- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1693-1694

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - H ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

H, latinalais-eurooppalaisen kirjaimiston
kahdeksas kirjain. Alkuperäinen seemiläinen muoto
on parhaiten säilynyt kirjaimen vanhimmassa

kreikkalaisessa muodossa: H, josta myöhemmin

muodostui H. — Suomessa, unkarissa ja puolassa
h:n äännearvo aina on h, germaanilaisissa
kirjaimistoissa sitävastoin tavallisesti vain sanan
alussa; ranskassa, espanjassa, portugalissa h
kirjain on „mykkä" (s. o. ilman varsinaista
äännearvoa), samoinkuin saksassakin sanan sisässä,
jossa se kuit. seuratessaan vokaalia ilmaisee
tämän pituutta (esim. Ehre).

7i-äänne on ääntämispaikkaan katsoen
kurkkuäänne (laryugaali), ääntämistapaan nähden taas
rakoääuue (frikatiivi 1. spirantti) ; sitä
äännettäessä ilmavirta hankautuu kurkunpään ja myös
suuaukon seinämiä vastaan. Useita
erivivahduksi-sia /(-äänteitä voi syntyä aina sen mukaan kuinka
vahva ilmavirta 011 ja miukä muodon suuaukko
saa (vrt. esim. ha . .., hu ..., hi ...).

Lyhennyksissä roomalaisissa
piirtokirjoituksissa y. m. E (h) voi olla = Eadrianus, habet,
hceres, homo, hora y. m., luvunmerkkinä = 200;
kemiassa E on = 1 vetyatomi (Bydrogenium),
elektrotekniikassa = Henry mittayksikkö;
resepteissä h = herba (yrtti, ruoho).

Musiikissa E (= it., ransk. si; engl.. holl. B)
on C-duur ääniasteikon seitsemännen äänen
nimitys. Y. W.

H, sävel, joka on 1 astetta korkeammalla kuin
a ja ’/s astetta matalammalla kuin c. ks. B.

I. K.

Ha, h a, lyhennys = hehtaari.

Haades (kreik. hädës, vanhempi muoto Aides

VdèsJ). 1. Kreik. kansanuskossa maualan jumala,
Koreu 1. Persephonen puoliso, vainajien synkkä
hallitsija. Mytologisessa järjestelmässä H. oli
Kronoksen ja Rhean poikia, Zeuksen veli. [-Hänen kypäränsä teki sen, joka sen paiuoi päähänsä,
näkymättömäksi; nimi Aides merkitsikin luult.
alkuaan näkymätöntä (tai näkymättömäksi
tekijää). Runoudessa H. nimitettiin myös nimellä
A i d o n e u s. Toinen nimi, Pluton (= rikas),
viittaa siihen, että häntä myös kuvailtiin
maanalaisten rikkauksien haltijaksi. — Usein H.
esiintyy H. jumalan valtakunnan, vainajain
olopai-kau nimenä. Sen ajateltiin sijaitsevan
äärimäi-sessä lännessä, maailmanvirran takana (näin

Homeroksen runoelmissa), taikka
(tavallisemmin) maan alla. Vainajain sielujen luultiin
oleskelevan siellä varjontapaisina haamuina,
voimattomina ja tajuttomina. Tämän käsityksen
rinnalla oli olemassa toinen, kaiketi
alkuperäi-sempi, jonka mukaan vainajain henget
oleskelivat haudoissaan tai niiden läheisyydessä ja
saattoivat mahtavasti vaikuttaa elossa oleviiu. ks.
V a i n a j a i n p a 1 v e 1 u s. O. E. T.

2. Israelilaisten alkuperäinen käsitys
vainajain olinpaikasta on olennaisesti samanlainen
kuin ylempänä mainittu kreikkalaisten:
heidänkin tuonelansa, Seöl. on syvällä maan alla,
merenpohjaakin syvemmällä (Job 265) ; siellä
»unohduksen maassa" (Ps. 8813), jossa vallitsee musta
yö (Job lOn ja seur.; Ps. 887 y. m.), oleskelevat
vainajain haamut, hervottomina ja tajuttomina.
3:nnen vuosis. lopulla e. Kr. alkoi
ylösnousemus-aate luoda valoa synkkään Seöliin. Heräsi ajatus,
että tuonelan asukkaista hurskaat saisivat tämän
maailman ajan lopulla palata takaisin elämään
(Jes. 2610; Dan. 122), ja tämä ylösnousemus-usko
laajeni vähitellen käsittämään kaikki vainajat
(Hen. 51^3; IV Esra 7m ja seur.). Näin opettivat
Jeesuksen aikana farisealaiset. Seölista
käsitykset kävivät kahteen eri suuntaan: joko pidettiin
sitä edelleen kaikkien vainajien yhteisenä
viimeiseen tuomioon saakka kestävänä
olinpaikkana tai ainoastaan jumalattomien sijana,
hurskasten siirtyessä heti kuoleman jälkeen
taivaaseen. Niin myös U:ssa T:ssa. Vertauksessa
rikkaasta miehestä ja Latsaruksesta on ainoastaan
edellinen Haadeksessa vaivoja kärsimässä,
jälkimäisen enkelit ovat vieneet ylös ..Abrahamin
helmaan", taivaaseen (Luuk. 16 ■ja ja seur.) ;
samoin ovat Ilmestyskirjan mukaan uskovaiset
vainajat taivaassa (6„; 70 ja seur.; 15a ja seur.),
muut vainajat Haadeksessa (2013), jonka avain
011 Kristuksella (11B) ; mutta 1 Thess. 410; 1 Kor.
15,3 edellytetään, että kaikki ihmiset, myös
uskovaiset, oleskelevat tuonelassa, siihen asti että
koittaa ylösnousemisen hetki. — Apostolisen
uskontunnustuksen (ks. t.) toisessa
uskonkappaleessa oleva lause »astui alas helvettiin" ou
oikeammin kuuluva »a. a. Haadekseen 1.
tuonelaan" (descendit ad inferna 1. ad inferos). Sen
perustuksena on Usn T:u ajatus, että Jeesus
kuoli todellisen ihmiskuoleman joutuen yleisen
ihmiskohtalon mukaisesti hetkeksi tuonelankin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0895.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free