- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1669-1670

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Guyon ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1669 Guyon-

Poiret. [Heppe, „Gesch. der quietistischen
Mys-tik in der kath. Kirche"; Guerrier, »Madame G."
(1881).] (K. 0.)

Guyon [gain], Richard von (1812-56),
kreivi, unk. kenraali, syntyään englantilainen,
kunnostautui Unkarin kapinassa 1848-49;
valloitti helmik. 1849 väki rynnäköllä
Branyisko-solan, ja tuli, riitaannuttuaan Görgeyn kanssa,
päälliköksi Komäromin linnaan, jota hän urheasti
puolusti; menetettyään Görgeyn toimesta tämän
päällikkyyden G. siirtyi etelä-armeiaan; pakeni
sodan loppuessa Turkinmaalle ja meni Turkin
palvelukseen (Kursid pasa) ottaen m. m. osaa
itämaiseen sotaan (1854). J. F.

Guyot [gijö], Yves (s. 1843), ransk.
poli-tikko ja kirjailija ; ollessaan Pariisin
kunnallis-neuvoston jäsenenä (1874-84) vaati säännöstetyn
prostitutsionin poistamista ja sai Pariisin
siveel-lisyyspoliisin uudistetuksi; oli 1885-93
edustaja-kamarin jäsenenä, 1889-92 yleisten töiden
ministerinä; v:sta 1892 „Le siècle" lehden johtaja; ou
julkaissut joukon taloustieteellisiä teoksia, esim.
„L’inventeur" (1866), ,,La science économique"
(1881), ȃtudes sur les doctrines sociales du
christianisme" (1873), ȃtudes de physiologie
sociale" (1882-85), „La tyrannie socialiste"
(1893), »Quesnay et la physiocratie" (1896) ;
yhdessä A. Raffalovitchin kanssa »Dietionnaire du
commerce, de l’industrie et de la banque"
(1898-1901).

Guys [gyl], Constantin (1805-92), ransk.
piirustaja. Asettui n. 1865 Pariisiin, jonka
ilo-elämän nurjaa puolta toisen keisarikunnan ajalla
G. on esittänyt lukuisissa pikaisesti tehdyissä
pilakuvissa. Huumorilla, joka ei ole rivoa, vaan
jääkylmää, hirvittävää ja säälimätöntä, G. ou
varsinkin naiskuvissaan mitä terävimmin
paljastanut paheita, tyhmyyttä ja itserakkautta,
G. on taiteessaan Toulouse-Lautrecin
edelläkävijä. [G. Geffroy (1904) ja G. Grappe (1910).]

E. R-r.

Gvadänyi, Jözsef [gvadänji jözefj
(1725-1801), kreivi, ratsuväen kenraali, 18:unen vuosis.
jälkimäisen puoliskon huomattavimpia unk.
kirjailijoita, jonka runomuotoiset kertomukset »Egy
falusi nötåriusnak budai utazäsa"
(»Kylänota-riuksen Budan-matka", 1790) ja »Rontö Pälnak,
egy magyar lovas közkatonäuak és gröf
Beuyov-szki Möricnak életek" („Pål Rontön, unk.
ratsusotilaan ja kreivi M. B:n elämänvaiheet", 1793)
heti ilmestyttyään saavuttivat suurta huomiota
ja aina meidän aikoihimme asti ovat siinä
pysyneet. G. osoittautuu näissä pääteoksissaan
erinomaiseksi kertojaksi, syväksi unk.
kansanluonteen tuntijaksi, suureksi humoristiksi ja hienoksi
luonnonkuvaajaksi. Hän ivaa purevasti muodiksi
käynyttä muukalaisuuden matkimista ja koettaa
elvyttää kansallista itsetuntoa. Kirjailijanakin
hän, samoinkuin muutkin »kansanomaisen
koulun" miehet (Dugonics, Horväth), koettaa jatkaa
vanhoja, 17:nnen vuosis. vanhan unk. koulun
traditsioneja, asettaen esikuvakseen romanttisen
eepikon Gyöngyösi’n (ks. t.). Tästäpä syystä sen
ajan muotikirjailijat häntä syvästi
halveksivatkin, mikä ei kuitenkaan vähentänyt yleisön
suosiota eikä estänyt jäljittelijöitä syntymästä. G:n
»Kylänotariuksesta" J. Gaal (ks. t.) sai aiheen
erinomaiseen »Pelesken notarius" nimiseen
kan-sankomediaansa. Y. W.

