Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Haapajärven kihlakunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1701
Haapajärven kihlakunta käsittää
Haapajärven ja Reisjärven, Pyhäjärven ja Ivärsämäen,
Haapaveden ja Nivalan, Piippolan, Pulkkilan
ja Kestilän kunnat Oulun lääniä. K. S.
Haapajärvi. 1. Kuut a, Oulun 1.,
Haapajärven khlak., Haapajärvi-Reisjärven
uimis-miesp.; kirkolle Ylivieskan asemalta 59 km;
722,i km1, joista viljeltyä maata 9,oja ha (1901) ;
32 ti/ik! manttaalia, talonsavuja 370, torpansavuja
32 ja muita savuja 341; 6,088 as. (1907), joista
milteivät kaikki suomenkielisiä; 449 hevosta,
2,890 lehmää (1908). — Sivistyslaitoksia:
kansakouluja 1. Teollisuuslaitoksia: useita myllyjä;
Karjalahdeu, Riuttakosken, Tytärniemen y. m.
sahat. — 2. Seurakunta, konsistorillinen,
Kuopion hiippak., Kalajoen rovastik.; Pyhäjoen
rukoushuonekunta 1647, kappeli 1693, itsen,
khrakunnaksi 1840 (K. k. u/u 38) Kalajoesta.
Alkuperäinen nimi: Haapala. Kirkko puinen
(rak. 1802, korj. 1880). K. S.
Haapajärvi (ruots. Hopjärvi 1.
Haap-järvi), rukoushuonekunta Kirkkonummella,
sen pohjoisosassa, perustettu 1748. K. S.
Haapakoski. 1. Useita tämännimisiä koskia,
joista muutamiin on rakennettu
teollisuuslaitoksia. — 2. Teollisuuslaitoksia: H:u mylly
Saarijärvellä (per. 1891) ; H:n saha Laukaalla
(omistaa A. B. Wood Company, per. 1873) ; H:u
tuulimylly (om. A. B. Wood Company, per. 1873) ;
H:n putkivalimo Pieksämäellä (per.
rautatehtaana 1842) ; H. Bruks A. B. Helsingissä (per.
1905). — 3. Kylä Siikaisissa; sen
Vanhasta-talosta oli uskonnollinen haaveilija Anna H.
(ks. t.) eli Lagerblad kotoisin. K. S.
Haapakoski (Lagerblad), Anna (1741-1811),
uskonnollinen haaveilija, syntyisin Siikaisten
kappelista. V. 1763 hän luuli näkevänsä Herran
enkelien laskeutuvan taivaasta kehoittamaan
häntä jättämään kotinsa ja saarnaamaan
maailmalle Herran tahtoa. V. 1770 hän muutti
Poriin nähden sittemmin usein näkyjä, joita hän
sotavuosina 1788-90 kuudessa kirjeessä
ystävilleen kuvaili. Monessa hän herätti
tosiuskonnol-lista elämää, joka ei missään suhteessa ollut
harhaoppista. Hän pysyi naimattomana, mutta
häntä nimitettiin yleisesti «isoäidiksi". Hänen
maineensa yhä kohosi, kun hän, tulipalon
raivotessa Porissa 1801, rukouksiin vaipuneena jäi
liekkien ympäröimään kirkkoon, joka ikäänkuin
ihmeen kautta pelastui. [Akiander, ,,De relig.
rörelserna i Finland", III.] K. 0.
Haapamäki, rautatienasema, jossa
H.-Suolahden rata yhtyy Pohjanmaan rataan (Vaasasta
192 ja Tampereelta 114 km). V. 1907 perust.
suom. viisiluokkaiuen yhteiskoulu. K. S.
Haapamäki-Suolahden rata, 120 km pitkä,
avattiin liikenteelle H:ltä Jyväskylään 1897 ja
Jyväskylästä Suolahteen 1899.
Rakennuskustannusten supistamiseksi käytettiin tällä radalla
suurempia nousuja (korkeintaan 26 m 1,000
metrin matkalla) kuin muilla Suomen radoilla.
Haapana (Anas penelope), sorsain heimoon
kuuluva vesilintu, yleinen koko maassamme,
mutta varsinkin Pohjois-Suomessa. Sen
pesimis-alana ovat vanhan maailman pohjoiset seudut.
Lvijynharmaat koivet ja vihreä, mustareunainen
siipipeili ovat h:n parhaita tuntomerkkejä.
