- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1659-1660

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Guitarre ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1G59

Gulating—Gulldynt

1660

Gulating oli keskiajalla Läusi-Norjan
kansan-käräjät, jotka pidettiin Gulassa Sogne-vuonon
rannalla. Tärinäin todistuksen mukaan oli
Haa-kon Hyvä perustanut tai järjestänyt G:n. Siellä
käytetty laki, „Gulatingslov", on säilynyt
jälkimaailmalle eräässä 13:nnella vuosis. syntyn?essä
laitoksessa. K. G.

Gulbransson, Olaf (s. 1875), norj. pilakuvien
piirustaja. Oppinut taiteensa enimmäkseen
ominpäin. Käyttää mitä yksinkertaisinta,
tyylittele-vää piirustustapaa ja osoittaa mitä
kärjiste-tyintä luonteenkuvausta, terävyyttä ja
intelligenssia. Parhaiten G. onnistuu muotokuvissaan
ja pikkuporvarien elämänkuvauksissa. V:sta
1902 hän on kuulunut miincheniläisen
,,Simpli-cissimus" pilalehden huomatuimpiin avustajiin.
Julkaissut m. rn. „Berühmte Zeitgenossen"
(1905). E. R-r.

Guldalen [-ä-], laaksoalue Søndre
Trondlije-min piirissä Norjassa, Gula nimisen joen
kummallakin puolen. G:ssa, jota ympäröivät
korkeat vuoret (muutamat n. 1,200 m), herättävät
mielenkiintoa jääkauden jätteet samaten kuin
laaksoon liittyvät useat historialliset muistotkin
Størenin ja Melhusin pitäjissä. Viimemainituissa
seuduissa K. G. Armfeltin sotajoukko majaili
koko joulukuun 1718. Gula-joen vartta kulkee
rautatie sekä maantie. (K. S.)

Guldberg. 1. Cato Maximilian G. (1836
-1902), norj. matemaatikko, nimitettiin 1869
sovelletun matematiikan professoriksi Kristiaauian
yliopistoon. Sai jo 1859 perintöruhtinaan
kultamitalin erään yliopiston matemaattisen
palkinto-tehtävän ratkaisemisesta, ja valittiin 1878
Kris-tiaanian tiedeseuran puheenjohtajaksi. On
julkaissut suuren joukon tieteellisiä teoksia sekä
erinomaisia oppikirjoja m. m. trigonometriassa
ja analyyttisessa geometriassa. P. Waagen kanssa
hän julkaisi tutkimuksia kemiallisesta
affiniteetista (Guldberg-Waagen paljous-vaikutuslaki).
— 2. Axel Sofus G. (s. 1838),
matemaatikko, edellisen veli, filos. toht. 1867, siitä lähtien
toiminut matematiikan opettajana Kristiaanian
sotakoulussa. Julkaissut tieteellisiä teoksia
etenkin algebran alalta. J. L-g.

Guldberg, Ove Hoegh (1731-1808), tansk.
valtiomies; tuli 1761 professoriksi Sorøn
akatemiaan, 1764 prinssi Fredrikin opettajaksi ja 1771
hänen kabinettisihteerikseen; oli johtajana
Struenseen kukistamisessa 1772; tuli kuninkaan
kabiuettisihteeriksi 1773, valtiosihteeriksi 1776
ja salaneuvokseksi 1780; hän sai melkein yhtä
suuren vaikutusvallan kuin Struenseella oli ollut;
vuosia 1772-84 kutsutaankin ,,guldbergiläiseksi
kaudeksi", vaikka G. vasta 8 päivää ennen
eroaan tuli varsinaisesti valtioministeriksi. G.,
joka periaatteesta oli kuningasvallan ihailija ja
vanhoillinen, peruutti melkein kaikki Struenseen
uudistukset: hajoitti talonpoikain tilan
parantamista varten kokoonkutsutun
maalaiskomissio-nin, rajoitti painovapautta j. n. e. Kiitettäviä
ovat G:n toimenpiteet saksalaisuuden tieltä
syrjäytetyn tanskalaisuuden kohottamiseksi. Hänen
vaikutuksestaan prinssit saivat tanskalaisen
kasvatuksen. sotajoukon komentokieleksi tuli tanska,
joka myöskin otettiin oppiaineeksi kouluihin. —
Ulkopolitiikassa G. lähestyi Venäjää, koska
Tanska sen avulla paraiten saattoi pitää
puoliansa Ruotsia vastaan. V. 1773 Tanska antoi

Venäjälle Oldenburgin ja sai sijaan herttuallisen
osan Holsteinia; v:n 1780 aseellinen
puolueetto-muusliitto saattoi Tanskan kokonaan
riippuvaiseksi Venäjästä. Vv. 1784-1802 G. oli amtmanina
Aarhusissa; on julkaissut historiallisia teoksia
ja teologisia kirjoituksia.

