [gvanaliua’to], Meksikossa. 1.
Valtio, 28,363 km2, 1.061,724 as. 1. 37 km2:llä.
Runsaita kulta-, vaski-, lyijy- ja varsinkin
hopeakaivoksia. Alankomaalla viljellään paljon mais-
1640
sia, ohraa, vehnää ja hedelmiä. Huomattava
kutoma-, nahkatavara- ja savitavarateollisuus.
— 2. G:n valtion pääkaupunki, Santa Fé
d e G., 41,486 as. (1900) ; sijaitsee ahtaassa
laaksossa 2,045 m yi. merenp. Tuomiokirkko ja
yliopisto; vuoriteollisuudeu pääpaikka. Perustettu
1554. W. S-m.
Guanako ks. L a a m a e 1 ä i m e t.
Guanchit [gvantsit], tällä yhteisnimellä
mainitaan kolmea kansanheimoa, jotka löytöretkien
aikakaudella asuivat Kanarian-saarilla, mutta
jotka saarten valloittajat, espanjalaiset ja
ranskalaiset, sieltä ovat sukupuuttoon hävittäneet.
Guanchit, jotka kielellisessä suhteessa
lähenteli-vät berberejä, olivat luultavasti eri aikoina
siirtyneet saarille Luoteis-Afrikasta, mutta niin
aikaisin, että he eurooppalaisten sinne tullessa
kokonaan olivat unhottaneet purjehtimistaidon,
joten eivät edes voineet kulkea saarelta toiselle.
Varsinaiset guanchit olivat komeata, kookasta,
pitkäkalloista ja jokseenkin vaaleanveristä
kansaa. Sekoittumattomimpina heitä oli Tenerifellä.
Toinen, vähemmän kookas, tummempi-ihoinen
eikä niin pitkäkalloiuen kansa asui Gran
Cana-rialla, Palmalla ja Ilierrolla. Kolmas, vieläkin
leveämpikalloinen asui vars. Gomeralla. Näitten
kolmen kansan keskinäistä ikää ei
varmuudella tiedetä. Kaikki ne pääasiassa olivat
luola-ihmisiä. He eivät tunteneet metallien käyttöä,
vaan valmistivat tarvekalunsa basaltista ja
obsidiaanista. G. olivat etupäässä paimenia,
mutta he viljelivät myös maata; sitävastoin he
tuskin ollenkaan kalastivat. G:n henkisiä
kykyjä ja luonnetta on arveltu hyvinkin eteviksi,
mutta niitä arvosteltaessa varmaan on menty
liiallisuuksiin. — G. olivat jaetut
pikkuheimoi-hin, jotka päällikköjensä johdolla usein kävivät
sotaa keskenään. Heidän tapansa surmata
sota-vankejaan on luultavasti myös ollut
vaikuttavana syynä kansan häviämiseen. IF. S-m.
Guano, fosfaatin- ja typenpitoisia,
linnuu-lannasta ja kalanjäännöksistä muodostuneita
lannoitusaineita, jotka ovat kerrostuneet
merilintujen pesimäpaikoille etenkin
Etelä-Ameriikan länsirannikolla. Kallisarvoisin oli
Chinchas-saarista tuotu Perii n-g., joka paitsi
fosfori-happoa sisälsi n. 14 % typpeä. Myöhemmin
tuotiin kauppaan miltei typettömät, vain
fos-forihaponpitoisuutensa (yli 30 %) vuoksi
arvokkaat Baker- ja Mejillone s-g. G.-s u p e
r-fosfaatti 1. liuotettu g. on rikkihapolla
käsiteltyä raakaa g:a, jonka fosforihappo
sen-kautta käy helpommin liukenevaksi. G:n tuonti
Eurooppaan alkoi 1840-luvulla. (J. A. W.)
Guarana, erään Paullinia sorbilis kasvin
kuivatuista ja hienoksi muserretuista siemenistä
tehty pasta 1. taikinanmuotoinen valmiste, joka
m. m. sisältää noin 4-5% guaraniinia
(=koffeii-nia). käytetään päänsärkyä vastaan ja
kotimaassaan, Brasiliassa, nautintoaineena.
Guaranit [gvar-J, Tupi-kansaan (ks. t.)
kuuluva intiaaniheimo, aikaisemmin laajemmalle
levinnyt, asustaa nykyään Paraguayssa. 17:unellä
vuosis. jesuiitat perustivat heidän keskuuteensa
lähetysasemia; 50 vuodessa kastettiin 700,000
intiaania. Hyvin hyödyllinen g:lle oli jesuiittain
ohjaus valtiollisesti, yhteiskunnallisesti ja
taloudellisesti: heitä totutettiin itsehallintoon,
kau-punkilaistoimintaan y. m. Erään guaraiii-murteen
Guadiana menor—Guaranit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
