- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1641-1642

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Guardafui ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1641

Guardafui—Guatemala

1642

jesuiitat kehittivät yleiskieleksi (lingua geral),
jota sekä intiaanit että valkoiset vieläkin
laajalti käyttävät. Espanjalaisen hallituksen 1768
karkoitettua jesuiitat valtiollisesti vaarallisina,
rappeutui heidän perustamansa sivistys pian ja
jälkeenpäin seuranneiden sotien y. m.
rauhattomuuksien jaloissa g. tungettiin aikaisemmilta
alueiltaan ahtaammalle. N. 70 % Paraguayn
asukkaista on g:eja, jotka maaseudulla ovat
säilyneet sekoittumattomina. E. E. E.

Guardafui [gvardafu’i], Kap (Ras Asir),
Afrikassa, Somali-niemimaan koillisrannalla,
11° 47’ pohj. lev. ja 51° 15’ it. pit. oleva kärki,
jota usein, vaikka väärin, sanotaan Afrikan
itäi-si m maksi kohdaksi. Itäisin kärki on nimittäin
Ras Hafun, G:sta 13’ itään. (V. v. F.)

Guardi [gvar-J, Francesco (1712-93), it.
taidemaalari, Venetsian koulua. Opiskeli Antonio
Canalen johdolla, jonka tapaan, vaikka vieläkin
hienommin, ilmakkaammin ja eloisammin G.
maalasi näköaloja Venetsiasta. Teoksia runsaasti
Euroopan museoissa. E. R-r.

Guardiaani (< kesk. lat. guardiä’nus =
vur-tia) on luostarin päämiehen virkanimityksenä
eräillä munkkikunnilla, niinkuin fransiskaaneilla
ja kapusiineilla. vrt. Apotti.

Guarini [gvari’ni], Giovanni Battista
(1538-1612), it. runoilija. Kuuluisin hänen
teoksistaan on paimennäytelmä „I1 pastor fido"
(esitetty 1585, pain. 1590). Se on paras Tasson
„Aminta"n jäljittelyistä, on draamana
puutteellinen, mutta sisältää suurta lyyrillistä kauneutta
ja on kieleltään ja runomitaltaan sujuva. Se
vaikutti melkoisesti seuraavan paimennäytelmän
kehitykseen. G:n muita teoksia ovat „Rime"
(1598), dialogi „I1. segretario" (1594) ja
huvi-näyt. „La idropica". [Rossi, „B. G. ed il Pastor
fido" (1886).] J. E-l.

Guatemala [gvatema’la]. 1. Keski-Ameriikan
väkirikkain tasavalta (Reptiblica de Guatemala),
rajoina lännessä ja pohjoisessa Meksiko, idässä
British Honduras, Atlantin valtameri ja
Honduras, etelässä Salvador ja Tyyni-meri, 113,030 km3.
Pohjois-osa. Peten, 011 mäkistä metsänpeittämää
kalkkikiviseutua (keskikorkeus 300 m),
keskiosan täyttävät itä-läntistä suuntaa kulkevat,
vuoriperältään etupäässä kidemäisiä liuskeita
olevat vuorijonot (suurin korkeus 3,800 m),
eteläosa on andesiittialuetta (keskikorkeus 3,650
m), jolla on lukuisia tulivuoria, m. m. Taeana,
Tajumulco ja S. Maria (viimeinen purkaus 1902).
Joet ovat pienet ja purjehduskelpoisia
ainoastaan Motagua ja alajuoksussaan Laguna Dulcen
muodostava Polochic. Järvistä mainittakoon
laskujoeton Petén, Atitlau ja Amatitlan. Ilmasto
trooppinen ja kosteissa rannikkoseuduissa
(sademäärä 2-6 m) epäterveellinen. Kasvi- ja
eläinmaailma pääasiallisesti samat kuin Meksikossa.
Asukkaita 1,882,992 (1906). joista 60%
intiaaneja (m. m. quiché- ja cakcliiquel-intiaaneja,
jotka kuuluvat n. s. maya-heimoihin). Näistä
suurin osa puhuu espanjan kieltä, osa kuitenkin
äidinkieltään. He harjoittavat maanviljelystä;
ainoastaan muutama sata (n. s. lakandiinit) asuu
vielä metsäläisinä maan keskiosissa.
Talttu-maton viha vallitsee intiaanien ja muun väestön,
ladinojen (mestitsien), neekerien, mulattien,
zambojen ja valkoihoisten välillä. Henkinen
kehitys 011 G:ssa naapuritasavaltoihin nähden