Keväällä koiraan pää ja kaula vaalean
ruosteenruskeat, päälaen etupuoli ja otsa valkeat, rinta
1702
puuanharmaa, vatsa valkea, alaperä musta,
selkäpuolet tummanharmaat ja valkean kirjavat,
siivellä pitkiupuolinen leveä valkoinen juova.
Kesä-puku on melkein samanlainen kuin naaraalla,
jolla kuitenkin on harmaamman ruskea väri.
Pää ja kaula ovat mustan ja ruosteenruskean
kirjavat, rinta ja kupeet ruskean punaiset,
kirjavat, selkä mustan ja ruosteenruskean kirjava,
alapuoli valkea. H. asustaa heinikkojärvissä ja
pesii yleensä lähemmäs vettä kuin muut
sorsalinnut, joista se myös eroaa vähemmän
arkuutensa kautta. Munat 7-9, pitkänpyöreitä,
kellan-valkeita. H:n pituus on 44-50 cm. E. W. S.
Haapaniemi. 1. Vanha herraskartano
Kiskossa Kirkkojärven rannalla, kuulunut ennen
Horn-suvulle, sittemmin Fiskarin tehtaalle.
Entisestä keskiaikuisesta linnasta, josta kansan
suussa elää tarinoita, on vielä jäljellä muutamia
kellareita. H:n Aitsaaressa suoritettiin 1829
malmiulouhimiskokeita. — 2. Maatila
Rantasalmella, jolle Kustaa III 1779 hyväksyi
perustettavaksi H:n sotilaskoulun
vapaaehtoisia varten. Mainittu koulu vaikutti,
lukuunottamatta sotavuosia 1788-90, v:sta 1780 v:een
1808. Sittemmin se, 1812, muutettiin
kenttä-mittausosastoksi, joka 1816
laajennettiin yleiseksi upseerikouluksi; siirrettiin 1818
sattuneen tulipalon johdosta Haminaan. K. S.
Haaparanta (ruots. Haparanda), Ruotsin
pohjoisin kaupunki, sijaitsee Norrbottenin läänissä,
Tornionjoen länsirannalla, n. 2 km sen suulta,
sekä vastapäätä Tornion kaupunkia, johon sen
yhdistää pitkä käymäsilta. Säännöllisesti
rakennettu, siisti pieni kaupunki, 1,359 as. (1907).
Tullikamari ja ilmat, havaintoasema. Ulkosatama
Salmi (ruots. Salmis), 10 km länteen
joensuusta. Harjoittaa metsäntuotteiden kauppaa.
W. S-m.
Haaparousku, haapasieni, ks.
Helttasienet.
Haapasaari ks. Haapsaari.
Haapasalo, K reetta (1813-93),
kanteleen-soittaja, talollisen vaimo Vetelistä. Talvella
1853 hän kadon häätämänä lähti kiertelemään
ansaiten elatuksensa laululla ja kanteleen
soitolla, saapui m. m. Helsinkiinkin. Senjälkeen
hän muinakin katovuosina hankki kodilleen
toimeentulon yksinkertaisella ja sydämellisellä
taiteellansa. ,,K. H:n kannel" nimisen hengellisen
laulun sävelmä on hänen oman esityksensä
mukaan muistiinpantu (Leppävirroilla 1886), mutta
itse asiassa se on toisinto, joskin erittäin
henkevä ja jalostunut, kansansävelmästä: „Minä
seisoin korkealla vuorella". 7. K.
Haapaselkä, Kolhonselän kanssa Puulaveden
luoteisin perukka, jonka Kortesalmi yhdistää
muuhun Puulaan.
Haapasieni ks. Helttasienet.
Haapavesi. 1. Kunta Oulun 1., Haapajärven
khlak., Haapavesi-Nivalan nimismiesp.; kirkolle
Oulaisten asemalta 34 km; 1,078,5 km®, joista
viljeltyä maata 12,392 ha (1901); 43M/M
manttaalia, talonsavuja 403, torpansavuja 59 ja muita
savuja 423; 6,487 as. (1907), joista milteivät
kaikki suomenkielisiä; 553 hevosta, 3,054 lehmää
(1908). — Sivistyslaitoksia: kansakouluja 8,
H:n kasvitarha- ja talouskoulu (1893), H:n
kansanopisto (1896). Apteekki.
Teollisuuslaitoksia: H:n osuusmeijeri (1905), Juotenivan,
Haapajärven kihlakunta—Haapavesi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
