- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1681-1682

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gyöngyösi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1GS1

Gyöngyösi—Gästrikland

1682

Katona ja hänen murhenäytelmänsä Bäuk baani",
1883). G. oli myös syvätunteinen ja
hieiioaisti-uen runoilija (kokoelma „Költemények" 1870,
3:s, laajennettu p. 1894) ja novellisti (kokoelma
„Väzlatok és képek", 2 osaa, 1867, m. m. ,,Vanha
näyttelijä", „Vanhan aateliskartanon viimeinen
isäntä", „Naiset kuvastimen edessä", jotka
myös ilmestyivät erikseen). G., jota muuten
pidetään aikansa parhaimpana unk. proosatyylin
mestarina, vaikutti kritiikillään hyvin
tuntuvasti unk. kirjallisuuden kehitykseen ja
kirjallisen yleisön makuun, joskin tämä vaikutus viime
aikoina melkoisesti heikkeni siitä syystä, ettei
hän täysin jaksanut oivaltaa niitä uudempia
virtauksia, jotka syntyivät hänen edustamansa
kirjallisen suunnan, Arany’in ja Petöfi’n kansallisen
suunnan jälkeen. V:sta 1873 alkaen G.,
kuolemaansa asti, toimitti ,,Budapesti szemle" nimistä
huomattavaa yhteiskunuallis-kirjallista
aikakauskirjaa. Y. TF.

Gyöngyösi, Istvän [djöndjösi istvan] (1620
-1704), M. Zrinyi’n rinnalla 17:nnen vuosis.
huomattavin unk. runoilija, runomuotoisen unk.
kan-sanromaanin ja -novellin luoja, jonka pääteoksina
ovat mainittavat: „Mfirssal tårsalkodö Muräuyi
Vénus" („Marsin kanssa liittoutunut Muränyln
Venus", 1664) ja ,,Poraib61 megélemedett
Phoenix. vagy is Keméuy Janos emlékezete"
(„Tu-hastaan ylösnoussut Phoenix eli J. Kemény’in
muisto", 1693). G:n vahvana puolena on
erinomainen aleksandriini-säkeiden rakenne,
sulo-sointuinen, kuvarikas kieli ja yksityiskohtain
lyyrillisen kauniit kuvaukset, mikä kaikki,
luonteenkuvauksen heikkoudesta ja tekotavan
hataruudesta huolimatta, pysytti hänet kauan Unkarin
suosituimpana runoilijana. — G. otti myös osaa
aikansa valtiolliseen elämään, ollen 1681 ja 1687
valtiopäivämiehenä ja 1686-93 sekä 1700-04
Gö-mörin komitaatin ali-ispaanina. Y. W.

Györ fdjor] (saks. E a a b), kaupunki
Unkarissa, samannimisessä komitaatissa. Räban ja
erään Tonavan haaran yhtymäpaikalla,
Wienin-Budapestin radan varrella, 43,143 as. (1908).
G. on vilkas teollisuuskaupunki: koneita,
laivoja, tiiliä, tulitikkuja, öljyä, jauhoja ja
margariinia. Karja- ja viljakauppa myös huomattava,
saimoin laivaliike Tonavalla. Sivistyslaitoksista
mainittakoon useat oppikoulut, ammattikoulut ja
opettajaseminaarit. — N. 16 km kaakkoon
kaupungista on vanha Pannonhalman (ks. t.)
benediktiiniluostari arvokkaine kirjastoineen
(80,000 nid.) ja kokoelmineen. — G. sijaitsee
samoilla paikoin, missä roomal. Arrabona
siirtokunta oli. Vv. 1594-98 kaupunki oli
turkkilaisten hallussa. 1848-49 v:n sodan aikana taisteltiin
täällä useita taisteluja.

Györy, Vilmos [djori vilmos] (1838-85),
unk. luter. pappi ja kirjailija, tunnettu
lyyrillisenä runoilijana, novellistina,
kansannäytelmien kirjoittajana, lastenkirjailijana ja
kääntäjänä. G. käänteli etupäässä espanjalaista ja
ruotsinkielistä kirjallisuutta, m. m. Tegnérin
„Fri-tiofin sadun" sekä Runebergin, Franzénin,
Topeliuksen Geijerin y. m. runoja (kokoelma „Sv£d
költökböl", 1883). ’ Y. TF.

Gånge Rolf. 1. ks. Robert, Normandian
herttua. — 2. ks. W i c h m a n n, V. K. E.

