- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1675-1676

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gyldenär ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1G T r.

Gyllenbögel—Gyllenstierna

1676

1786 valituita, vastaperustetun Ruotsin
akatemian jäseniä. [Atterbom, „Svenska siare och
skalder", Levertin, „Dygdens sångare".]

E. E. E.

Gyllenbögel [jyllenbö-], Ander s (1770-1852),
suom. sotilas. Oli mukana 1788-90 sodassa; 1808
sodan syttyessä kapteenina Porin rykmentissä.
Kun Etelä-Pohjanmaan rannikkopitäjässä kansa
oli tarttunut aseisiin, lähti G. Ahvenanmaalla
muodostamansa vapaajoukon kanssa sinne 30 p.
heinäk. 1808, kokosi jo tappiolle joutuneet
talonpojat ja karkoitti siten muodostamallaan
1800-mieliisellä osastolla venäläiset Lapväärtistä. —
Kunnostautui myöhemmin Juuttaalla,
korotettiin majuriksi, sekä sodan loputtua
everstiluutnantiksi. E. E. K.

Gyllenhjelm [jyllenjelmj, useiden Ruotsin
kuninkaiden aviottomien lapsien nimi; niin esim.
Juhana III:n ja Kaarina Hannuntyttären lapsilla
Juhanan herttua-a jalta oli tämä nimi. vrt. seur.

Gyllenhjelm [jyllenjelm], Kaarle K a a
r-1 en poika (1574-1650), soturi, Kaarle IX:n
äpäräpoika. Juhana IIT aateloitsi hänet nimellä
Gyllenhjelm 1592. G. oli 1595-97 Ranskassa
oppimassa sodankäyntiä ja osoitti sieltä palattuaan
urhoollisuutta ja sotataitoa Turun piirityksessä
1597 ja myöhemmin Puolan sodassa Liivinmaalla.
Hän korotettiin siellä 1600 sotaeverstiksi, mutta
joutui Wolmarin antautuessa 1601 puolalaisten
käsiin, jotka pitivät häntä 12 v. sotavankina.
Vankeutensa aikana G. harjoitteli kirjallisia töitä.
Kustaa II Aadolf osoitti velipuolelleen suurta
suosiota, teki hänet 1615 Bergqvarnan
vapaaherraksi, 1616 sotamarsalkaksi, 1617
valtioneuvokseksi ja Narvan, Iivananlinnan, Jaaman ynnä
Kaprion läänien ylikäskynhaltijaksi 1.
maaherraksi sekä 1619 valtioamiraaliksi. Myöskin
merellä G. osoittautui taitavaksi ja urhoolliseksi
päälliköksi. Vv. 1622-23 hän kävi Suomessa ja
Inkerissä kuninkaan määräyksestä järjestämässä
puolustusta, sotalaitosta ja veronkantoa sekä
edistämässä niissä kauppaa, teollisuutta y. m.
Hän oli 1633-44 Kristiina kuningattaren
liolhoo-jaiu joukossa. G. jätti jälkeensä omaa aikaansa
koskevia muistiinpanoja vv:lta 1597-1601, jotka
ovat olleet historiallisina lähteinä Messeniukselle
ja Werwingille ja nykyään ovat painetut
(»Histo-riska handlingar", XX osa, Tukholma 1905).

K. R. M.

Gyllenius fjyllë’-], Petrus Magni (1622-75),
ruots. pappi, syntynyt Vermlannissa
talonpoikais-vanhemmista, tuli 1648 ylioppilaaksi Turkuun ja
1656 siellä maisteriksi, 1667 Bolstadin
kirkkoherraksi (Ruotsissa). Hän on jättänyt jälkeensä
sen ajan elämää ja tapoja kuvaavia laajoja
päiväkirjamuistiinpanoja, jotka antavat tärkeitä
tietoja myöskin sen ajan ylioppilaselämästä
Suomessa (pain. 1880-82 Helsingissä nimellä
»Diarium Gylleniatium eller Petrus Magni Gyllenii
dagbok 1622-1667"). K. G.

