- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1671-1672

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Guyon ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.



1671 Gyldenlöve—

hänen alkuunpanostansa syntyi myöskin Evon
metsäopisto. Käytännöllisen toimintansa ohella
G. harjoitti kirjallista työtä. Lukuisia
tutkimuksia ja karttapiirustuksia lähti hänen
kynästään tai toimestaan: Suomenmaan korkeuskartta
(1850), Kaupunkien asemakaavoja (1837-42),
,,Suomenmaan joet ja järvet" (Suomi 1863),
„Samling af författuingar rörande landtmäteriet
och justering af mått, mål och vigt i Finland"
(1836-53), „Handleduing för skogshushållare
i Finland" (1853). G:n toimesta ja valvonnan
alaisena ilmestyi Suomen
maanmittausylihalli-tuksen yleiskartta’. E. E. K.

2. Nils Abraham G. (1805-88),
klassillinen filologi, taiteenystävä, edellisen serkku,
Kreikan kirjallisuuden professori Helsingin
yliopistossa 1847-66. Harrastaen innokkaasti
kuvaamataiteita G. koetti jo 1838 aikaansaada
Helsinkiin kipsimuseon, mutta yritys toteutui
vasta C. G. Estlanderin toimesta 1873, jolloin
Yliopiston kipsikokoelma avattiin. Suomen
taideyhdistyksen perustamiseen 1846 G. teki
aloitteen, jobkiii tämän yhdistyksen läheisimmäksi
perustajaksi tuli C. J. Walleen ja joskin itse
taideyhdistys-ajatus, niinkuin G.
lentokirjasessaan „Finska konstföreningens stiftelse
histo-riskt framstäld" (1868) ilmoittaa, oli jo muiden
keksimä v. 1834. G. koetti 1849 puuhata yleistä
vanhojen mestarien taulujäljennöskokoelmaa
(määräraha sitä varten myönnettiin vasta 1891).
Hän teki myös suunnitelmia, jotka kuitenkin
jäivät häneltä toteuttamatta, taideyhdistyksien
perustamista varten maaseutukaupunkeihimme
ja suomal. taiteilijaseuraa varten, jolla olisi oma
eläkerahasto. [J. J. Tikkanen, „Finska
konst-föreningen 1846-96".] E. R-r.

3. Johan August Hugo G. (1841-96),
tähtitieteilijä, edellisen poika; suoritettuansa fil.

kandidaattitutkinnon G.
lähti Gothaan, jossa hän
Hansenin johdolla tutki
teoreettista tähtitiedettä
saaden koko
myöhemmälle elämäntyölleen
ratkaisevia herätyksiä.
Väitteli kotimaassa tohtoriksi
1861 ja 1862 tähtitieteen
dosentiksi, jossa toimessa
oli v:een 1864 sitä
kuitenkaan hoitamatta, sillä
jo syksyllä 1862 hän sai
toimen Pulkovan
observa-torissa, jossa etevien
lahjojensa vuoksi jo 1865
(24 vuoden iässä) kohosi
»vanhemmaksi
astronomiksi". Tästä toimesta G. 1871 kutsuttiin
Ruotsin tiedeakatemian astronomiksi ja Tukholman
observatorin esimieheksi. V. 1879 koetettiin ja
hyvillä toiveilla, kuten näytti, kiinnittää G.
kotimaansa yliopistoon, mutta G. hylkäsi lopuksi
kutsumuksen. Pulkovassa G. suoritti
perustähti-liavaintoja pysty-ympyrän avulla. Nämä
johtivat hänet ilmakehässä tapahtuvan
valontait-tumisen tutkimuksiin, joista oli tuloksena uudet
ja jokseenkin paljon käytetyt taittumistaulut.
Tukholmassakin G. edelleen sekä itse alituisesti
teki havaintoja että järjesti niiden suorittamista.
Tulokset, joista mainittakoon tähtiluettelo, ovat

