- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1699-1700

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Haahlat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1699

Haakon—Haapa

1700

Haakon jaarli (k. 995), „S u u r i", oli
mahtavan Sigurd Lade jaarlin poika; hänen oli ensin
pakko paeta Eerik Verikirveen poikia, jotka 962
olivat surmanneet hänen isänsä, mutta 969 hän
palasi Tanskan kuninkaan Harald Gorminpojan
avulla, voitti vihollisensa ja tuli Norjan
hallitsijaksi tämän nimissä. Kun keisari Otto II 975
hyökkäsi Tanskaan, kutsui Harald myöskin H:n
norjal. joukkoineen avuksi; tämä tulikin, mutta
käytti sitteu tilaisuutta tehdäksensä itsensä
vapaaksi Tanskan herruudesta. H. oli innokas
pakana ja ahkera uhrien pitäjä, tarmokas ja
antelias ruhtinas. Hallituksensa alkuaikoina hänen
mainitaan olleen suuresti talonpoikain suosiossa,
ja sittenkuin hän Hjärungavågin meritaistelussa
(n. 990) oli voittanut kuuluisat Jomsviikingit
(ks. t.), jotka yrittivät Norjan valloitusta, näytti
hänen valtansa olevan vahvimmillaan. Mutta
siveettömällä elämällään H. suututti kansaa, ei
kenenkään vaimo tai tytär ollut turvattuna
joutumasta hänen himojensa uhriksi; syntyi kapina
995 samaan aikaan kuin Olavi Trygvenpoika
palasi viikinkiretkiltään ja H. jaarli surmattiin.

E. G.

Haakon jaarli, nuorempi (k. 1030),
Eerik jaarlin (ks. t.) poika, Haakon vanhemman
pojanpoika, jäi Eerik jaarlin lähtiessä 1014
Englantiin Norjaa hallitsemaan, mutta joutui Olavi
Pyhän vangiksi, jolloin hänen tuli luvata ettei
milloinkaan sotisi Olavia vastaan. Knut Suuren
voitettua Norjan 1028, tehtiin H. koko Norjan
jaarliksi ja naitettiin Knutin sisarentyttärelle
Gunhildille, mutta hukkui haaksirikkoon jo v:n
alussa 1030.

Haaksikunta (= ruots. skeppslag 1. snäckiolag)
oli Ruotsin rantamaakunnissa ennen aikaan
nimenä piirikunnalla, kihlakunnan osalla, jonka
oli velvollisuus tarvittaessa asettaa laivoja ja
soutajia merisotaa varten. Tämä h.-jako
tavataan keskiajalla myös ainakin
Varsinais-Suo-messa, ja epäilemättä se oli olemassa
Ahvenanmaallakin. K. G.

Haaksirikko, laivan joutuminen perikatoon
joko karille ajautumalla, pirstoutumalla tai
törmäämällä yhteen toisen laivan kanssa;
haaksirikoksi luetaan myös laivan palo ja vuoto aavalla
merellä. Yhteentörmäyksen estämiseksi on
olemassa lakimääräyksiä siitä, miten laivojen tulee
toisia laivoja tavatessaan kulkea (Arm. jul.
siitä, mitä on vaarinotettava laivojen
yhteen-törmäämisen estämiseksi merellä 22 p:ltä
kesäkuuta 1897). — Vuosittain pariisilainen toimisto
„Bureau Veritas" julkaisee luetteloita
haaksirikkoon joutuneista laivoista. K. H-a.

Haalata (ruots. hala), vetää (esim. laivan
köysistä).

Haalogaland [hö-J 1. Hälogaland,
keskiajalla varsinaisen Norjan ja norjalaisten asuman
alueen pohjoisin maakunta, joka vastasi nykyistä
Nordlandin amtia ja Tromsau amtin eteläosaa.
Nimen on selitetty johtuneen sanoista hår =
korkea, ja loge = leimu, joten se tarkoittaisi
Revontulien" tai ,,keskiyönauringon" maata. Nykyään
käytetään Helgolandin nimeä vanhan H:n
eteläisestä osasta.

