- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1695-1696

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - H ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1695

Haag—

Haahka

1696

omaksi. Myöhemmän kirkollisen tulkinnan
mukaan Jeesus astui alas tuonelaan joko
julistaakseen siellä pelastuksen sanomaa tai
ilmoittaakseen voittajana voimansa helvetin valloille. —
Lause, joka puuttuu vanhimmasta roomalaisesta
symbolumista, sai virallisen vahvistuksensa
erinäisissä kirkolliskokouksissa 4:nnen vuosisadan
keskivaiheilla, mutta tuli pysyväisesti
uskontunnustukseen vasta 8:nnella vuosis. Ar. E.

Haag (holl. Den Haag 1. oik. ’s
Gravcn-h a g e, ransk. La Haye), Alankomaitten
hallituskaupunki, kunink. hovin asunto,
Etelä-Hol-lannin provinssin pääkaupunki, sijaitsee lähellä
Pohjanmerta Amsterdam-Rotterdamin radan
varrella; 259,012 as. (1908). H:n merkitys
kauppakaupunkina on pienempi kuin muitten
Alankomaitten suurkaupunkien, mutta hallituksen ja
hovin sijana se on ylhäisön asuinpaikka, mikä
seikka suuresti on painanut leimansa sen
ulkomuotoon. Se on säännöllisesti, uudenaikaisesti
ja muhkeasti rakennettu, komea ja erittäin siisti
kaupunki. Puuistutusten reunustamat kadut
ovat leveät, puistot laajat ja vilpoisat. H:n halki
käy monta kanavaa; niitten yhteydessä on myös
laaja Vijver-lampi. Ympäristössä on upeita
huviloita suurine puutarhoineen. Kaupungin
länsiosassa on kuninkaallinen palatsi ja H:n ihanin
puisto; itäosassa käsikirjoituksista ja
pienoiskuvista harvinaisen rikas kunink. kirjasto, maan
suurin. Suuressa rakennusryhmässä,
Binnen-hofissa, joka muinoin oli alankomaalaisten
käskynhaltijani asunto, kokoontuvat nyk. maan
valtiopäivät, Staaten Generaal. Laajassa
Willems-parkin puistossa on v:n 1869
kansallismuisto-merkki. II:ssa on 27 kirkkoa, lukio ja
korkeampia kouluja, piirustusakatemia, meri-ja
musiikkikoulu sekä monta taidekokoelmaa (esim.
Mau-ritshuis, jossa Rembrandtin ja Potterin y. m.
mestariteoksia), joissa sekä vanhempia että
uudempia taiteilijoita on edustettuina. —
Teollisuus on keskittynyt Pohjanmeren läheisiin
kaupunginosiin. Siellä valmistetaan metalli- ja
pos-liinitavaroita sekä huonekaluja. Mainittakoon
vielä kirjapainot ja tykkivalimo. — Pohjanmeren
rannikolla sijaitsee varsinkin saksalaisten ja
juutalaisten rahaylimyksien paljon käyttämä
meri-kylpypaikka S e h e v e n i n g e n. — H. oli
alkuaan (v:sta 1250) Hollannin kreivien
metsästys-puisto (hage = haka, aidattu maa-ala);
kenraali-staatit kokoontuivat sinne jo 1593, mutta
naapurikaupunkien kateus ja kilpailu eivät suoneet

Haag. Kuninkaallinen linna.

sille kaupungiuoikeuksia pitkiin aikoihin. Siitä
II:n nimitys: »Euroopan suurin kylä". Vasta
19:iinellä vuosis. (1813) se sai
kaupunginoikeu-det ja Oranian suvun tultua valtaan se vaurastui
huomattavasti. II:ssa on pidetty eri aikoina
monta tärkeätä valtiollista kokousta ja
neuvottelua sekä solmittu kansainvälisiä sopimuksia.
Uusimmalta ajalta huomattavin on sopimus 14
p:ltä marrask. 1S96. — ’t nuis teu Bosch
nimisessä linnassa kaupungin ulkopuolella pidettiin
1899 ensimäinen n. s. H a a g i n konferenssi
(ks. t.). W. S-m.

Haagin konferenssi, nimitys, jota käytetään
sekä ensimäisestä rauhankonferenssista, joka
pidettiin Haagissa 18 p. toukok.—29 p. heinäk.
1899, että toisesta rauhankonferenssista, joka oli
koclla 15 p. kesäk—18 p. lokak. 1907. Myöskin
kansainvälistä yksityisoikeutta koskevia,
Haagissa 1893, 1894, 1900 ja 1904 pidettyjä
konferensseja sanotaan H. k:eiksi. Ensimäinen
rauhankonferenssi kokoontui keisari Nikolai II:n
aloitteesta: 24 p. elok. 1898 päivätyllä kiertokirjeellä
hän kutsui valtoja neuvottelemaan
sotavarustusten supistamisesta. Tästä asiasta ei
kuitenkaan konferenssissa, jossa 26 valtaa oli
edustettuna, tehty mitään päätöstä. Sen sijaan saatiin
aikaan konventsioneja kansainvälisten
riitaisuuksien rauhallisesta sovittamisesta (tätä varten
perustettiin pysyväinen sovinto-oikeus Haagiin),
maasotaa koskevista laeista ja pitämyksistä sekä
Geneven sopimuksen periaatteiden sovittamisesta
merisotaan, kuin myös deklaratsioneja, joissa
kielletään viskaamasta projektiileja ja
räjähdysaineita ilmapalloista, käyttämästä projektiileja,
joista leviää myrkyllisiä kaasuja, ja kuulia,
jotka laajenevat tai litistyvät ihmisruumiissa.
Toisessa rauhankonferenssissa, jossa oli edustajia
44 valtiosta, saatiin aikaan joukko uusia
konventsioneja kansainvälisen
kaappaustuomioistui-men perustamisesta, vihollisuuksien
aloittamisesta y. m. [Meurer, „Die Haager
Friedenskon-ferenz", Fried, „Die zweite Haager Konferenz".]

Haagin seura kristinuskon
puolustukseksi (»naagsch Genotschap tot verdeding
van de Cliristelijke Godsdienst tagen deszelfs
hedendaagsche bestrijders") perustettiin
lokakuun 19 p. 1785 seuran nimen ilmaisemaa
tarkoitusta varten. Lähimmän aiheen perustamiseen
antoi Joseph Pristleyn tunnettu teos »History of
the degeneracies of christianism" (1784).
Perustajina oli viisi Hollannin reformeerattua
jumaluusoppinutta. Seura panee toimeen
kilpakirjoituksia päivän polttavista teologisista
kysymyksistä ja julkaisee saapuneista kirjoituksista
valikoiman (seura on julkaissut kirjojaan
hollannin, latinan, ranskan ja saksan kielillä).
Kantaansa nähden seura on vähitellen kehittynyt
moderniksi ja suvaitsevaiseksi. Sen esimiehinä
ovat olleet m. m. J. H. Scholten ja A. Kuenen.

K. ö.

Haahka (Somateriä mollissima),
sälönokkai-nen, sotkan heimoon kuuluva vesilintu. Vanha
koiras on talvipuvussaan sangen komea. Pää on
valkoinen paitsi lakea, joka on musta ja niskaa,
poskilta taapäin, joka on vihertävä; kaula, rinta
ja selkä valkeat, muu osa ruumiista musta tahi
hyvin tummanruskea. Rinnassa
ruusunpunainen vivahdus. Nuori koiras tummanruskea;
vasta parin vuoden vanhana se vähitellen saa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0896.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free