- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1703-1704

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Haapajärven kihlakunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1703

Haapavesi—Haarlem

1704

M. Ilmarisen y. m. sahoja. — 2. Seurakunta,
konsistorillinen, Kuopion liiippak., Kalajoen
rovastik.; Pyhäjoen kappeli »Haapajärvi"
ainakin jo 1647; itsen, khrakuunaksi 1874 (K. k.
"/x 63) Pyhäjoesta, jolloin sen nimi H. Kirkko
puinen (rak. 1784, korj. 1881 ja 1904). K. S.

Haapavesi, vedenselkiä Rantasalmella,
Sää-mingissä ja Puumalassa. K. S.

Haapio, alkujaan yhdestä puusta koverrettu
haaparuuhi: merkitsee myös venettä, jahtia.

U. T. S.

Haapjärvi ks. Haapajärvi.

Haapsaaren luodot (ruots. Aspö g a d d a r),

uloinna saaristossa Pitkäpaaden ja Suursaaren
välillä sijaitsevat luodot ja niiden ympärillä
vaaralliset vedenalaiset riutat, joita merimiehet
yhteisellä nimellä nimittävät myös »perkeleen
kareiksi". ’ K. S.

Haapsaari (ruots. Aspö), saari Kymin
kunnassa, Kotkan kaupungista n. 25 km kaakkoon.
Saarella, rukoushuone sekä luotsi- ja
tullivartio-asema. vrt. Haapsaaren luodot. K. S.

Haapsalo (H a p sai 1. H ab s ai, vir.
Haap-salulinn), kaupunki Virossa, Wiekin
piirikunnassa Itämeren rannalla; 3,238 as. (1897), joista
pieni osa n. s. vironruotsalaisia. Paljon käytetty
kylpypaikka (meri- ja mutakylpyjä), n. 3,000
kylpyvierasta v:ssa. Linnan- ja kirkonraunioita.
— Perust. 1279; tuli 1559 välillisesti Tanskan
vallan alle; ruotsalaiset valloittivat seu 1563,
venäläiset 1576, mutta se otettiin 1581 takaisin.
Uudenkaupungin rauhassa 1721 H. lopullisesti
joutui Venäjälle. W. S-m.

Haara ks. Haarautuminen.

Haara-asento, voimist., jalat toisistaan
ulospäin 2-2 7j jalan mitan päässä. Käytetään
voimistelussa tavallisesti alkuasentona muita
liikkeitä tehtäessä. A. A. V-a.

Haarahaukat (Milvus), petolintusuku, joka
tunnetaan pitkästä, syvästi pykäläpäisestä
pyrstöstään, jonka kärjet ulottuvat sangen pitkien
siipien kärkiäkin ulommaksi. Ovat
enimmäkseen lämpimien maiden lintuja, Euroopassa kaksi
lajia, joista toinen ruskea haarahaukka
(M. Korschun) on meilläkin muutamia kertoja
tavattu. E. TF. S.

Haarajatko k-, H a a r a u t u m i n e n.

Haarakas ks. H a a r u k k a s i e n e t.

Haaraosasto, ulkonaisesti itsenäinen, toisen
samanlaatuisen laitoksen alaosasto, kuten
yhdistyksen haaraosasto, liikkeen haaraosasto y. m. s.
Jos laitoksen perustaminen edellyttää erityistä
lupaa, tulee siinä olla nimenomaan annettu
oikeus haaraosastojen perustamiseen, ennenkuin
ne ovat sallittuja, K. H-a.

Haarapyrstöiset (Conurus) ks. Papukaiat.

Haarapääskynen ks. P ä ä s k y n e n.

Haararata, pääradasta erkaneva, suhteellisesti
lyhempi, mutta pääradan kanssa välittömässä
liikevhteydessä oleva rautatie. J. C-én.

