- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1667-1668

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Guthrie ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1667

Gutturaalit—Guyon

1668

Iäisten vangiksi. Auttoi useita ruots. upseereja
pakenemaan vankeudesta, josta 1720 itsekin
karkasi. Palveli sitten Kyminkartanon
pataljoonassa. Oli m. m. vv:n 1741-42 sodassa, jouka
raivotessa hänen perheensä vihollisten
tuhoo-masta kodista pakeni Tukholmaan. Erosi
Pohjanmaan rykmentin kapteenina 1760
sotapalveluksesta ja eleli viimeiset ikävuotensa Vihdissä.
G. oli nähtävästi viimeisiä elossa olevia Kaarle
XII:n upseereista. -Iskm-,

Gutturaalit (lat. guttur - kurkku),
kielitieteessä vanhastaan niiden äänteiden, vars.
konsonanttien (post- .ja mediopalataalien) nimitys,
joiden ääntämispaikka on suun taka-osassa.
Uudemman äänneopillisen oppisanaston kannalta
tämä nimitys on vanhentunut, vrt.
Kurkkuäänne, Lakiäänne, Takavokaali.

Y. W.

Gutzeit & C:o aloitti toimintansa 1872, jolloin
n. s. Norjan saha Kotkassa valmistui.
Toiminimi harjoittaa metsä-, puutavara-,
selluloosa-ja puuhiomoliikettä omistaen lukuisia maatiloja
Savossa ja Karjalassa, Norjan, Hovinsaaren ja
Hietasen höyrysahat Kotkassa, Ruttoisten
höyrysahan lähellä Lappeenrantaa,
sulfaattiselluloosa-tehtaan Kotkassa sekä Pankakosken puuhiomon
Pielisjärvellä. Vuotuinen tuotanto ja vienti ou
n. 40 à 60 tuhatta standarttia sahattua
puutavaraa. 18,000 tonnia selluloosaa ja 12,000 tonnia
puuvanuketta. Yhtiön johtajana on toiminut n.
20 v:n ajan konsuli Alex. Gullichsen.
Osakepääoma, joka alkuaan oli 2 milj. mk, on nyt 15
milj. mk, ja osakkeista, jotka alussa olivat
melkein yksinomaan norjalaisten hallussa, on
nykyään melkoinen määrä suomalaistenkin käsissä.
— Lahjoitusrahasto sairaita työläisiä varten
tekee 30,000 mk; sairaskassoja eri sahoilla.

Gutzkow, Karl (1811-78), saks. kirjailija,
enemmän mietiskelevä kuin välitön luonne. G.
on kirjoittanut koko joukon näytelmiä (kootut
1880, 30 nid.), joista mainittakoon »Richard
Sa-vage", „Werner", „Ein weisses Blatt" ja „Ella
Rosa", »Patkull", »Uriel Acosta" (esitetty
suomeksi), »Zopf und Schwert", samoin romaaneja,
esim. »Blasedow und seine Söhne", »Der
Zaube-rer von Bom" ja »Hohenschwangau" y. m. G.
oli sitäpaitsi älykäs kriitikko, etevä
sanomalehtimies ja poleemikko. [Hauben, »Studien tiber
die Dramen K. Gutzkows" (1899) ; J. Dresch,
»G. et la jeune Allemague" (1904).] J. II-l.

Guvernantti (ransk. gouvernante, < lat.
gu-bernä’re = ohjata, johtaa), kotiopettajatar.

Guyana ks. G u a y a n a.

Guyau [gijö’]. Jean Marie (1854-88),
ransk. filosofi ja runoilija, osoitti lyhyellä
elä-mäniällään harvinaista tuotteliaisuutta ja
ajattelun voimaa. Hänen teoksissaan ilmenee
valtavalla voimalla se käsitys, että maailmankulku
on koneellisten, sokeiden voimien tuote,
välinpitämätön hyvästä ja pahasta sekä ihmisten
onnesta ja onnettomuudesta, ja hän tuntuu
tuskallisesti etsivän vastausta siihen kysymykseen,
onko silloin enää elämässä mitään arvokasta.
Julkaisi ensin tutkimuksia filosofisen siveysopiu
historiasta, »La morale d’Épicure" (1878) ja »La
morale anglaise contemporaine" (1879).
Teoksissaan »Les problèmes de 1’esthétique
contemporaine" (1884), »Esquisse d’une morale sans
obli-gation ni sanction" (1885) ja „L’irréligiou de