1672

esitettyinä hänen julkaisemassaan sarjassa
„Astronomiska iakttagelser och undersökningar
anställda vid Stockholms observatorium". Suurin
merkityksensä G:llä kuitenkin oli teoreettisena
tähtitieteilijänä ja hän oli tällä alalla aikansa
ensimäisiä muodostaen koulun, jolla oli edustajia
useimmissa Euroopan maissa. Lähtien aluksi
Hansenin häiriöteoriassa noudattamista
menetelmistä hän koetti parantaa niitä ottamalla
käytäntöön uuden matemaattisen apuneuvon:
elliptiset funktsionit, joiden avulla hänen myös useissa
tapauksissa onnistui aikaansaada suurempaa
konvergensia tässä teoriassa esiintyvissä
sarjoissa. Vähitellen hän kuitenkin johtui
kysymyksiin, joilla on yleisempi teoreettinen
merkitys, pyrkien oivaltamaan taivaan mekaniikan
peruskysymyksiä avarammassa filosofisessa ja
ankarammassa matemaattisessa valaistuksessa,
pitäen tällöin vähemmin silmämääränään
taivaankappaleiden ratojen selvillesaainista lähinnä
olevaa aikaa varten kuin yleiskatsausta niiden
luonteesta pitkien ajanjaksojen kuluessa. Täten
G. mitä hedelmöittävimmin on vaikuttanut viime
vuosikymmenien teoreettiseen tähtitieteeseen. G.
oli erittäin tuottelias kirjailija. Paitsi jo
mainittuja hän on julkaissut tutkimuksia
taivaankappaleiden pyörimisestä, tähtien valon
muuttuvaisuuden syistä, tähtien ominaisliikkeistä ja
parallakseista, valon aberratsionista ilmakehässä,
kiertotähdistön ja pyrstötähtien synnystä y. m.
sekä julkaissut yleistajuisen tähtitieteeu
käsikirjan. A. D.

Gyldenlöve
lo-J 17:nnellä vuosis. Tanskan
kuninkaiden äpäräpoikien sukunimi. — Ulrik
Frederik G. (1638-1704), Fredrik III:n ja
Margareta Pappenin poika, oli ritarillinen ja
loistoisa, tarmokas ja lujaluontoinen soturi ja
valtiomies. Nimitettiiu 1664 Norjan [-käskynhaltijaksi, jossa toimessa hän aikaansai monta
tärkeätä parannusta tämän maan hallintoon.
Hänen ansiokseen on luettava Norjan
ylihovi-oikeuden perustaminen; hän järjesti verotuksen
oikeudenmukaisemmaksi, vähensi virkamiesten
lukumäärää, loi sotavoimaan uutta kuntoa, edisti
elinkeinoja ja huojensi rahvaan taakkoja, jonka
johdosta oli kansan suuressa suosiossa. Johti
tarmokkaasti Norjasta käsin sotaa Ruotsia
vastaan 1675-79 („Gyldenløvefejden"). — Tanskassa
hän jonkun aikaa toimi kauppakollegin
presidenttinä, lukeutuen silloin Griffenfeldiu (ks. t.)
lähimpään ystäväpiiriin. [Gulowsen,
,,Gylden-lovefejden 1675-79".] -Iskm-,

Gyldenstolpe [jyl-J, ruots., myös Suomen
historiassa huomattava aatelissuku. 1. Mikael
Olai G., ennen aateloimista Vexionius
(ks. t.). — 2. Nils G. (1642-1709), edellisen
poika; korotettu vapaaherralliseen, sitten
kreivin arvoon; valtiomies. Ruotsin lähettiläänä
Haagissa v:sta 1679 G. vaikutti suuresti B.
Oxen-stjernau harrastaman ranskalaisvastaisen
suunnan voittoihin. Määrättiin 1689 maamarsalkaksi;
nimitettiin 1690 m. m. kuuink. neuvokseksi,
Kaarle-prinssin kasvattajaksi ja samaan aikaan
lUkikomissionin puheenjohtajaksi, 1697 Kaarle
XII:n holhoojahallituksen jäseneksi ja 1705
kans-liäpresidentiksi. Loppuaikoinaan G. ajoi
ranska-laismielistä politiikkaa, Ranskan rahoilla
ostettuna. — 3. Carl Edvard G. (1770-1831),
vapaaherra, suom. valtiomies, tuli 1798 asesso-

Gyldenstolpe

Hugo Gyldén.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0884.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free