Haarautuminen, kasvit. Kasviosat
haarautuvat, milloin kärjessä olevan kasvupisteen lisäksi
syntyy uusia, joista kehittyvät kasviosat ovat
samanlaisia kuin ne, joilla ne ovat syntyneet.
Jos vanhan kasvupisteen keskusta lakkaa
toimimasta, ja sen sivuille syntyy uusia kasvupisteitä,
saadaan todellinen hank a-h., kaksi-,
kolmi-, monihankaisuus, diko-, triko-, polytornia,
aina haarojen luvun mukaan (esim. haura) :

mutta jos vanha kasvupiste sinänsä säilyy toimien
entiseen suuntaansa ja uudet kasvupisteet sekä
näistä kehittyvät haarat syntyvät sen taakse,
kehittyy varsijatkoinen
(monopodiaa-1 i n e n) h. (esim. kuusi). Milloin emorangan
kärki kuoleutuu, syntyy valehank a-h., kun
kaksi yhtä korkealla olevaa sivurankaa sen takaa
kasvaa esiin muodostaen emorangan kanssa yhtä
suuret kulmat (esim. syreeni), tai
haarajatko i n e ii (s y m p o d i a a 1 i n e n) h., kun vain
yksi sivuranka kasvaa esiin samansuuntaisena
ja yhtä voimakkaana kuin emoranka,
näennäisesti muodostaen sen kärjestä lähtevän jatkon
(esim. lehmus). J. A. TF.

Haaremi (arab.), naisten osasto
muhamettilaisessa asunnossa sekä siinä asuvat naiset.
Sanan alkumuoto ou haram, joka merkitsee
kaikkea, minkä lähestyminen on kielletty, esim.
pyhät kaupungit Mekka ja Medina ovat haram.
Nykyään arabialaiset käyttävät sanaa harlm
talon naisosastosta ja sen asukkaista; sen
vastakohta on selamlik 1. perheenisän asuma
huoneisto. H:iin on pääsy kaikilta muilta miehiltä
paitsi vaimou isältä, apelta, veljiltä, sediltä ja
enoilta sekä eunukeilta kielletty. K. T-t.

Haarikka. 1.
Kaksikorvainen puinen
juoma-astia ;oluthaarikka

= seidelin tapainen
lappakannu, joka
saattaa olla (väliin
umpinaisellakin) nokalla eli
laskutorvella varustettu;
hulikkahaarikka
= kannellinen maitoastia.
— 2.
Hylkeenpyynti-neuvo ks. Hylkeenpyynti. U. T. S.

Haarjärvi, kylä Sammatissa. Siihen kuuluu
Paikkarin kruununtila ja sen alainen Valkjärven
torppa, joka »Paikkarin torpan" (ks. t.) nimellä
yleisesti tunnetaan. Samaan kylään kuuluu
niinikään Nikun talo, jossa Elias Lönnrot erottuaan
professorin toimesta asui ja kirjoitti
sanakirjansa sekä järjesti kokoomansa loitsurunot.
Myöhemmin saman talon omisti Uno Cygnæus.

K. S.

Haarlem (Harlem), Pohjois-Hollannin
provinssin pääkaupunki, sijaitsee Spaarne-joen ja
Amsterdam-Rotterdamin radan varrella, lähellä
Pohjanmerta; 70,348 as. (1908). Jansenistisen
ja room.-katol. piispan istuin. Huolimatta
epäsäännöllisestä rakennustavastaan Alankomaitten
viehättävimpiä kaupunkeja: sen halki käy monta
kanavaa; ympäristössä ihania puistoja ja
istutuksia. Huomattavimmat rakennukset ovat
Groote Markt-torilla sijaitsevat Pyh. Bavon
kirkko, jonka urut ovat maailman suurimpia
(60 rekisteriä ja 5,000 pilliä), kaupungintalo
suurine taulukokoelmineen (vars. Frans Haisin
teoksia) sekä Vleeschhal (ent. teurastuslaitos,
nyk. valtionarkistona) maan kauneimpia
rene-sanssirakeunuksia. — H:ssa on tiedeakatemia,
vanha, iso kirjasto, museoita ja useita kouluja
ja muita sivistyslaitoksia, kuten esim. Teylerin
laitos (luonnouhist. museo, taidekokoelma ja
kirjasto) , joka runsaista varoistaan jakaa
tieteellisiä kirjailijapalkintoja. — H. on maailmankuulu
suurista kukkaisviljelyksistään
(»haarleminsipu-lit"), jotka sijaitsevat sen ympäristössä ja joista

Haarikoita.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0900.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free