- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1649-1650

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Guerillasota ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1649

Guerillasota—Guevara y Duenas

1650

paiuo puristaa alempia kerroksia ylempänä
olevia tiheämmiksi; ilman täytyy toisin sanoen
harveta ylöspäin. Ilman paineen vaikutusta hiin
kouraantuutuvasti esitti messingistä tehdyillä,
ontoilla puolipalloilla n. s. Magdeburgin
puolipalloilla. Niiden reunat sopivat
ilmanpitävästi vastakkain, niin että ne
rajoittivat väliinsä pallonmuotoisen ontelon, josta ilma
hanalla varustetun putken kautta voitiin
pum-puta pois. Pallopuoliskoja puristaa silloin
ulkoilma toisiansa vastaan melkoisella voimalla.
Regeusburgin valtiopäivillä 1654 G. kokeili
puolipalloilla, joiden irroittamiseksi toisistaan
tarvittiin 16 hevosen voima. G. näytti sitäpaitsi
kokeilla toteen, ettei ääni etene tyhjiössä sekä
ettei siinä voi tapahtua palamista. Paljon
huomiota herätti hänen vesi-ilmapuntarinsa. Se oli
kiinnitetty hänen asuntonsa ulkoseinämään ja
sen tyhjiössä kellui vedenpinnalla sääasteikkoa
osoittava nukki (sääukko). G. keksi manometrin
(1661) ja rakensi ensimäisen, epätäydellisen,
sähkökoneen. Viimemainitun avulla hän todisti
eri sähkölajien poistavan toisiaan.
Tähtitieteellistä käsitystä G. osoitti esittämällä ajatuksen,
että pyrstötähtien palautuminen pitäisi olla
laskettavissa. Kaikki luonnontieteelliset
keksintönsä G. julkaisi teoksessa „Experimenta nova
(ut vocantur) magdeburgica de vaeuo spatio"
(Amsterdam 1672). Historiallista arvoa on
hänen „Geschichte der Belagerung, Eroberung und
Zerstörung Magdeburgs" nimisellä teoksellaan,
jonka F. W. Hoffman julkaisi 1860 (toin. pain.
1887). U. S:n.

Guerillasota ks. G e r i 11 a s o t a.

Guérin [gerä’], Pierre Nareisse
(1774-1833), ransk. taidemaalari, J. B. Regnaulfn
oppilas. Noudatti Davidin ..klassillisen koulun"
periaatteita, sen antiikkista kuvanveistotyyliä ja
pateettisen teatterimaista sommittelua. Maalasi
mytologisia ja historiatauluja ja saavutti
suurenmoista suosiota esim. kuvallaan „Marcus
Sextus tapaa maanpaosta palattuaan vaimonsa
kuolleena" (1799, Pariisin Louvressa). Aikaa
myöten G:n taide muuttui yhä kaavamaisemmaksi,
ja sitä vastustivat jo hänen omat oppilaansakin
Géricault, Delacroix y. m. E. R-r.

Guérin-Mèneville [gerä-menvi’l], F é 1 i x
Édouard (1799-1874), ransk. eläintieteilijä,
on tutkinut hyönteisiä ja tullut kuuluisaksi
varsinkin parannuksistaan silkinviljelyksen alalla,
uudistamalla Ranskan silkkiperhosrodun.
Teoksia: „Iconographie du règne animal" (7 osaa,
1830-44), „Genera des insectes" (1835), „Species
et iconographie générique des animaux articulés"
(1843), „Guide de 1’éleveur de vers à soie" (1856).
Julkaissut aikakauskirjaa „Magazin de zoologie,
d’anatomie eomparée et de paléontologie"
(1831-58). (E. W. S.)

Guernsey [gänzi], läntisin ja lähinnä suurin,
Ranskan pohjoisrannikolla olevista, Englannin
omistamista Normandian saarista; 65 km!, 43,045
as. (1901). Lauhkeailmastoinen, hedelmällinen,
*l3 siitä on viljelty. G:stä viedään hedelmiä ja
vihanneksia Lontooseen; myös graniittia.
Pääpaikka St. Peter Port.

