- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1705-1706

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Haarlem ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1705

Haarlem — Haartman

1706

asukkaat saavat parhaat tulonsa. Nyt tämä
tulolähde kuitenkin on vähenemässä. H:n
eteläpuolella on n. s. Haarlemer Hout ja Fredrikspark
puistot taideteollisuus- ja siirtomaamuaeoineen. —
Rannikolla sijaitsee Zandvoortiu
kalastajakylä ja merikylpypaikka. — Vv. 1735-37 Linné
opiskeli ja kirjoitti monta tärkeimmistä
teoksistaan H:ssa. — 1572-73 espanjalaiset
valloittivat kaupungin 7-kuukautisen piirityksen
jälkeen ja panivat toimeen kauhean verilöylyn.
II:u kukoistusaika oli 17:nnellä vuosis., jolloin
sinne muutti paljon ranskalaisia hugenotteja.

W. S-m.

Haarlem, Cornelis Cornelisz van
(1562-1638), holl. taidemaalari. Työskenteli
Haarlemissa oleskeltuaan sitä ennen m. m.
Italiassa, jonka taiteen vaikutus painoi
kaavamaisen orjallisen leiman hänen lukuisiin historia-,
uskonto- ja allegoriakuviinsa. E. R-r.

Haarlemer Polder ks. Haarlemi u-m eri.

Haarlemi, New Yorkin koillinen
kaupunginosa, jossa asuu suurin osa New Yorkin
suomalaisia.

Haarlemin-meri, kuivatettu sisäjärvi
Pohjois-Hollannin provinssissa Haarlemiu, Leidenin ja
Amsterdamin välillä, alaltaan 183 km2.
Kuivatettiin 1840-53 ja 011 nyt viljelty (hedelmällinen
Haarlemer Polder); 18,153 as. (1905).

Haarniska (ruots. harnesk, saks. Earnisch,
ransk. harnais), sotilaan rinnan ja selän
metallilevyinen suoja, merkitsi keskiaikana sotilaan,
vielä aikaisemmin niin sotilaan kuin hevosenkin
varustusta, vieläpä 1100-luvun ranskassa
sotilaan kaikkia aseita ja tamineita (teltta y. m.
niihin luettuina). 1500-luvulla ja 1600-luvun
alulla h. merkitsi taotusta teräslevystä tehtyä
varustusta erotukseksi panssarivarustuksesta
(ks. t.), joka näihin aikoihin kokonaan jää pois
käytännöstä. Kun tuliaseet kehittyessään
tekivät paksummat ja raskaammat haarniskat
tarpeellisiksi, vähennettiin varustuksen
kokonaispainoa jättämällä siitä pois osia, jotka eivät
olleet tuiki välttämättömiä. Niin alettiin v:ii
1675 vaiheilla esim. Ruotsissa käyttää vain
rinta-haarniskaa, ja kun kevyt ratsuväki luotiin,
luovuttiin täydelleen haarniskasta; vihdoin se 1815
kokonaan hyljättiin Ruotsin armeiassa
lukuunottamatta henkivartijoita, jotka sitä kantoivat
aina v:een 1858. — Haarniskat, joissa oli
rinta-ja selkäkappale, pantiin kiinni olkamuksilla ja
remelillä (kuva 1), mutta rintahaarniskat kah-

1 2

1. Upseerin rinta- ja selkilhaarniska IfiOO-luvun
loppupuolelta. — 2. Miehistön rintaha irniska Ruotsin
henkivartia-rykmentissä 1700-luvun loppupuolelta.

della selän yli ristiin menevällä hihnalla, mitkä
kiinnitettiin panssarin reunaläpiin. H:t olivat
sisäpuolelta nahalla tai kankaalla verhotut.

U. T. S.

Haarniskapinta, vuoriperän siirroksissa (ks.
Dislokatsioni) vuoren osien toisiaan
vastaan hankaamisesta hioutuneet pinnat, joille on
muodostunut runsaasti lehtimäisiä mineraaleja,
kuten kiillettä ja kloriittia. P. E.

