Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Göötanmaa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ies!)
Göötanmaa—Gööteporin järjestelmä
ltütü
nukset nousivat lähes 14 milj. kruunuun. — G:n
läpi kulki 1906 u. 1,600 höyry- ja 1,700
purjealusta, proomuja ja pienempiä aluksia
lukuunottamatta, yhteensä lähes 263,000 tonnia.
Kanavoidun osan ahtaus vaikuttaa kuitenkin
haitallisesti liikenteeseen, ja vasta kun kanavan
suuuui-teltu laajentaminen on saatu aikaan, tulee G.
liikeväylänä saavuttamaan merkityksensä. —
Matkailijaliikenne pitkin ihanarantaista
kanavaa on melkoinen. (MV. S-m.)
Göötanmaa (ruots. Götaland, oikeast.
gööttien maa; vanhempi muoto G ö 11 a n d, mskand.
Qautland; Götaland muoto syntyi 15:nnellä
vuosis. Svealand nimen vaikutuksesta). G:n
muinaisista asukkaista ks. G ö ö t i t. — Aikojen
kuluessa G. nimeä ruvettiin käyttämään yhä
laajemmassa merkityksessä, vihdoin koko
Etelä-Ructsista, joten Itä- ja Länsi-Göötanmaa, Dal,
Småland, sekä (jälkeen v:u 1658) myös
Bohus-län, Halland, Blekinge ja Skåne sekä
Gotlannin ja ölannin saaret nyt luetaan siihen
kuuluviksi. Yhteensä 12 lääniä; lähes 93,000 km2 ja
2,814,585 as. (1908). (MV. S-m.)
Göötepori (ruots. Göteborg = Göötan
linna), Ruotsin toinen kaupunki,
Länsi-Göötan-maassa, Gööta-joen vasemman suuhaaran
varrella. Maaherran ja piispan istuin; 162,417 as.
(190S). Uudenaikaisesti rakennettu, kadut
leveät, laajoja istutuksia. Kaupungin suurin osa
sijaitsee joen vasemmalla rannalla, asutus
oikealla rannalla Hisingen-saarella on vielä
vähäinen. Tärkein osa on vanhan vallihaudan
ympäröimä ja parin kanavan halkoma keskusta;
siellä ovat: maaherran palatsi, raatihuone,
pörssi-ja museorakennukset, saksalainen kirkko,
tuomiokirkko (rak. 1802-15) y. m. Tärkein
liikekatu on Västra Hamngatan, jonka varrella
useimmat pankit sijaitsevat. Kustaa Aadolfin
tori Kustaa Aadolfin-patsaiueeu on tämän alueen
keskellä. Ulkopuolella valliliautaa ovat lähinnä
Kungsparken-puisto ja Puutarhayhdistyksen
istutukset laajoine kasvihuoneilleen ja
kesäravin-toloineen. Puistojen kautta kulkee 2 km pitkä
kuja, Nya Alléu, jonka varrella on teatteri.
Etelään puistoista ovat hienoston korttelit; siellä
sijaitsevat m. m. Kungsportsavenyn ja
Vasa-gatan, korkeakoulun ja Chalmersin teknillisen
oppilaitoksen rakennukset, Moliniu kuvaryhmä
„Bältespännarna" sekä John Ericssonin patsas.
Muita kaupunginosia ovat Gamlestaden
tehdaslaitoksineen pohjoisessa Säfve-purou rannalla,
sekä Gibraltar, Vestra Brantdala, Landala,
Anne-dal ja Majorna työväenasumuksineen. —
Puistoista mainittakoon vielä Vasaparkeu, sekä
lännessä laaja Slottskogsparken eläinkokoelmineen.