1’avenir" (1887) hän panee maailmankatsantonsa
perustukseksi luontaisen »ekspansionin"
periaatteen. Hän esittää, että ihmishenkeen syntyy
kehityksen varrella luontainen pyrkimys elää
voimakkaasti ja laajasti, »intensiivisesti" ja
»ekstensiivisesti"; tämä on henkisen elämän
korkeimpana kohottavana voimana. Taiteen
oikeutus ja elonprinsiippi 011 siinä, että se edistää tätä
elämän ekspansiouia. Sama periaate on
asetettava siveysopiu perustukseksi, hylkäämällä
käsitys ankarasta »velvoituksesta". Tuo luontainen
ekspansioni vapauttaa ihmisen itsekkyydestä ja
saa hänet toimimaan vapaasta halustaan
siveellisesti. Uskontoon nähden G. esittää, että
sellainen uskonto, joka selittää
maailmanrakennuk-sen ja määrätyt historialliset tapaukset
myytil-lisesti, esittämällä määrättyjä opinkappaleita, ou
väistymässä ja häviämässä. Sen sijaan on astuva
maailmankatsomus, joka tunnustaa, että
maailma on lakkaamaton kehityskulku, mutta
ett’-emme voi maailman alkuperustuksesta emmekä
tuonpuolisista asioista muodostaa muuta kuin
aivan epävarmoja arveluja, metafyysillisiä
unelmia, sekä opettaa, että meidän tulee antautua
suureen kehityskulkuun rakkaudella kaikkea
elävää ja olevaista kohtaan. G:n maailmankatsanto
ilmenee sangen vaikuttavasti myöskin hänen
runoelmissaan (»Vers d’uu philosophe", 1881). G:n
kuoleman jälkeen ilmestyi vielä ,,L’art au point
de vue sociologique" ja »Éducation et hérédité".
[Fouillée, »La morale, l’art et la religion d’après
G.", 6 pain. 1906; J. Hahl, »Poimintoja J. M.
G:n runoudesta", Valvojassa 1898.] A. Gr.

Guyenne (Guienne) [gie’n], ent. maakunta
(herttuakunta) Lounais-Ranskassa, vastaa nyk.
departementteja Gironde, Dordogne, Lot,
Avey-ron, Lot-et-Garonne sekä osaksi departementteja
Tarn-et-Garonne ja Laudes. Aikaisempaan
historiaan nähden ks. A k v i t a n i a, josta G.
muodosti osan ja jonka nimestä G:n nimi syntyi
lOninellä vuosis. Pääkaupunki oli Bordeaux,
missä tavallisesti asuivat G:n herttuat, jotka
olivat päässeet melkein riippumattomiksi Ranskan
kruunusta. He saivat myös haltuunsa Gascoguen
1054. Herttua Wilhelm IIT:lta peri maan hänen
tyttärensä Eleonora, joka oli naimisissa Ranskan
Ludvik VII:n kanssa. Kun Ludvik erosi hänestä
1152, meni hän uudestaan naimisiin Henrik
Pl,ui-tagenefn kanssa, joka 1154 tuli Englannin
kuninkaaksi nimellä Henrik TI; siten G. joutui
Englannille. Henrik II jätti sen pojalleen Rikard
Leijonamielelle, jonka kuoltua 1199 Eleonora
jälleen otti seu haltuunsa (k. 1203). Lyhyitä
väli-aikoja lukuunottamatta G. pysyi Englannin
hallussa vuoteen 1451, jolloin ranskalaiset sen
valloittivat ; v:sta 1472 se oli pysyväisesti Ranskan
kruunun omana. G. R.

Guyon [gijö’], Jeanne Marie Bouvier
de la Motte-G. (1648-1717), ransk. haaveilija;
osoitti aikaisin taipumusta askeesiin ja tutki
ahkerasti Frans de Sales’in ja Fremiot de Chantalin
teoksia; jouduttuaan 28-vuotiaana leskeksi hän
rippi-isänsä pater Lacomben kanssa levitti k v i
e-tismin (ks. t.) oppeja; sai useita kannattajia
(Fénélon, madame de Maintenon y. m.), mutta
vastustajien (m. m. Bossuet) toimesta hän
kahteen erään menetti vapautensa. Sekä hänen
kootut teoksensa (ilm. 1713-22) että hänen
omatekoisen elämäkertansa (1720) 011 julkaissut

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0882.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free