- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1657-1658

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Guitarre ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1657

Guitarre

Gujrat

1658

salaliittoon Richelieu’tä vastaan; liitto tuli
kuitenkin ilmi, jolloin G. pakeni sekä tuomittiin
poissaolevana kuolemaan 1641. Richelieu’n ja
Ludvik XIII:n kuoltua hän sai palata Pariisiin
1644. Kun Napolissa syttyi Masaniellon kapina
Espanjaa vastaan, tahtoi G. saattaa voimaan
Aujou-suvun oikeudet Napoliin, josta suvusta
hän polveutui. Ilän asettui 1647 kapinallisten
etupäähän ja sai maan valtaansa, mutta
urhoollisen puolustuksen jälkeen täytyi häneu antautua
espanjalaisille. V. 1652 hän pääsi vapaaksi ja
teki vielä 1654 toisen epäonnistuneen yritykseu
valloittaa Napolin. Sittemmin hän eli Ludvik
XIV:n hovissa. [Bouillé, „Histoire des ducs de
G.", Fornéron, „Les ducs de G."] G. R.

Guitarre [gita’r] (rausk.) ks. K i t a r r i.

Guizot [gizö], Francois Pierre
Guillaume (1787-1874), ransk. historioitsija ja
valtiomies, uskonnoltaan
protestantti; hänen
aikai-simpia kirjallisia
tuotlei-tansa on „Nouveau
dic-tionuaire des syuonymes
francais" (1809) ; tuli
1812 historian
professoriksi Sorbouneeu ja
Napoleonin kukistuttua 1814
pääsihteeriksi
sisäasiaiu-miuisteriöön; Napoleonin
palattua Elbasta oli
Bourbonien mukana Belgiassa,
ja nimitettiin
satapäiväi-sen keisarivallan jälkeen
(1815) ensin
pääsihteeriksi oikeusministeriöön
ja sittemmin muihin
valtionvirkoihin; perusti
näihin aikoihin muutamaiu valtiollisten
ystä-väinsä kanssa n. s. doktrinäärien (ks. t.)
puolueen ; menetettyään yltiökuninkaallisten valtaan
päästyä virkansa 1820 G. palasi yliopistoon,
mutta kun hän lentokirjasissa teki kiivaita
hyökkäyksiä taantumuksellista hallitusta vastaan,
kiellettiin häneltä oikeus pitää luentoja;
julkaisi näinä vuosina useita huomattavia teoksia
m. m. „IIistoire du gouvernement représentatif"
(1821-22), „Essai sur 1’histoire de France" (1823)
ja alkupuolen teosta „Histoire de la révoiutiou
d’Augleterre" (1827-28) ; saatuaan 1828 luvan
jälleen ryhtyä opettajatoimeensa G. piti kuuluisat,
sittemmin painosta ilmestyneet luentosarjansa:
..Hist oire générale de la civilisation en Eurupe"
(1828) ja „Histoire générale de la civilisation en
France" (1828-30). V. 1830 G. valittiin
edustaja-kamariin; hän sepitti edustajain vastalauseen
heinäkuun ordonnansseja vastaan ja antoi siten
ensimäisen sysäyksen heinäkuun
vallankumouksen puhkeamiseen; tuli vallankumouksen jälkeen
ensin opetusasiain-, sitten sisäasiainministeriksi,
mutta iuopui jo syks. 1830: edustajakamarissa
hän oli n. s. „juste-milieu" 1. keskitiepuolueen
johtajia; tuli 1832 uudelleen
opetusasiainminis-teriksi ja pysyi tässä toimessa lyhyttä väliaikaa
lukuunottamatta v:een 1837 saaden aikaan v:n
1833 lain, joka järjesti alkuopetuksen. Oltuaan
1840 lähettiläänä Lontoossa G. sam. v. kutsuttiin
ulkoasiainministeriksi ja oli siitä lähtien aina
heinäkuun monarkiau kukistumiseen asti (1848)
hallituksen todellisena johtajana, vaikka hän

