- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1647-1648

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Guayaquil ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1647

Gudea—

Guericke

1648

kotimaassaan, v. 1854 hänestä tuli
Düsseldorf-akatemian professori, mutta 1862 hän muutti
Walesiin, jossa hänen taiteensa sai valoisamman,
hienomman ja idyllimäisemmän sävyn. V. 1864
G:sta tuli Karlsruhen akatemian professori ja
johtaja, ja vv. 1880-1901 hän niinikään oli
professorina ja akatemian maisema-atelieerin
johtajana Berliinissä. Viime tuotantokaudellaan G.
etupäässä valitsi aiheensa Söndenfjeldin
Norjasta ja merenrannikolta. Noudatettuaan aluksi
tyypillisesti Diisseldorfin taideakatemian (ks. t.)
maalaustapaa G. myöhemmin, varsinkin
valo-vaikutukseen nähden, kehittää sitä eteenpäin
ulkoilmamaalausta kohti. Välittömin ja
tuorein hän on vesivärimaalauksissaan, mutta
yleensä hän on taitava, tasainen ja huolellinen
taiteilija, joka osoittaa tervettä ja runollista
kauneuden- ja luonnontajua. Erittäinkin G. on
muistettava laajan opettajatoimintansa vuoksi;
m. m. oli meikäläinen W. Holmberg 1854-56
hänen oppilaanaan. Hänen maalauksiaan on paitsi
Skandinaavian museoissa myöskin runsaasti
Saksan taidekokoelmissa. Ateneumissa on G:lta 2
taulua. L. Dietrichson julkaisi 1899 G:n
muistelmat, „Af Hans G:s liv og vaerker", varustaen
ne elämäkerrallisella johdannolla. E. R-r.

Gudea (n. 2800 e. Kr.), Lagasin sumeril.
ruhtinas (p at esi), kuuluisa teettämistään
rakennuksista ja kuvapatsaista, joitten raaka-aineet
tuotettiin Itä- ja Länsi-Arabiasta, Sinain
niemeltä ja Amanus vuoristosta, mikä samoin kuin
G:n aikuiset nuolenpääkirjoitukset todistavat
hänen aikansa korkealle kehittynyttä sivistystä.
[Thureau-Dangin, „Die sumerischen und
akkadi-schen Königsinschriften" (siv. 66-147).] K. T-t.

Gudenaa [güdenöj, Tanskan tärkein joki,
alkaa Vejlen amtissa, virtaa Mossøn, Skanderborg
ja Salten-Lang Søn y. m. järvien läpi, saa n. 80
suurempaa ja pienempää lisäjokea ja laskee
Ran-dersin luona Randersin vuonoon. G. (nimitystä
käytetään oik. vain alajuoksusta) on 158 km
pitkä ja purjehduskelpoinen 82,8 km:n matkalla.

V. v. F.

Gudhem /-M-/, sistersiläinen nunnaluostari
Skaraborgiu läänissä Ruotsissa, lienee ollut
olemassa jo 1160-luvulla. Hallitsijat y. m. suosivat
luostaria, antaen sille suuria lahjoituksia.
Kustaa Vaasan aikana alueet peruutettiin ja itse
luostari paloi 1529.

Gudin [ gydä’]y Jean Antoine
Théodore (1802-80), ransk. taidemaalari,
Girodet-Trioson’in oppilas. Saavutti loistavan
taidokkailla merimaisemillaan suuren suosion, jonka
hän kuitenkin ennenpitkää kadotti, kun hän
työntekonsa harvinaisen helppouden vuoksi
vajosi tyhjään taituruuteen. E. R-r.

Gudrun (kesk. yläsaks. Kfltrfln), saks. eepos,
kuvaa miten hegelingien kuninkaan tytär G.,
joka on kihlattu Sjællandin kuninkaalle
Her-wigille, joutuu normannilaisten merirosvojen
valtaan ja, kun hän uskollisesti kieltäytyy
rupeamasta normannilaispäällikön puolisoksi, joutuu
kovimman kohtelun alaiseksi sekä saa suorittaa
alhaisimman palvelijattaren töitä. Lopuksi
kuitenkin Herwig hänet pelastaa ja kostaa
ankarasti hänen kärsimyksensä. Kertomus on
yksinkertaisesti ja luontevasti suoritettu. Runo on
syntynyt 13:nnella vuosisadalla ja useasti
julkaistu sekä alkumuodossaan (uusimman painok-

sen toimitti Martin 1902) että nykyissaksan
kielelle käännettynä (Simrock, Barthel y. m.).
— Pohjoismaiden muinaisrunoudessa ou G.
nimenä Sigurd Fafnesbauen puolisolla ja vastaa
Kriemhiltiä Nibeluugenliedissä (ks. t.). K. O.

