- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1687-1688

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Görlitz ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1687

Göthe—Göötan-kanava

1688

toimittajien, esim. V. Rydbergin, avustamana
kohotti sen Ruotsin huomatuimpien ja
paraim-pien lehtien joukkoon. e. e. k.

Göthe ks. Goethe.

Göthiitti (nimitetty J. W. Goethen muk.),
neulamaisina tai levymäisinä rombisina kiteinä
sekä myös tiiviinä massoina esiintyvä
rauta-malmikivennäinen, väriltään ruskea,
kokoomukseltaan rautahydroksidi, FeO(OH). Tavataan
muiden rautamalmien ohella; jotenkin
harvinainen. Cornwall, Pribram, Peunsylvania y. m.

p. e.

„Götiska förbundet" oli liitto, joka
perustettiin Tukholmassa 1811 kansallistunteen ja
isiltä perittyjen ominaisuuksien elvyttämiseksi
eli kuten Geijer sanoo, ,,herättääkseeu rakkautta
muinaisuuteen sekä tieteellisellä että runollisella
muinais-skaudinaavilaisten muistojen käsittelyllä,
siten puhdistaakseen makua sekä elähyttääkseen
uinuvaa henkeä uuteen eloon". Tähän
uudesta-syiitymiseen laskettiin perustus „Lingin"
voimistelun kautta, joka pyrki luomaan
ruumiillisesti voimakkaan ja karaistun sukupolven.
Vastaavia henkisiä ominaisuuksia edisti n. s.
gööti-läinen runous (Geijer, Tegnér, Ling y. m.), joka
viritti kansassa ihailua varsiukin viikinkiajan
sankaruuteen, vapaudenrakkauteen ja voimaan.
Liiton jäsenet edistivät suuresti historiallista ja
arkeologista muinaistutkimusta, samoin
kielentutkimusta muinaiskielen ja murteitten alalla ja
pitivät huolta vanhojen muistomerkkien
säilyttämisestä ja kuntoon asettamisesta. Lopuksi se
antoi virikettä myös muiuaisaiheiselle taiteelle
(Fogelberg). Liiton elähyttävänä voimana toimi
elämänsä ajan muinaistutkija J. Adlerbeth, sen
etevimpiä jäseniä olivat, paitsi jo mainitut,
A. A. Afzelius, K. A. Nicander, B. v. Beskov,
J. N. Nyström, O. Södermark y. m. Sillä oli
oma äänenkannattajansa ,,Iduna". Liitto
lakkautettiin Adlerbetliin kuoleman jälkeen 1844.

e. n.

Göttingen, kaupunki Preussissa, Hildesheimin
hallintoaluetta, Hainbergin juurella ja Leine-joen
kummallakin puolen; 34,081 as. (1905). Kuuluisa
yliopisto („Georgia Augusta’’), perust. 1733,
vihitty 1737, Saksan etevimpiä; ylioppilasmäärä
yli 2,000 v:ssa. Suuri kirjasto (yli 500,000
nidettä), monta tieteellistä laitosta ja kokoelmaa,
m. m. Blumenbachin antropologinen
kallo-kokoelma sekä maanviljelysinstituutti, tiedeseura
(perust. 1751); vanha raatihuone (1369-71). —
G:n teollisuudentuotteista ovat huomattavimmat
villatavarat, rautatietarpeet, sokeri, kemialliset
aineet, lihatavarat, sekä tarkkuuskoueet. Kauppa
on vilkas (suuria kirjakauppoja). — G.
mainitaan Gu tingi nimisenä jo 950-luvulla.
Kau-punginoikeutensa se sai 1210. Oli 1286-1463
velfiläisen ruhtinaskunnan pääkaupunkina ja
kuului 14:nnellä vuosis. hansaliittoon. (W. S-m.)

Göttingenin runoilijaliitto, perust. 1772,
lylimä nuoria runoilijoita: Boie, Voss, Hölty,
veljekset Stolberg, Leisewitz y. m., jotka G:ssä
liittoutuivat vastustamaan (Wielandin
edustamaa) ranskalaista klassillisuutta ja elvyttämään
perisaksalaista, „teutouilaista" „bardi"-runoutta
ja kuntoa, liittyen etenkin Klopstockiin. Heidän
äänenkannattajansa oli „Göttinger
Museualma-liach" (perust. 1770). [R. Prutz, ,.Der Göttinger
Dichterbund" (1841).] J. U-l.