korkealla. Kansanopetus maksuton ja
pakollinen; korkeampia oppilaitoksia ja
ammattikouluja runsaasti, myös kansallisopistoja,
taidekoulu, musiikkikonservatori, kansalliskirjasto
y. m. Uskonnoltaan väestö on etupäässä
roomal.-katolista, joskin kaikkia tunnustuksia suvaitaan.
Elinkeinoista ovat tärkeimmät
maanviljelys, karjan- ja metsänhoito. Vuorityö, joka m. m.
tuottaa kultaa (Motagua-joesta), on samoinkuin
teollisuuskin nykyään merkitystä vailla. Myös
G:ii kaupasta, joka aikaisemmin oli
Keski-Ameriikan suurin, on Salvador vienyt voiton.
Tärkeimpiä vientitavaroita ovat kahvi (1908: 2,8
milj. mk), banaanit (1 milj. mk), sokeri (0,9
milj. mk), kautsu, tarvepuut, vuodat ja nahat,
tuontitavaroita teollisuustuotteet y. m. V. 1908
oli koko viennin (etupäässä Yhdysvaltoihin ja
Saksaan) arvo 33,? milj. mk., tuonnin 29 milj.
Hyvistä satamista ou puute. Tärkeimmät ovat
Livingstone ja Puerto Barrios Atlantin
valtameren sekä San Josén ja Champericon suojattomat
ankkuripaikat Tyynen-meren rannalla. V. 1907
saapui satamiin 549 laivaa (tonuiluku 975,526).
G: n kauppalaivaston muodosti 1909 5
purjelaivaa (tonuiluku 1,270). Rautatielinjoja 1908:
623 km, lennätinlinjoja 5,954 km. Metristen
mittojen rinnalla ovat muutamat vanhat mitat
vielä yleisiä. Raha (hopeakanta): 1 peso fuerte
= 8 realea 1. 100 centavoa = 5 mk. Hallitusta
johtaa 6 v:ksi valittu presidentti. Lakiasäätävä
valta on kongressilla, jonka muodostavat
69-jäseninen 4 v:ksi valittu eduskunta ja
13-jäseni-nen, osaksi eduskunnan, osaksi presidentin
valitsema valtioneuvosto. Hallinto ou jaettu 6:n
val-tiodepartementin kesken. Valtiovelka 1906:
ulkomainen 275,5 milj. mk, kotimainen 58,5 milj.
Vakinaiseen sotaväkeen kuuluu n. 56,900 miestä,
varaväkeeu n. 30,000. G:n lippu: sininen,
valkoinen, sininen (kohtisuorassa), valkoisen
kes-kessä vaakuna. V. v. F.

2. Santiago de G. (G. la Nueva),
yllämainitun tasavallan pääkaupunki ja
Keski-Ameriikan tärkein kaupunki, autiolla
ylä-tasangolla 1,480 m yi. merenp., 125,000 as. (1906).
Kaunis tuomiokirkko, kausallisopisto, useita
oppilaitoksia, tupakka-, villa- ja puuvillatehtaita
y. m. Vilkas kauppa. — G., joka perustettiin
1775, on maan kolmas tämänniminen
pääkaupunki. Ensimäisen (nyk. Ciudad viejä 1.
Alma-longa) tuhosi tulivuorenpurkaus 1541. Toisen
(nyk. Antigua), joka aikoinaan oli Ameriikan
kauneimpia ja suurimpia kaupunkeja (yli 60,000
as.), hävittivät maanjäristykset 1773. V. v. F.

Historia. G:ssa asuivat ennen
espanjalaista valloitusta yllämainitut
maya-intiaani-heimot, joiden keskuudessa, kuten Meksikossakin,
sivistys oli jotenkin korkealle kohonnut.
Heidän kirjallisuudestaan on säilynyt
muistomerkkejä. Heimojen eripuraisuuden takia
espanjalainen Pedro de Alvarado helposti valloitti maan
1525. — V. 1821 G. luopui Espanjasta ja
muodostui sitten Salvadorin. Hondurasin, Costarican
ja Nicaraguan kanssa Keski-Ameriikan
yhdysvalloiksi. Näiden hajottua 1839 ja sisällisteu
riitojen jälkeen G:sta tuli itsenäinen tasavalta.
Kauan aikaa (1845-65) hallitsi presidenttinä
tar-mokkasti, melkein itsevaltiaasti mestitsi Carrera.
Hänen kuoltuaan alkoi ankaroita
puoluetaiste-luja; vasta v:sta 1877 presidentti Rufino Bar-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0869.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free