Guldengroschen [-grosan], 15:nnen vuosis.
lopulla lyöty saks. hopearaha, joka myöhemmin
sai taalerin nimen (ks. t.).

Guldeni (saks. Guiden Penning, lyh. Guiden,
Guiden), vanhin Saksassa lyöty kultaraha, jonka
esikuvana oli italialainen floriini (ks. t.). Erosi
tästä varsinaisesti vain siinä, että toisella
puolella oleva lilja vaihdettiin saksalaisten
rahan-lyöjäin vaakunoihin. Kultarahaa saivat alkuaan
lyödä ainoastaan vaaliruhtinaat, joille keisari
,,kultaisessa bullassa" v:lta 1356 myönsi tämän
oikeuden. Sitä käyttivät hyväkseen ensimäisinä
Mainzin, Kölnin ja Trierin arkkipiispat sekä
Reinin pfalzkreivi. Guldeni vastasi 14:nnellä
vuosis. arvoltaan viittätoista à seitsemäätoista
groschenia, mutta seur. vuosisadalla sen arvo
alkoi aleta. Niihin aikoihin — 15:nnellä vuosis.
— alettiin lyödä suuria hopearahoja, joilla oli
g:n arvo ja jotka saivat nimekseen
„Gülden-groschen" tai „Güldiner"; erotukseksi näistä
ruvettiin guldenia nimittämään „Goldguldeniksi"
eli kultaguldeniksi. Kultaguldeni pysyi Saksassa
käytännössä 17:nteen vuosis. saakka, jolloin sen
oli vähitellen väistyttävä dukaatin (ks. t.) tieltä.
Unkarissa, jossa niinikään kultaguldenia
käytettiin, säilytti tämä raha alkuperäisen arvonsa
uudempiin aikoihin saakka. Ruotsissa lyöttivät
Eerik XIV ja Juhana III unkarilaisia guldenia
(,,Ungersk Gyllen"), joidenka paino oli määrätty
4,21 gr:ksi, jälkimäinen sitä paitsi n. s.
„Kron-gylleniä", paino 3,20 gr. — Saksassa syntyi
l6:nnella vuosis. uusi suuri hopearaha, joka sai
nimekseen „Guldentaler" ja jonka arvo seur.
vuosisadan lopulla vakiintui l3 taaleriksi 1.
speciestaaleriksi. Tämä hopeagtildeni tuli
yleiseksi Etelä-Saksassa ja Itävallassa ja pysyi
näissä maissa rahayksikkönä, kunnes niissä
Saksan markka (Saksassa) ja kruunu
(Itävallassa) otettiin käytäntöön. Alankomaiden
rahana on vieläkin gulden, johon sisältyy 100
cents’ia ja joka vastaa Suomen rahassa 2
markkaa ja 9,9 penniä. [C. L. Lucio, „Neuer
Müntz-Tractat von approbirten und devalvirten
Guldi-nern und anderen Müntz-Sorten, was dieselbe
vor Gepräg als aucli an Sehrott und Korn halten"
(1692) ; H. Halke, „Einleitung in das Studium
der Numismatik" (1905) ; sama,
,,Handwörter-buch der Miiuzkunde" (1909).] Ar. 77.

Gulldynt, tärkeä muinaistiet, löytöpaikka
Vöyrin pitäjässä, josta jo 1800-luvun puolivälissä
ja aina myöhemminkin 011 tullut muinaislöytöjä
Helsingin museoon. Paikkaa, joka on n. */s km
Bergbyn kylästä etelään ja joka on luonteeltaan
hietapolijaineu ja kiviperäinen mäenrinne, on
käytetty kalmistona n. s. kansainvaelluksen
ajalla, l’. 11. 500-700 j. Kr. Vainajat ovat poltetut
täysissä varustuksissaan, ja ruumiin tuhka ja
esineet ovat jätetyt paikalleen ohuen
maakerroksen sisään, ilman mitään ulkonaista
hautamerk-kiä. Kalusto on runsas, sisältäen rautakelttejä
ja aseita, niittausnauloja, pronssisolkia, ketjuja
ja renkaita, saviastiaupaloja, kultaisia ja
hopeisia sormuksia ja renkaita y. m. tälle aikakaudelle

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:21 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0878.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free