Haartman, suom. lääkäri- ja virkamiessuku;
vanhin tunnettu jäsen kruununvouti Jakob II.
(k. 1697).

1. Juhana n. (1725-87), lääkäri, opiskeli
Upsalassa Linnén ja Rosénin johdolla, tuli lääket.
tohtoriksi ja piirilääkäriksi Turkuun 1754 ja
1759 perustetun lääninsairaalan lääkäriksi,
lääketieteen professoriksi Turun akatemiaan 1765. II.
oli ensimäinen suomalaissyntyinen lääketieteen
professori Turun akatemiassa. Hän oli hyvin
uuttera lääkäri, opettaja ja kirjailija, julkaisten
in. m. eusimäisen ruotsinkielisen lääkärikirjan
(Tukholma 1759 ja Turku 1763), jota 1200
kappaletta jaeltiin kaikkiin valtakunnan
hiippakuntiin. Tässä teoksessa mainitaan tautieu ja
maassa viljelemättöminä kasvavien kasvien suom.
nimiä. H. julkaisi useita kirjasia
karjantau-deista, niiden tuntemisesta ja parantamisesta
sekä maanviljelyksestä. Harrastaen
lääkeopil-listen tutkintojen edistämistä H. teki melkoisia
lahjoituksia niiden hyväksi antaen 1783
summan anatomian, kirurgian ja lapsenpäästötaidon
professorin palkkaamiseksi sekä 17S5 summan
luonnonhistorian ja eläiulääkeopin professorin
virkaa varten. Testamentissaan hän määräsi
varoja stipendirahastoksi, josta tätä nykyä
jaellaan lääketieteen ylioppilaille viisi 200 markan
suuruista stipendiä (Haartmanin stipendirahasto).

2. G a b r i e 1 E r i k v o n H. (1757-1815),
lääkäri, valtiomies, tuli lääket. tohtoriksi Turussa
1781, anatomian, kirurgian ja lapsenpäästötaidon
professoriksi 1784, käytöllisen lääkeopin
professoriksi 1789, oli akatemian rehtorina 1808-09,
aateloitiin 1810, tuli Collegium medicumin
esimieheksi ja hallituskonseljin talousosaston jäseneksi
1811 ja finanssitoimituskunnan päälliköksi 1812.
— Lääkärinä H. oli vapaa teoreettisesta
kaavamaisuudesta asettaen kokemukseen perustuvat
havainnot etusijaan. Hänen kirjallinen
toimintansa on laaja. H., joka teki havaintoja
booraksin suotuisasta vaikutuksesta likaisiin
haavoihin ja veressä sekä lihassa mätänemistä
ehkäisevästä toiminnasta, voidaan näiden nojalla
lukea nykyään kirurgiassa niin tärkeän
anti-septiikan edelläkävijöihin. Harrastaen
taloudellisia kysymyksiä H. oli osallisena Suomen
talousseuran perustamisessa 1797 ja oli yksi Turun
diskonttolaitoksen johtajia 1806. Vv:n 1808-09
sodan aikana ja jälkeen H. saattoi itsensä hyviin
väleihin uusien vallanpitäjien kanssa. G. TI.

3. Lars Gabriel von H. (1789-1859),
vapaaherra, valtiomies, edellisen poika, synt.
23 p. syysk. 1789, aloitti virka-uransa Pietarissa,
jossa 1808 tuli aktuaarioksi Venäjän ulkoasiain
kollegiin, 1811 toimitussihteeriksi Suomen asiain
komiteaan ja Turun akatemian kanslerin
sihteeriksi, 1819 mainitun komitean jäseneksi ja 1825
Suomen valtiosihteerinapulaiseksi; oli sam. v.
jäsenenä komiteassa, jonka ehdotuksen pohjalle
syntyi tuo surkean kuuluisa v:n 1826 lahjoitus-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0901.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free