Gånggrift (ruots.), arkeol., käytävähauta. ks.
H a u t a.

Går-an-kirjallisuudella käsitetään C. J. L.
Almqvistin teosta „Det går an" (1839), joka
asettui avioliittoa vastustavalle kannalle, sekä
niitä lukuisia kirjallisia tuotteita, joita tämä
teos aiheutti. Etevin niistä on J. V. Snellmanin
„Det går au, fortsättning" (1840), jossa hän
mainiosti jäljittelee Almqvistin tyyliä ja
hienolla satiirilla osoittaa Almqvistin teoriain
vievän onnettomiin lopputuloksiin. Sen jälkeen
ilmestyi „Sara Widebäck. En tafla ur lifvet,
af —e. Fortsättning tili „Det går au" 11:0 1 och
„Det går an" n:o 2 (Aug. Blanche 1840), joka
menee johtopäätöksissään liiallisuuteen ja
hei-kontaa sen kautta vaikutuksensa. Saman voi
sauoa V. F. Palmbladin kirjasesta „Månne det
går an?" (1840). Hän tekee saman asian
lähtökohdaksi myös yleisemmäksi aiotulle
tutkielmalleen „Törnrosens bok. Nämligen den äkta och
veritabla" (1840). Vähäpätöisempiä ovat „Eva
Widebäck eller det går aldrig an. En arabesk
ur lifvet. Af faster Karin" (Vilhelmina
Ståhlberg, 1840) ja „Evelina Reder. Också en tafla ur
lifvet" (C. H. von Platen, 1841). Ainoa, joka
asettui puolustavalle kannalle, oli Ruotsissa asuva
suomalainen Z. Cajander, kirjasessaan „C. J.
Alm-qvists „Det går an, uppfattad såsom en
christ-lig idé af en finsk flicka" (1847). Lopuksi luetaan
tähän kirjallisuuteen myös I. Hvasserin „Om
äktenskapet" (1841), vaikkei hän käänny
suorastaan Almqvistia vaan koko hänen
edustamaansa suuntaa vastaan Euroopan
kirjallisuudessa. E. E.

Gäfle ks. Gefle.

Gäfleborgin lääni [jëvle-] Keski-Ruotsissa
käsittää Gästriklandin ja Hälsinglandin sekä
palasen Taalain maata, 19,724 km-; 251,015 as.
(1908), vaille 14 henkeä knr:llä. Kaupungeissa

— Gefle, pääkaupunki, Söderliamn ja Hudiksvall

— asuu 48,456 henkeä. 5,9 % alueesta on
viljeltyä maata, 4,t % luonnonniittyä; maan ja
karjanhoidon tuotteita riittää myytäväksi.
Tärkeimpänä tulolähteenä ovat metsät (metsämaata
82 %, josta kuitenkin s/5 lienee jo paljaaksi
hakattu). Vuorityö huomattava, vaikkakaan ei
metsätalouden veroinen. Teollisuuslaitoksia
(1906) 669, joissa 15,497 työmiestä. Rautateitä
702 km, puolet yksityisiä. — Lääni
muodostettiin 1762. ’ E. E. K.

Gärtner 1. G æ r t n e r, saks.
kasvitieteilijöitä. 1. Joseph G. (1732-91), v:sta 1760
Tubi ngenin yliopiston kasvitieteen professori ja
1768-70 Pietarin kasvit, puutarhan johtaja.
Teoksessaan .,De fructibus et seminibus plantarum"
(2 nid., 1788-91), jolla oli perustava merkitys
hedelmän morfologialle, hän ensimäisenä esitti
selvän eron itiön ja siemenen välillä ja oikaisi
käsityksen, jonka mukaan lohkohedelmyksiä
pidettiin paljaina siemeninä. — 2. K a r 1 F r i
e-drich G. (1772-1850), edellisen poika, julkaisi
täydennyksen isänsä teokseen nimellä
„Supple-mentum carpologiæ .. ." (1805-07), sekä kasvien
sekasiitoksesta 3,000:een omaan kokeeseensa
perustuvan „Versuche und Beobachtungen iiber die
Bastarderzeugung" (1849). (J. 1. W.)

Gästerby ks. G e s t e r b y.

Gästrikland [jest.-], Ruotsissa, eteläisin ja
pienin Norrlanuiu maakunnista, kuuluu
Gäfleborgin lääniin. Pinta-ala 4,450 km, jost; l I 1(V
vesistöjä; suurin järvi Storsjö. G., jonka vuori-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0889.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free