- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1679-1680

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gymnadenia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1679

Gynekologia—Gyulai

1680

Gynekologia (kreik. gyné’ = nainen, ja logos
= oppi), naistautioppi. — Gynekologi,
nais-tautien lääkäri.

Günther, Albert Charles Lewis
Gott-hilf (s. 1830), engl. (saks.) eläintieteilijä, oli
1875-95 ,,British Museum"in eläintieteellisen
osaston esimiehenä, perusti (1865) julkaisusarjan
„Record of zoological literature", oli „Annals
and magazine of natural history"n avustaja;
teoksia: „Introd. to the study of fishes" (1880),
„Shore fishes, deep sea fishes and pelagic fishes
of the voyage of the Challenger" (1887-88).

(J. A. W.J

Günther [gyn-J, S i e g m u n d (s. 1848), saks.
maantieteilijä, v:sta 1886 Münchenin teknillisen
korkeakoulun professori. Suorittanut laajoja ja
monipuolisia tutkimuksia matematiikan,
fysiikan, tähti- ja maantieteen aloilla. Kirjoittanut
m. m. ,,Handbuch der matliematischen
Geogra-pliie" (1890), „Lehrbuch der physikalischen
Geo-graphie" (1891), „Handbueh der Geophysik" (2
os. II pain. 1897-99) sekä useita kuuluisain
luonnontieteilijäin ja maantieteilijäin elämäkertoja
y. m. liistoriallis-luonnontieteellisiä teoksia.

W. S-m,.

Gyp [zip], salanimi, oikea nimi Gabrielle
kreivitär Martel de Jan vii le (omaa suk.
de Riqueti de Mirabeau) (s. 1850), ransk.
kirjailijatar, viimeinen Mirabeau-suvun jäsen,
on julkaissut joukon romaaneja ja novelleja,
kirjallisesti vähäarvoisia, mutta vallattoman
sarkastisia kuvauksia yläluokan piireistä;
myöhemmät ovat saaneet vahvan antisemiittisen ja
sovinistisen sivumaun. Joukosta mainittakoon:
,,Petit Bob" (1882), „Le plus heureux de tous"
(1885), „Autour du divorce" (1886), „Une
Pas-sionnette" (1891), ;,Pas jaloux" (1893),
„Jour-nal d’un philosophe" (1894) ; muutamat niistä
ovat dramatiseerattuja. Intohimoisena
anti-drey-fusardina G. julkaisi m. m. Piquarfia vastaan
satiirin „Les femmes du
Colonel" (1899). J. E-l.

Gypaëtos ks. K o r p p
i-kotkat.

Gypogeranus ks. S i
h-teeri.

Gypsophila,
ruunik-k i,
Caryophyllaceæ-hei-moon kuuluva kasvisuku;
kapealehtisiä,
pienikuk-kaisia yrttejä, kukat
lisä-verhiöttömiä, useimmat
lajit itäisissä Välimeren
maissa. Suomessa kaksi
harvinaista lajia, G.
mu-ralis ja G. fastigiata.
Kukkavihkoja varten
viljellään G. panniculatao. ja G. elegansvA.

(J. A. W.)

Gyrantes ks. K y y h k y s 1 i n n u t.

Gyrinus, hopeaseppä, kovakuoriaissuku
Gyrinidce-heimossa. 3,5-8 mm pitkiä,
teräksensinisiä hyönteisiä, jotka kauniilla säällä
parveileva! vedenpinnalla, mutta ahdistettuina
sukeltavat pinnan alle. Niiden ruumis on soikea,
lil-teähkö, pinnaltaan kalju; taka- ja keskiraajat
evämäisiksi litistyneet, eturaajat muuttuneet
pitkiksi ja hoikiksi raatelujaloiksi. Kumpikin
silmä on jakautunut kahteen osaan, ylempään ja

G. muralis.

alempaan, joten hyönteinen voi yhfaikaa
katsella ylös ilmaan ja alas veteen. Toukat, jotka
elävät veden pohjassa, hengittävät kidustrakeoilla.
Suomessa 5 lajia. ks. liitekuvaa
Kovakuoriaiset. U. S-s.