Guerrazzi
a’tsij, Francesco [-Domenico (1804-73), it. politikko ja kirjailija, oli
Mazziui’n (ks. t.) ystävä, useasti vankeudessa
ja maanpaossa valtiollisten vakaumustensa

vuoksi. G. on kirjoittanut useita romaaneja,
joista parhaat ovat „La battaglia di Benevento"
(1827), „L’assedio di Firenze" (1836), ..Beatrice
Cenci" (1854). Lisäksi on mainittava
satiirilli-nen teos „L’asino, un sogno" (1857). G:u tyyli
ou omintakeinen, ei vallan vapaa liioittelevasta
mahtipontisuudesta; hänelle oli kirjaileminen
ainoastaan keinona vaikuttaa kansaan, johon
tahtoi teroittaa vapauden aatteita. [Vismara,
»Bibliografia di F. D. G." (1880) ; Guastaila, „La
vita e le opere di F. D. G. 1804-1835" (1903).]

J. E-l.

Guerrero [gere’-]. 1. Valtio Meksikossa,
Tyy-nen-mereu rannikolla, 64,756 km2; 479,205 as.
(1900), enimmäkseen intiaaneja. Vuorinen,
maanjäristysten rasittama, kasvullisuus
troopillinen. Viljelys, varsinkin riisin, kahvin,
sokeri-ruovon ja puuvillan, voisi vielä suuresti kehittyä.
Vuorien aarteita, hopeaa, elohopeaa, kultaa y. m.
käytetään ainoastaan vähän. — Pääkaupunki on
1899 ja 1902 maanjäristysten tuhoama
Chilpan-cingo, 7,497 as. (1900). — 2. Aikaisemmin
samannimisen valtion pääkaupunki, ennen Tixtla
nimeltään. E. E. K.

Guerrini
1’niJ, OI indo (s. 1845), it. [-lyyrikko (salanimi Lorenzo Stecchetli),
nuoren veristiseu koulun johtaja, julkaisi 1877
realistisen runokokoelman ,,Postuma". Sen
sisältämät runot ,,Memorie balagnesi" ja „I1 Guado"
y. m. ovat runollisesti kauniita ja ilmaisevat
ny-kyiselämän oikeata ymmärtämystä, mitä
senai-kuisessa it. runoudessa harvoin tapaa. Kun n. s.
idealistit moittivat G:ia hänen
säädyttömyydestään, vastasi hän runokokoelmilla „Po!emica"
(1878) ja „Nova Polemica" (1879). G:n
lemmeii-lyriikka on suuresti ranskalaisten, varsinkin
Baudelairen ja ,,parnassolaisten" vaikutuksen
alainen. Satiirikkona G. liittyy Carducciin.
[Vivarelli, ,,L. Stecchetti, o il verismo nella
let-teratura e nelParte" (1879) ; L. Lodi, „Lor.
Stecchetti, ricordi" (1881).] J. E-l.

Guesclin ks. Duguesclin.

Guesde [gcdj, Jules B a z i 1 e (s. 1845),
ransk. sosialisti, tuomittiin 1871 kommuunin
kannattajana 5 v:n vankeuteen, mutta pakeni
ulkomaille; palattuaan 1876 Pariisiin toimi
sanomalehtimiehenä ja esitelmänpitäjänä
innokkaasti sosialismin hyväksi; valittiin ensi kerran
1893 edustajakamariin. G. on jyrkän
marxilaisen suunnan pääedustaja Ranskassa; hän ja
hänen ryhmänsä (gnesdistit) ovat m. m. jyrkästi
vastustaneet sosialistien osanottoa hallitukseen.

J. F.

Guettard [gettä’rj, Jacques Étienne
(1715-86), ransk. geologi, ensimäinen, joka on
tehnyt laajaperäisiä geologisia tutkimuksia
luonnossa ja merkinnyt kartalle vuorilajien
leviämistä. Ensimäisen Ranskan geologisen kartan
hän sai valmiiksi jo 1746. G. on havainnoillaan
edistänyt maankuoren historian ja rakenteen
tuntemista enemmän kuin kukaan hänen
aikalaisistaan. Myös kasvitieteen ja paleontologian
alalla G:lla on tunnettu nimi. P. E.

Guevara y Duenas [geva’ra i due’njasj,
Luis Velez de (1570-1646). esp. kirjailija,
jota Filip IV suosi, kehoittaen häntä
kirjoittamaan huvinäytelmiä ja hänellä parannuttaen
omia kappaleitaan. G. kirjoitti yli 400
näytelmää, joille on ominaista hyvä luonteeuerittely,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0873.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free