vasta 1847 tuli pääministeriksi.
Ulkopolitiikassansa G. harrasti rauhaa, sisällisissä asioissa
hän karttoi uudistuksia ja tahtoi pitää yllä
varakkaan luokan valtaa. Nojautuen lahjomalla
koossa pidettyyn edustajakamarin enemmistöön
hän asettui jyrkästi vastustamaan valtiollisen
vaalioikeuden laajennusta ja aiheutti siten
helmikuun vallankumouksen. Kun hallitus kielsi 22
p:ksi helmik. 1848 kokoonkutsutut reformipidot,
syntyi Pariisissa kansanliike ja G:n täytyi
luopua seur. päivänä. Tämän jälkeen hän pakeni
Englantiin, mutta palasi jo 1849 Ranskaan ja
antautui siitä lähtien melkein yksinomaan
kirjalliseen työhön. Hänen teoksistaan
mainittakoon vielä: ,,Vie, correspondance et écrits de
Washington" (1839-40), „Monk, chute de la
ré-publique et rétablissement de la mouarchie en
1660" (1851), „Histoire de la république
d’Angle-terre et d’01iver Cromwell" (1854), „Mémoires
pour servir à 1’histoire de mon temps" (1858-68),
„Histoire parlementaire de France" (1863),
„IIis-toire de France racontée à mes petits enfants"
(1870-75) ; oli v:sta 1836 Ranskan akatemian
jäsen. Historioitsijana G. oli Ranskan
suurimpia, mutta valtiomiehenä hän
doktriuaarisuudes-saan ei ymmärtänyt antaa arvoa oikeutetuille
reformivaatimuksille. [Mazade, ,,Portraits
d’his-toire morale et politique du temps", de Witt,
,,Monsieur G. dans sa famille et avec ses amis",
Bardoux. „G."] J. F.

Gujak-puu ks. P o k h o 11 s i.

Gujarat
udSa-J myös G u z e r a t, maakunta
luoteisessa Etu-Intiassa, käsittää Cutchin ynnä
Kathiawarin niemimaan sekä läheisen [-mannermaan ja sisältää paitsi Bombayn
presidenttikun-lian pohjoista, Gujarat nimistä osaa, sekä
haja-alueista Barodan vasallivaltiota, kaikkiansa 323
pikku-ruhtiuasten hallitsemaa aluetta. Yhteensä
182,824 km2, 9,080,138 as. (1901), enemmistö
hinduja, vähemmän muhamettilaisia sekä parseja.
Puhekielenä on gujarati. Alueeseen kuuluvat
maantieteellisesti myös Portugalin omistamat
Damäo sekä Diu, Cambay-lahden suussa. —
Mahi-virran pohjoispuolista seutua rasittaa kuivuus,
ja se onkin harvaan asuttua, eteläpuolinen,
monsuunisateiden kastelema alue on Intian taa j
immin asuttuja seutuja; eurooppalaisille on ilmasto
tuhoisa. Tuotteita: riisi, vehnä, ohra, hirssi,
sokeriruoko, puuvilla, lisäksi saadaan vuorista
rautaa. Kotieläiminä pidetääu, paitsi tavallisia:
puhvelia, seebua, aasia, myös kamelia. —
Tärkeimmät kaupungit: Ahmadabad, Surat, Baroda.
—- Muinaisajan kreikkalaiset tunsivat nämä
seudut nimillä Syrastreue 1. Larike, käyden
kauppaa siellä. V:sta 1611 alkaen Englannin,
Portugalin, Hollannin ja Ranskan kauppiaat
perustivat sinne kauppapaikkoja, jotka, paitsi
edellämainittuja Portugalille jääneitä mitättömiä
rippeitä, vähitellen kaikki joutuivat Englannin
valtaan. E. E. K.

Gujrat [gndzrä’t] 1. G u z e r a t. 1.
Piirikunta Etu-Intiassa, Punjabin pohjoisosassa.
5,312 km2; 750,548 as. (1901), enemmistö
muhamettilaisia. — 2. Samannimisen piirikunnan
pääkaupunki; 19,048 as. Huomattavan kaupan
keskus. Valmistaa kutoma- ja nahkatavaroita
sekä metalliteoksia. — V. 1849 oli täällä
ratkaiseva taistelu, joka mursi sikhieu vallan, saattaen
Punjabin Englannin alaiseksi. E. E. K.

Guizot.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0877.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free