- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1653-1654

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Guillaumet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1653

Guillaumet -

Guinean-lahti

1654

vallan toiseen henkeen, nimittäin
filosofis-oppi-neesti ja kyynillisen vallattomasti. J. IJ-l.

Guillaumet [gijomë’], Gustave (1840-87),
ransk. taidemaalari. Oli Ranskan parhaimpia
Itämaiden (Algerian) maalaajia. E. R-r.

Guilloche [gijo’s], rakennustaiteessa käytetty
palmikkokoriste; Guillofn keksimä koneellinen
kaiverrustapa, jonka avulla metallilevylle tai
kivelle kaiverretaan metallipuikolla tai
etsaamalla, aaltomaisista, silmukantapaisista y. m.
viivoista muodostuvia verkontapaisia kuvioita.
Arvopaperien pohjana sekä kellojen ja rasioiden
kansissa g. on kaikille tunnettu. JJ-o N.

Guillotiini ks. Giljotiini.

Guilmant [gilmä’], Félix Alexandre
(s. 1837), ransk. urkuri ja säveltäjä. V. 1871
hän tuli Pariisiin urkuriksi. Mainetta hän
saavutti konserteillaan Englannissa, Italiassa ja
Venäjällä sekä Pariisin näyttelyssä 1878, jouka
jälkeen hän jatkuvasti on pitänyt historiallisia
konsertteja Trocadéro-salissa. G. otti osaa
Pariisin „Schola Cantorum"in (ks. t.)
perustamiseen. Konservatoriin hän tuli urkuopettajaksi
1896. Julkaissut laajoja kokoelmia vanhaa
urkumusiikkia ja siten hankkinut urkusoiton
historialle tärkeitä uusia aineksia.
Urkusäveltä-jänä hän on nykyajan huomattavimpia;
sitäpaitsi hän on säveltänyt kuoroteoksia y. m.

7. K.

Guimet [girnë’], Émile ks. G u i m e t-m u-

s e o.

Guimet-museo [girnë’-] Pariisissa sisältää
oivallisen kokoelman etenkin aasialaisten kansojen
uskontoja valaisevia esineitä, perust. 1878
Lyon’iin, josta se kumminkin 1885 siirrettiin
Pariisiin. Sen luoja on Émile Guimet,
joka oli tehnyt yleisillä varoilla tutkimusmatkan
kaukaiseen itään sen uskontomuotoihin
tutustuakseen. — Vaikka museon tarkoituksena
nykyään on auttaa tutkijoita syventymään idäu
sivistys-, taide- y. m. oloihin, on sen varsinaisena
tehtävänä kumminkin yhä vielä vallankin
alkuperäisten uskontojen historian valaiseminen.
Senvuoksi on museossa omat osastonsa eri
uskonnoilla vieläpä niiden lahkoillakin. Kunkin
uskonnon jumalat ovat esitetyt järjestään
alkuperäisinä kuvateoksina,
jumaluuden-attribuutteina j. n. e. Näiden kokoelmien lisäksi on
museossa arvokkaat kokoelmat kiinalaisia
maljakoita ja pronsseja, vieläpä klassillistenkin
kansojen muinaisjäännöksiä jonkun verran. Museo
omistaa melkoisen omaa alaansa käsittelevän
kirjaston ja toimittaa myös tieteellisiä julkaisuja.
[Petit Guide illustré au Musée Guimet (1904).]

A. M. T.

Guinea [ginë’a], rannikkoalue Länsi-Af rikassa
pitkin G.-n-lahtea, ulottuu Kap Roxosta (12° 19’
pohj. lev.) Kap Negroon (16° etel. lev.). Se
jaetaan Ylä-(Pohjois-) ja Ala- (Etelä-) G:aan.
Rannikko on loiva laguunirannikko, joensuut ovat
rämeisiä ja epäterveellisiä. Kauempana, n. 50-60
km rannikolta, kohoaa vuori- ja
kukkulamaise-mia. Vuoriperusta on pääasiassa kiteistä
alkuvuorta. Nuoremmista eruptiivisista
vuori-lajeista muodostuneet vuorenhuiput ja
G:n-lah-dessa olevien saarien vuoret kohoavat paikoittain
melkoisen korkealle. Varsinkin jokialluvioneista
on löydetty kultaa. Vuorista saadaan rautaa,
vaskea, rikkiä, kipsiä ja vuorisuolaa. Joet,