Gyldén 1670

Gwalior [guälioa]. 1. Kotimaisen
nimiruhti-naan, maharadzan, hallitsema, moneen osaan
hajaantunut vasallivaltio Etu-Intiassa.
Kesk;-maakunnissa, 75,281 km2; 2,933,001 as. (1901),
90 °/0 hinduja, loput muhamettilaisia. Rasittava
on ilmaston tavaton kuumuus ja sade-aikojen
tuhoisa kuumetauti. Vehnä, maissi, hirssi, riisi,
puuvilla ja ooppiumi maanviljelyksen
päätuotteet; vuorissa mainiota rautamalmia. —- 2.
Samannimisen ruhtinaskunnan pääkaupunki
(oi-keast. kaksi kaupunkia, vanha ja uusi) ; 119,433
as. (1901), Agra-Ihausi ja Kliind-Sipri ratojen
sekä Sabanrika-joen varrella. — Länteen
vanhasta G:sta sijaitsee jyrkällä, 104 m korkealla
kalliolla G:n linna, perustettu 773, Intian
lujim-pia. E. E. K.

Gyarmathi, Sämuel [djarmati sämuelj
(1751-1830), uuk. kielentutkija, opiskeli Wienissä
17 76-82 lääketiedettä, määrättiin 1787
komitaa-tinlääkäriksi Hunyadin komitaattiin, oleskeli
1795-96 Göttingenissä, jossa tutustui
nerokkaaseen historioitsijaan A. L. v. Schlözeriin, oli
1800-09 opettajana Zilähissa (Unkarissa).
Hänen tärkeimmät teoksensa ovat »kriitillinen"
unkarin kielioppi »Okoskodva tanitö magyar
nyelvmester" (2 osaa, 1794, myös saks.), jonka
toinen osa käsittelee lauseoppia, sekä
uranuurtava vertaileva tutkimus »Affinitas liiiguæ
hun-garieæ cum linguis fenuicre originis
gramma-t i c e demonstrata. Nec non vocabularia
dialec-torum tataricarum et slavicarum cum hungarica
comparata" (»1799", valmistui painosta jo 1798),
jossa hän, ulottaen kielitieteelliset vertailunsa
useimpiin suomalais-ugrilaisiin kieliin, panee
(niinkuin teoksen nimikin sanoo) erityistä
painoa »kieliopilliste n" yhtäläisyyksien
todistavaan voimaan. Maanmiehensä Sajnovicsin
(ks. t., vrt. myös Fogel, M.) rinnalla G. on
ensimäinen, joka ennen sekä tanskalaista Raskia
että saksalaista Boppia vertailevasti todistaa
kielisukulaisuutta ei vain sanayhtäläisyyksien
nojalla, vaan etupäässä järjestelmällisesti
asettamalla vertailun alaiseksi kielten koko
muotorakenteen, sen »kieliopillisen" puolen. Y. W.

Gyges [-y-], Lyydian kuningas. Daskyloksen
poika, Ardykseu isä, Mermnadien sukua, pääsi
viimeisen Heraklidin murhaamalla hallitsijaksi
n. 680 e. Kr. Kimmeriläisten ahdistamana G.
(ass. Ofigu) näkyy turvautuneen
Assurbani-palin apuun, mutta voitettuaan vihollisensa hän
avusti Psammetikosta assyrialaisia vastaan.
N. 648 hän kaatui taistelussa kimmeriläisiä
vastaan. Kreikkalaisen tarun mukaan G. pääsi
kuninkaaksi taikasormuksen avulla, vrt. Hebbelin
näytelmää »Gyges und sein Ring" (1856).

K. T-t.

Gyldén [jyldë’n]-suku on alkuaan Ruotsista
kotoisin, muutti kertoman mukaan Suomeen
1600-luvulla.

1. Claës Vilhelm G. (1803-72), Suomen
maanmittauksen ylitirehtööri v:sta 1854. V:sta
1841 G. oli jäsenenä ja puheeujohtajana monissa
komiteoissa, m. m. maanmittauslaitoksemme
uudistusta, sahateollisuutta koskevain asetusten
tarkastusta ja kulkuneuvojen parantamista
varten asetetuissa komiteoissa. Hänen
harrastuksenaan oli varsinkin alulla oleva
metsätaloutemme; hän laati ehdotuksen vakinaisen
metsä-hoitoviraston perustamisesta (hyväksytty 1859) ;

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0883.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free