Gyrometri (kreik. gyros = rengas, ja metron =
mitta), kone, jolla mitataan kappalten
kiertonopeutta, etenkin koneitten pyörimisnopeutta.

Gyromitra ks. Korvasi eli i.

Gyrophora ks. Jäkälät.

Gyrophycece ks. Vihreät levät.

Gyroskooppi (kreik. gyros = rengas, ja
shopein - katsoa) ks. Hyrräliike.

Gyrostaatti ks. Hyrräliike.

Gyro-vaunu (kreik. gyros = rengas), yhdellä
kiskolla kulkeva vaunu, jonka gyrostaatti pitää
tasapainossa.

Gyrotrooppi (kreik. gyros = rengas, ja trepein
= kääntää; ks. Virrankääntäjä.

Gyrus, aivopoimu, ks. Aivot.

Gysis
y-J, Nikolaus (1842-1901), kreik.
taidemaalari, Pilotyn oppilas. Asui v:sta 1865
Münchenissä, jossa hänestä 1882 tuli akatemian
opettaja. Maalasi rohkein, eloisin värein [-Kreikan ja Baierin kansanelämää, muotokuvia ja
koristeellisia sommitelmia. Teki myös afiseja,
vinjettejä v. m. [Montandon (1902).] E. R-r.

Güssfeldt [gys-J, Paul (s. 1840), saks.
tutkimusmatkailija ja v:sta 1892 maantieteen
professorina Berliinissä. Oli Loaugo-rannikon
tutkimusretkikunnan (1873-75) johtaja. Tutki
perusteellisesti Etelä-Ameriikan Andes-vuoria (1882-83) ;
nousi m. m. Maipön huipulle ja pääsi lähelle
Aconcaguankin huippua. G. on useita kertoja
seurannut keisari Wilhelm II:ta tämän matkoilla
Pohjois-Norjassa. Kirjoittanut monta teosta
matkoistaan sekä käsikirjan tähtit.-maantieteellistä
paikanmääräämistä varten tutkimusmatkoilla.

W. S-m.

Glitzlaff [gytslaf], Karl Friedrich
August (1803-51), saks. lähetyssaarnaaja,
lähetyksen innokkaimpia tienraivaajia Kiinassa. Hänen
aikanaan käydyn ensimäisen n. s. ooppiumisodan
jälkeen (1840-42) avattiin viisi satamakaupunkia
ulkomaiden kaupalle ja lähetykselle, johon G.
innostusta uhkuvilla kirjeillä ja puheilla
kansalaisiaan ja muitakin herätti. Kävi siinä
tarkoituksessa Suomessakin (1850), josta hän sai
jonkun verran kannatusta. Hänen johtavana
aatteenaan oli, että Kiina oli kiinalaisten avulla
käännytettävä. U. P.

Gyula-Fehérvår [djula-fähërvärj (saks.
K a r 1 s b u r g. romaan. Belgrad), kaupunki
ja linnoitus Unkarissa, Als(>-Fehérin
komitaa-tis^a. Marosin ja Arad-Tövisin radan varrella,
11.507 as. (1900). G:ssa on goottil. tuomiokirkko,
piispan palatsi, luostareita ja kasarmeja, n. s.
batthyäneumi rikkaine kirjastoineen ja
kokoelmineen. Harjoittaa viiniviljelystä.

Gyulai, Päl [djulai päl] (1826-1909), unk.
kii jallishistorioitsija, arvostelija ja kirjailija,
nimitettiin, oltuaan lukionopettajana
Kolozsvä-rissa ja sanomnlehtimiehenä Budapestissä. 1876
unk. kirjallisuudenhistorian professoriksi
Budapestin yliopistoon. Hänen tärkeät
kirjallishistorialliset pääteoksensa ovat: ,,Vörösmarty
élet-raiza" („V:n elämä". 1866. 3:s p. 1890)*
„Em-lékbeszédèM" (..Muistopuheita", 1879, m. m.
Ara-nv’ista) ja ..Katona Jfizsef és Bänk bänja" (,.T.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0888.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free