j Biuue-Nigeriä ja Kongoa lukuunottamatta, ovat
jokseenkin lyhyet sekä koskien, matalikkojen ja
laguunien takia kehnoja liikeväyliä. Rannikon
kostea meri-ilmasto on paikoittain
eurooppalaisille milt’ei sietämätön. G:ssa ou kaksi
sadeaikaa (keskimäärin 115 sadepäivää). —
Kasvimaailmaan nähden Ylä- ja Ala-G. eroavat
suuresti toisistaan. Edellisessä ovat vallitsevina
savannit, jälkimäisessä (Kamerunista eteläänj
laajat, tiheät aarniometsät. Aarniometsäin
kasveista mainittakoon apinanleipäpuu, saniaispuut,
Patidanus-lajit ja öljypalmut. Alueen
eläinkunnalle omituisia ovat, paitsi suuria
petoeläimiä, ihmisenmuotoiset apinat (gorilla,
simpanssi), hyönteissyöjät, pensselisiat ja
antiloopit. — G:n asukkaat, paitsi eurooppalaisia
(rannikolla vain kauppapaikoilla), ovat
sudan-ja bantuneekereitä, sekä krao- 1. k r u-kausa.
Pääelinkeino, maanviljelys on useimmissa
paikoin naisten toimena. Teollisuus on
vähem-mänarvoinen (vain asanti-kansan keskuudessa
korkealle kehittynyt). Kauppa on pääasiassa
välityskauppaa. G:sta viedään palmuöljyä,
öljy-palmun siemeniä, kautsua, norsunluuta, kumia,
kopaalia, väri- ja tarvepuuta, maapähkinöitä,
vuotia, vahaa ja kultahiekkaa. Sinne tuodaan
puuvillatavaroita, viinaa, tupakkaa, aseita ja
ruutia, rautatavaroita, suopaa, lasia y. m. Rahoja
käytetään mitä erilaatuisimpia, niitten asemesta
käyvät myös helmet, neliönmuotoiset
puuvillakangas-kappaleet (fazenda), kiväärit,
kaurisim-pukat, metallitangot, norsunluu ja kultahiekka
(vaihto)kaupassa. Jo vanhastaan jaettiin
Ylä-G:n rannikko silloisten päätuotteittensa mukaan
4 osaan 1. „rantaan", joitten nimet vieläkin ovat
käytännössä. Uloinna lännessä on
Pippuri-ranta aina Kap Palmasiiu,
Norsunluu-ranta ulottuu sieltä Assiui-joelle, tätä seuroa
Kultaranta Voita-joen suulle sekä vihdoin
Orjaranta Benin-joelle saakka. Koko
rannikko, Liberian tasavaltaa lukuunottamatta,
kuuluu nyk. erinäisille siirtomaavaltioille. Lännestä
lukien eri alueet järjestyvät seuraavasti:
1.1’or-t. u g a 1 i n G. 2. B a n s k a n G. 3. Sierra
Leone (engl.). 4. Liberia. 5.
Norsun-luuranta (ransk.). 6. Kultaranta (engl.).
7. Togo (saks.). 8. Dahomey (ransk.).
9. Lagos ja Etelä-Nigeria (engl. ks.
Ii a g o s ja Nigeria). 10. Kamerun (saks.).
11. Espanjan G. 12. R a n s k a n Kongo.
13. K ab in da (port.). 14. Kongo valtio
(belg.). 15. Angola (port.), jonka eteläisin
osa kuitenkin on G:n ulkopuolella, (ks.
erikoisartikkeleja). W. 8-m.

Guinea [gini] (engl.), entinen engl. kultaraha,
jota lyötiin 1663-1813; sai nimensä siitä että
ensimäiset g:t lyötiin Guinean rannikolta
tuodusta kullasta; oli olemassa 5:n, 2:n, l:n, 1j2:n,
1l3:a ja ’/< g;n rahoja. 1 g. = 21 sh. = n. 26 mk
50 p. V. 1817 g:n sijaan tuli sovereigu,
mutta g:a käytetään vieläkin eräissä
tapauksissa (esim. lääkärille tai asianajajalle
maksettaessa) laskuyksikkönä. J. F.

Guinea-kuume [ginëa-J, Guineassa kotoisena
esiintyvä keltakuumeentapainen tauti.

Guinea-mato, medina-mato. ks. F i 1 a r i d æ.

Guinean-lahti [ginëan-], suuri merenlahti
Afrikan länsirannikolla. Sen pohjukassa,
molemmin puolin Niger-joen suistomaata, sijaitsevat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:21 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0875.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free