Haamilaiset, nimitys, jota Raamatusta (1
Moos. 10) aiheutuneen erehdyttävän
perintätie-don mukaan käytetään useista Pohjois- ja
Itä-Afrikan kansoista, jotka kielensä puolesta eroa-

vat sekä seemiläisistä että neekereistä ja
hottentoteista. Ne jaetaan tavallisesti kolmeen
ryhmään: berberit (ks. t.) lännessä,
egypti-1 ä i s e t ja heidän jälkeläisensä koptilaiset
Egyptissä sekä k u s i 1 a i s e t, joihin luetaan bedza
(ks. t.) ja b i s a r i heimot Abessiinian
pohjoispuolella Niilin ja Punaisen-meren välillä sekä
s a h o, d a n a k i 1, a g a u, g a 11 a ja somali
heimot etelämpänä päiväntasaajalle saakka.
Berberit luultavasti ovat tulleet Afrikkaan
Euroopasta. Heidän esi-isiäusä tai ainakin
sukulaisiansa olivat vanhan ajan liibyalaiset,
numidia-laiset, mauretaanialaiset ja getulit y. m.
Egyptiläiset todennäköisesti tulivat Aasiasta.
Kusi-laiset jossakin määrin muistuttavat
neekerityyp-piä, mikä ehkä johtuu vain myöhäisemmästä
sekaantumisesta, niin että haamilaiset yleensä
voi lukea Välimeren 1. kaukaasialaiseen rotuun
kuuluviksi. Antropologisessa ja etnografisessa
suhteessa haamilaiset vielä kaipaavat tarkempaa
tutkimusta. Haamilaiset kielet ovat
toistaiseksi vähän tunnettuja, niin että vielä on
epävarmaa, perustuvatko huomattavat
kosketukset seemiläisen kielityypin kanssa alkuperäiseen
sukulaisuuteen vaiko lainaan. Niiden
keskinäinen suhdekin kaipaa vielä selvitystä. Haittana
tutkimukselle on, että muutamia berberiläisiä
piirtokirjoituksia lukuunottamatta ei ole
olemassa vanhoja kielennäytteitä. Muutamat
tutkijat (Fr. Miiller ja Cust) lukevat
nubialais-kielenkin haamilaiseen ryhmään kuuluvaksi.
[Fr. Prætorius, „über die hamit. Sprachen
Ost-afrikas. Beiträge zur Assyriologie" (II, 1894).]

K. T-t.

Haanperänkari, kari Uuteenkaupunkiin
vievän väylän varrella; sen lounaisrannalla 011 6,7
m korkuisella puutelineellä johtolyhty. E. S.

Haapa (Populus tremula), joka kuuluu
pajujen heimoon (SalicaceæJ, kasvaa yleisenä sekä

Eurooppa-Aasian
että Ameriikan pohj.
lauhkeissa osissa,
meillä koko maassa;
oli eusimäisiä puita,
mitkä jääkauden
jälkeen vaelsivat
pohjoismaihin.
Juuret leviävät laajalle
ja ovat omituisia
harvinaisen runsaan

vesomiskykynsä
vuoksi. Lehdet
nahkeat, pyöreät,
niiden ruodit pitkät,
sivuilta litistyneet,
joten ne helposti
tuulessa lepattavat.
Kukkii ennen
lehtien puhkeamista,
kaksikotinen, kukat
norkoissa. H. leviää
sekä villaisten
siementensä, joita
tuuli kuljettaa, että juurivesojensa avulla. Kasvu
nopea. Puu valkeata, keveätä, pehmeätä ja
jotenkin kestävää; käytetään tulitikkuihin,
puumassaksi y. m. Kuori sisältää runsaasti
parkitus-aineita; jänikset ja hirvet syövät sitä kernaasti.

(J. A. W.)

Haapa. 1 lehdellinen oksa, 2
he-denorkkoja, 3 eminorkkoja, 4
suo-juslehti hedenorkosta, 5 suo.jusl.
eminorkosta, G hedekukka, 7
emikukka, 8 siemen, 9 lehdentyvi
mesiäisineen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0898.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free