Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Guayaquil ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1645
Guayaquil—Gude
1646
Waika- 1. Guaika-intiaaneja.
opetus on munkkien käsissä. — Tärkeimmät
viljelyskasvit ovat kahvi, kaakao, maissi, riisi,
puuvilla, pippuri ja tupakka. Vientitavaroita ovat
kulta, fosfaatit, kaakao, balatä-kumi ja
or-leaani; vientiin arvo oli 1907 12,832 milj.,
tuonnin 14,ou milj. mk. Laivaliikettä välitti s. v.
218 laivaa (tonniluku 51,000). Pääkaupungissa,
Cayennessa, joka ennen oli pakkotyöhön
tuomittujen rangaistussiirtola (nyk. tämä on
siirretty St. Laurenfiin Maroni’n varrella), asuu
kuvernööri, sotaväen päällikkö ja
kenraaliproku-raattori. — Vv. 1852-90 sinne kaikkiaan on
lähetetty n. 20,000 rangaistusvankia, joista suurin
osa on kuollut seudun epäterveellisyyden ja
tuu-nottoman kohtelun takia.
Venetsuelan osa G:sta käsittää Bolivarin
valtion, Yuruari-alueen ja osan Amazonasia,
n. 450,000 km2 ja n. 110,000 as. Metsämaata ja
laajoja tasankoja. Alueen taloudellinen tila on
Yuruari’n kultakaivoksien tähden tyydyttävä.
Pääpaikka Ciudad Bolivar. Englannin
kanssa syntynyt rajariita päättyi 1889.
Venetsuelan G. on maapallon vähimmin tunnettuja
seutuja. — Brasilian osa G:aa on laaja alue
täynnä rämeitä, savanneja ja aarniometsää. Se
käsittää Parä ja Amazonas valtioiden
pohjoisosat, n. 300,000 km2, vain n. 20,000 as. Ranskan
kanssa syttynyt rajariita päättyi 1900.
Historia. Jo 1499 purjehtivat Hojeda ja
Vespucci pitkin G:ii rannikkoa, mutta sisämaassa
kävi 16:nnella vuosis. vain seikkailijoita, jotka
sieltä hakivat ..kultamaata", Eldoradoa.
Hollantilaiset asettuivat 1580 G:aan ja
taistelivat voitokkaasti jo 1531 tänne tulleita
espanjalaisia vastaan. Hollannin Läiisi-Intian
kauppa-seura hankki 1667 itselleen Englannin vanhemmat
siirtokunnat, mutta se sai kiivaasti puolustautua
naapurisiirtokuntia vastaan. N. 1626
ranskalaiset perustivat Cayennen. V. 1781 englantilaiset
miehittivät osan hollantilaista aluetta, mutta
luopuivat siitä 1783. V. 1803 he taas valloittivat
sen ja saivat sen vihdoiu 1814 vakinaisesti.
(W. S-m.)
Guayaquil [-jaki’l], Santiago de G.,
satamakaupunki Etelä-Ameriikassa, Ecuadorissa,
epäterveellisessä seudussa Guayaquil-lahteen
laskevan Guayas-joen varrella n. 50 km sen suulta,
70,000 as. (1907). Ollen Quitoou johtavan
rautatien lähtökohta sekä Etelä-Ameriikan
länsirannan paras satama, on sillä erittäin vilkas liike.
N. "720 valtion ulkomaan kaupasta käy G:n
kautta. V. v. F.
Guaykuru [guajkü’ru] 1. G u a i k u r u,
Etelä-Ameriikassa, Chaco-alueella asustava,
monihei-moinen intiaanikansa. Heimoista muutamat ovat
häviämässä uutisasukasteu tieltä, kuteu jo on
käynyt jesuiitta Dobrizhoferin 1783 kuvaaman
A b i p o n-heimon ; sama kohtalo uhkaa P a y
a-gua-, Kadiuéo- ja Guats i-heimoja.
Metsästyksestä ja kalastuksesta elävät hurjat
rat-sastajaheimot Toba ja Pilagä sitävastoin
vielä vapaina ja pelättävinä ahdistavat
argentiinalaisten siirtoloita. E. E. E.
Gubanitsa, suom. seurakunta Inkerinmaalla
Pietarin-Narvan radan varrella, kirkko n. 6 km
Volosovan asemalta. Seurakuntaan, joka on
Ruotsinvallan aikuinen, kuuluu noin 69 kylää
sekä 5,633 suomalaista. Alueelle on vähitellen,
paitsi venäläisiä seurakuntia, kehittynyt
Tesko-van virolainen seurakunta. K. S.
Gubernium [-e’-] (uuslat.), hallitus.
Gubuluwayo, kaupunki Etelä-Afrikassa, ks.
B u 1 a w a y o.
Gudbrandin-laakso (norj.
Gudbrands-dalen), luonnonihana, matkailijain suuresti
suosima laakso Norjassa, Kristianin amtissa,
ulottuu 440 km pituisena Dovren
tunturiryh-mästä Mjasen-järven pohjoispäähän. Koko G:n
nimeä kantavan alueen pinta-ala on 16,500 km2,
josta suurin osa on autioita tuntureita, laajoja
rämeitä tahi ikuisen lumen peittämiä maita.
Ainoastaan itse laakso sivuhaaroineen on asuttu
(n. 50,000 henkeä). G. on ylipäänsä kapea; se
levenee vain muutamissa paikoin muodostaen
laajempia tasankomaita; korkeat, jylhät
tunturit omituisine muotoineen antavat sille erikoisen
viehätyksensä. Ne osat laaksoa, jotka ovat
lähinnä sen pääjokea, Laagenia, ovat Norjan
parhaimmin viljeltyjä seutuja, ja karjanhoito on
täällä jo aikaisin kohonnut melkoisen korkealle.
Varsinkin laakson hevosrotu on kuuluisa.
Metsästykselle tunturit tarjoavat laajan ja
runsas-riistaisen alueen. Sitävastoin on metsänhoito
suureksi osaksi ja ennen tärkeä vuorityö kokonaan
kadottanut merkityksensä. Asukkaat ovat
rotevaa ja urhoollista kansaa, hyväntahtoisia,
lainkuuliaisia ja vieraanvaraisia. Muutamat suvut
polveutuvat vanhoista keskiaikaisista
aatelissuvuista t., kuten itse sanovat, kuningassuvuista;
ylimyksellinen piirre ilmenee vielä heidän
mielipiteissään ja elintavoissaan. Norjan
uudemmassakin historiassa laakson kansa on osoittanut
uhrautuvaa, isänmaallista mieltä. W. S-m.
Gude /-tf-/, Hans Frederik (1825-1903),
norj. taidemaalari, synt. Kristiaaniassa, k.
Berliinissä. G. aloitti taideopintonsa hyvin varhain,
lähti 1841 Diisseldorfin akatemiaan
maisemamaalari J. W. Schirmerin oppilaaksi, saaden siellä
myös suurta vaikutusta Andreas Achenbaehilta.
Hänen aikaisimmat tummahkot taulunsa ovat
maalatut aito diisseldorfilais-romanttiseen
tapaan: esim. tunturi-, vuono- ja laaksomaisemat
sekä yhdessä talonpoikaiskuvaajan A. Tidemandin
kanssa maalattu kuva ,,Morsiussaatto
Hardanger-vuonolla" (Kristiaanian taidemuseossa). G. oli
1840-luvulla asunut vuorotellen Diisseldorfissa ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