Guelfit [gel-], keskiaikainen puolueuimi, jota
käytettiin Italiassa paavien puolustajista ja
Saksan keisarien vastustajista (ks. G h ibell
iiii it). Nimitys johtuu Welfien suvusta (ks. t.).

K. O. L.

Guercino [gertsl’-], da Cento, oik.
Giovanni Francesco Barbieri (1590-1666),
it. taidemaalari. Työskenteli syntymäseudullaan
Centossa (lähellä Bolognaa) ja m. m. Ferrarassa,
Venetsiassa, Roomassa ja Bolognassa. G. luetaan
kuuluvaksi Bolognan kouluun, vaikka hän ei
suorastaan olekkaan Carraccien oppilas. Häneen
vaikutti ensin Caravaggion voimakas naturalismi
ja jyrkkä valon ja varjon käsittely, myöhemmin
hän Venetsiassa oppi käyttämään valohämyä ja
sopusointuisia värejä, mutta tultuaan Guido
Reni’n kuoltua (1642) Bolognan akatemian
johtajaksi, katosi hänen tauluistaan lämmin,
maalauksellinen vaikutus ja sijaan tuli kylmän
kirjava väritys, sileä kiilto ja
sentimentaalinen miellyttämisen halu. G:n teoksista, joiia
tavataan Euroopan useimmissa museoissa,
mainittakoon Roomassa olevat ,,Petronillan hautaus"
(Capitoliumin museossa), „Tuomas koettelee
Kristuksen haavoja" (Vatikaanissa) ja freskot
„Aurora" ja „Fama" (Villa Ludovisi’ssa).
Kuvaavia G:n viime tuotantokaudelle ovat lukuisat
yksityistaulut „Sibylla", »Cleopatra", „Salome"
y. m. s., joissa hän on noudattanut Guido Reni’n
pintapuolisen imelää maalaustapaa. E. R-r.

Gueretsa (Colobus guereza), troopillisen
Afrikan metsissä pienissä parvissa elävä peukaloton
apinalaji. Sillä 011 hento, 65 cm pituinen vartalo
ja hennot pitkät raajat, 80 cm:u pituinen häntä
ja verrattain isot istuinpakarat. Karvapeite on
sametinmusta, paitsi ohimoita, otsalla olevaa
juovaa, kaulaa sekä ruumiin sivuilla olevaa leveätä
selkämanttelin reunusta ja häntää, jotka ovat
valkoiset. Abessiinialaisten sotilaiden kilven
koristuksiin kuului välttämättömästi g:n nahka,
ks. kuvaliit. A p i n a t, 6. E. W. S.

Guericke [gcr-J, Otto von (1602-86), saks.
lakimies ja fyysikko, opiskeli lakitiedettä
Leipzigissä, Helmstedtissä ja Jenassa, sitten
matematiikkaa ja mekaniikkaa Leidenissä; tuli 1627
kotikaupunkinsa Magdeburgin raatiherraksi. Kun
Tillyn joukot olivat hävittäneet kaupungin
(1631), astui G. ruotsalaisten palvelukseen ollen
1636 asti yli-iusinöörinä Erfurtissa.
Magdeburgin pormestarina G. oli v:sta 1646 alkaen
v:een 1681 asti, jolloin hän muutti loppuiäkseen
poikansa luo Hampuriin. Paitsi virkansa
hoitamiselle G. omisti suurella uutteruudella voimansa
tieteelliseen työhön semminkin menestykselliseen
fysikaaliseen kokeilemiseen, johon hänellä oli
harvinaiset lahjat. Tuntematta Galileen ja
Torricellrn teoksia hänen oma terävä
harkintansa johti hänet tekemään havaintoja ja
keksintöjä, jotka ovat kantaneet hänen nimensä
jälkimaailmalle. Tärkeimmän keksintönsä,
ilmapumpun, G. suunnitteli 1650. Sillä hän suoritti
lukuisia kokeita, tehden niistä tärkeitä
johtopäätöksiä. Huomattuaan ilman olevan painavan
ja kimmoisen, hän päätteli, että ilmakehän oma

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0872.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free