G:n sivistys- ja oppilaitoksista ovat
useat yksityisten kansalaisten kustannuksella
syntyneet. Yksinomaan lahjoituksilla (4,58 milj.
mk 1908) on perustettu ja ylläpidetään 1891
avattu korkeakoulu, jossa 1908 oli 14
oppi-istuinta. Muita oppilaitoksia ovat Chalmersin
teknillinen opisto, kauppaopisto, purjehduskoulu
y. m. m. Kansakoulu olot ovat mainiolla
kannalla, rakennukset uudenaikaisia,
koulukeittiöilleen, saunoineen ja käsityösaleineen. G:ssa 011
tieteellinen, 1778 perustettu seura, museo, yksi
teatteri, konserttitalo, kaupunginkirjasto ja
kolme kansankirjastoa j. n. e. —
Yhteiskunnallisista laitoksistaan G. pitää hyvää huolta, täs-
Güöteporin satama.
säkin yksityisten auttamana (yksityisten
kaupunkilaisten lahjoitukset tekevät n. 55,6 milj.
mk). Kunta kannattaa esim. sairaskassoja,
lasten työhuoneita, kansakoulujen kesäsiirtoloita,
kansankonsertteja, naiskoteja y. m. N. s. G ö
ö-t e porin järjestelmä (ks. t.) on samasta
hengestä lähtöisin. — G. 011 Ruotsin etevin
kauppakaupunki, sijaiten lähimpänä
Atlanttia melkein aina jäättömän meren partaalla,
Trollhättau- ja Göötan-kanavien avaamisen
jälkeen valliten laajan takamaan kauppaa. Sillä on
perustamisestaan asti ollut yritteliäs ja etevä
liikemies-kunta, suureksi osaksi Hollannista,
Skotlannista ja Saksasta muuttaneita
kauppiassukuja, jotka ovat osanneet käyttää hyväkseen
luonnon etuja, etuoikeuksia ja kauppasuhteita
(esim. „mannermaansulkemisen" aikana). G.
välittää 22,o % koko Ruotsin ulkomaankaupasta
(raha-arvossa 1906 365,s milj. mk). Viimeaikoina
vienti ei ole niin ripeästi kasvanut, koska
voin-vienti on vähempi ja rautamalmi kulkee nykyään
ulkomaille muita teitä. — G:n
kauppalaivasto on Ruotsin ensimäinen, 1907 195,989 rek.
tonnia. Satama on laaja, 7 m syvä; parannuksia
suunnittelun alaisina. V. 1907 G:n merenkulku
nousi 4,8 milj. rek.-tonniin, johon on lisättävä
1,5 milj. rek.-tonnia käsittävä jokiliike.
Rautatieverkko haarautuu G:sta moneen suuntaan. G:n
teollisuudesta (arvo 1906 105 milj. mk)
on ravinto- ja nautintoaineteollisuus tärkein,
suurimmat ent. Carnegien tehtaat, sitten
kutoma-teollisuus —- Gamlestadin kehruu- ja
kutomolai-tokset, puuteollisuus j. n. e. Liike-elämää
edistävät pörssi sekä monet pankit ja
rahalaitokset. — Nykyisellä paikallaan G. on ollut v:sta
1619, jonne sen Kustaa Aadolf perusti.
Aikaisemmin oli Gööta-joen suun tienoilla ollut Gamla
ja v:sta 1473 Nya Lödöse, joka ei kuitenkaan
ottanut menestyäkseen; 1603 perustettiin
Hi-singen saarelle, vastapäätä silloista Älfsborgin
linnaa vanhempi G., jonka hävityksen jälkeen
nykyinen G. perustettiin. Se 011 aina ollut
hallituksen erityisen huolenpidon esineenä,
nauttinut vapautuksia ja lukuisia erioikeuksia. Se oli
myös linnoitettu tauskalaisvaaran takia.
Linnoituksista ou jäljellä vain kaksi tornia „Göta
lejon" ja ,,Kronau". Nykyään on sataman suulle
rakennettu uusia varustuksia. E. E. K.
Gööteporin järjestelmä. 1. Juoppouden
ehkäi-semiskeino, jonka perusajatus on se, että kaikki
paloviinan tai ylipäänsä väkijuomain
anniskelu — osaksi myöskin vähittäismyynti —
jossakin kaupungissa tahi maalaiskunnassa jätetään
osakeyhtiölle, jonka jäsenet saavat liikkeeseen
panemastaan pääomasta vain rajoitetun koron,
5-6 %, kun taas muu puhdas voitto käytetään
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