Götz von Berlichingen ks. B e r 1 i c h i n g e n.

Götz [-ts], Hermann (1840-76), saks.
säveltäjä, Bülowin oppilas, toimi urkurina
Winterthurissa ja Zürichissä 1863-70. Hänen
säveltämänsä ooppera »Äkäpussin kesytys" on viime
vuosikymmenien kaikkein parhaita. Toista,
»Francesca da Rimini" nimistä oopperaansa hän
ei itse ehtinyt valmiiksi säveltää. Hänen muut
sekä soitin- että laulusävellyksensä ovat myös
kauttaaltaan jaloa lajia ja saattavat kaiholla
muistamaan hänen elämänsä varhaista
sammumista. 7. k.

Göösit ks. G e u s i t.

Gööta-joki (ruots. Göta älf), laajemmassa
merkityksessä pituudeltaan Skandinaavian
toinen ja Ruotsin ensimäinen joki, alkaa
Näss-tunturin juurella Härjedalenin ja Taalainmaan
rajalla ja virtaa yläjuoksullaan Fæmund-järven
läpi Norjassa, sitten Vermlannin maakunnan ja
Vänern-järven läpi Ruotsissa laskien Kattegatiin,
ollen koko pituudeltaan 706 km. Sen niminä
ou ensin Fæmund-, Tyrsil- ja Klar-joki (ks. t.).
Tämän G:n vesistön koko alue on 48,160 km2,
joista järvien osalle tulee 8,563 km5 1. lähes 18 %.
— Varsinainen G. taasen on Vänernin 90,s km
pitkä laskujoki. G:n laskun korkeus Vänernistä
mereen on 44 m. Joki on kuitenkin suurimmaksi
osaksi purjehduskelpoinen, sillä lasku jakaantuu
vain harvoille putouksille; näitten ohi päästään
sulkujen ja kanavien avulla. Lähinnä Vänerniä
on 3,86 km pitkä Kaarlen haudan (Karls graf)
kanava, rakennettu Rännumin ja önaforsin
putouksien ohi. Näitten alapuolella joki virtaa
mahtavana, 200-800 m leveänä; länsipuolinen
ranta ou jokseenkin korkeaa, metsäistä;
itäpuolella taas on laaja ja hedelmällinen Tuuhemin
tasanko. Leveimmällä kohdalla olevien lukuisten
saarien välillä on virtapaikkoja, jotka Stallbackau
kanavan avulla (l,n km) sivuutetaan. — Tämän
jälkeen G. kapenee, puristautuu kalliorantojen
väliin ja muodostaa 32,97 m korkeat, vesirikkaat,
maailmankuulut Trollhätta n-putoukset,
joitten ohi käy 2,97 km pitkä Trollhättan-kanava.
Muod os lettu aan vielä kaksi koskea, viimeisen Lilla
Edet nimisen kauppa- ja teollisuuspaikan luona,
G. virtaa tyynesti eteenpäin, alussa erittäin
ihanan seuduu läpi, joka kuitenkin lähempänä suuta
muuttuu autioksi ja karuksi. Kungälfin luona
G. jakaantuu kahteen suuhaaraan nisiugenin
saaren molemmin puolin. Pohjoisempi,
Nordre-joki, laskee Älfve-vuonoon; eteläisempi, G.
nimeä kantava, Älfsborgin 1. Hake-vuonoon.
Jälkimäinen haara muodostaa alajuoksussaan
Gööte-porin sataman. — G:n lisäjoet ovat yleensä
vähäpätöisiä ; suurimmat tulevat idästäpäin.

("TT. S-m.)

Göötan-kanava, Ruotsin suurin kanavalaitos,
yhdistää Itämeren Slätbakenin kohdalta
Vättern-ja Vänern-järviin, joka viimemainittu on
Troll-hättan-kanavan (v:lta 1800) kautta
laivayhteydessä Kattegatin kanssa. Koko tämän vesitien
pituus on 387 km; väli Itämerestä Vänerniin 182
km, josta kanavoitua 87,41 km; muun osan
muodostavat paitsi Vätterniä (31 km) Asplången-,
Roxen-, Boren-, Bottensjön- ja Viken-järvet.
Kanavan syvyys on 3 m, leveys vedenpinnassa 26-29
m; 58 sulkua; korkein kohta (Viken) 91,5 m yi.
merenp. G. rakennettiin 1810-32 valtioneuvos
vapaaherra B. von Platenin aloitteesta. Kustan-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0892.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free