Gyllenstierna [ jyllensärna] ruots.
aatelissuku, Tanskasta kotoisin, mistä 1400-luvulla tuli
Ruotsiin. Siihen kuuluvat seuraavat henkilöt:

1. Niilo Eerikinpoika G. (k. 1495),
Viipurin linnanisäntä, oli valtaneuvos Eerik
Eerikinp. G:n ja Kaarle VITIni Knuutiupojan
tyttären Kristiinan poika, mainitaan 1481
valta-neuvoksena, 1485 Kastelholman isäntänä ja meni
sam. v. ruots. sotajoukon etunenässä Liivin-

maalle auttamaan Riikaa Saksan ritarikuntaa
vastaan, sekä nimitettiin 1490 Viipurin
linnan-isännäksi, saaden tehtäväkseen tämäu tärkeän
rajapaikan turvaamisen uhkaavalla sota-ajalla.
Ennen lopullista ratkaisevaa yhteentörmäystä
hän kuitenkin kuoli siellä keväällä 1495.
Puolisona G:llä oli Sigrid Eskilintytär Bauer, joka
edellisessä avioliitossaan Kaarle Maununpojan
(Eka-sukua) kanssa oli Kustaa Vaasan äidiuäiti.

2. Kristiina G. (1494-1559), edellisen
tytär, syntynyt Viipurissa, meni 1511,
17-vuo-tiaaua, avioliittoon Sten
Sture nuor:n kanssa,joka
seur. v. tuli
valtionhoitajaksi. Sten Sturen
kuoltua 1520 Kristiina G.
ryhtyi tarmolla
kansallisen puolueen johtoon,
kehoitti talonpoikia
kar-koitttamaan tanskalaiset
maasta ja puolusti
Tukholmaa Kristian II:ta
vastaan. Mutta
kaupungissa olevien
aatelis-miesten kehoituksesta hän
5 p. syysk. suostui
antautumaan, sittenkuin
Kristian oli luvannut suoda
täydellisen anteeksiannon
vastustajilleen. Tätä hän
ei kuitenkaan pitänyt ja myöskin Kristiina
rouvaa pidettiin vankeudessa, ensin Tukholmassa,
sitten Kööpenhaminassa (v:een 1524). Tällä
aikaa kosi häntä kuuluisa Severin Norby (ks. t.)
ja tarkoitus oli, että Norby samalla tehtäisiin
koko Ruotsin käskynhaltijaksi. K. G.
kumminkin hylkäsi kosinnan, mutta Kustaa Vaasa
katseli häntä sittenkin epäluulolla, kunnes hän
1527 meni uusiin naimisiin valtaneuvos Juhana
Tuurenp. Tre Rosor’in kanssa. Sen jälkeen hän
ei enää ota valtiotoimiin osaa.

3. Niilo Yrjänänpoika G. (1526-1601),
valtakansleri ja drotsi, oli nuorempana käynyt
oppia ulkomailla, tuli Eerik XIV:n hallituksen
alussa valta neuvokseksi, oli tämän suuressa
suosiossa ja kävi kosinta-asioissa Englannissa,
Hesse-nissä y. m. Juhanan aikana hän samoin tiesi
pysyä suosiossa ja kohota arvoissa, luovien
puolueiden välillä. Eerik Sparre sanoo häutä
»vaihe-mieliseksi mieheksi, joka usein ei ole itsensä
kaltainen". Samoin hän Sigismundin ja Kaarle
herttuan aikana koetti säilyttää kummankin
hyväntahtoisuutta, pyytämällä vaikeissa
ratkaisuissa, niinkuin tähän aikaan jo syyllä voikin
tehdä, että »häntä kaikissa asioissa vanhuutensa
ja heikkoutensa aikoina säästettäisiin".

4. Eerik Kaarlenpoika G. (1602-57),
presidentti, opiskeli nuoruudessaan ulkomaan
yliopistoissa, jonka jälkeen tuli Kustaa Aadolfin
kamariherraksi. V. 1637 G. nimitettiin Viipurin
läänin maaherraksi, jona m. m. avasi Viipuriin
perustetun lukion, 1642 Inkerinmaan ja
Käkisalmen läänin kenraalikuvernööriksi, 1645
valtaneu-vokseksi, 1654 Turun hovioikeuden presidentiksi.
Kaksi kertaa, 1634 ja 1647, hän kävi
lähettiläänä Venäjällä. Maamarsalkkana valtiopäivillä
1642. G. oli tunnettu hienosti sivistyneeksi ja
taitavaksi mieheksi ja mainitaan olleen
»jalomielinen ja kaikkien rakastama herra".

Kristiina Gyllenstierna.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0886.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free