Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Haave ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1715
über wissenschaftlicli-praktische Untersuchungen
auf dem Gebiete des Pflanzenbaues (2 os.,
1875-77), „Die Sojabohue" (1878).
2. Gottlieb H. (s. 1854), itäv.
kasvitieteilijä, edellisen poika, v:sta 1884 kasvit, professori
ja kasvit, puutarhan esimies Grazissa, nykyajan
tunnetuimpia kasvifysiologeja ja -anatomeja.
Teoksia: »Physiologische Pflanzenanatomie" (3
pain. 1904), ,,Das reizleitende Gewebesystem der
Sinnpflanzeu" (1890), „Sinuesorgane im
Pflau-zenreieh" (2 pain. 1906), ,,Die Liehtsinnesorgane
der Laubblätter" (1905). (J. A. W.)
3. Michael II. (s. 1860), itäv.
kansatieteilijä ja sanskritintutkija, kansatieteen opettaja
Wienin yliopistossa. H. on tehnyt itsensä
tunnetuksi 1896 Wienissä avatun ,,Museum fiir
öster-reichische Volkskunde"n johtajana sekä 1895
alulle pannun aikakauskirjan »Zeitschrift für
■österreichische Volkskunde" ulosantajana. H:n
teoksista mainittakoon „Völkerkuude"
(»Samm-lung Göschen", 1898; 2:nen pain. 1906),
»Ethno-logy" (1899), „Cultur im Alltag" (1900) ja „Die
Hauptliteraturen des Orients" (»Samini. Göschen",
1902). U. T. S.
Haberman [liä-], Juhana (1686-1756),
pappi; tuli 1701 Helsingin triviaalikouluun, josta
1709 pääsi Viipurin lukioon, mutta kun kaupunki
seur. v. valloitettiin, vietiin H. vankina ensin
Moskovaan, sitten Tobolskiin, jossa ensin 5
vuotta palveltuaan erään vangitun sotilaan
renkinä tuli opettajaksi ruotsal. upseerien 1711
perustamaan kouluun. Kun koulu lakkautettiin
ja vangit pääsivät kotiinsa, palasi H. Suomeen
ja tuli 1723 Turussa ylioppilaaksi, vihittiin
seur. v. papiksi, tuli 1732 Uudenmaan rykmentin
saarnaajaksi ja 1740 Perniön kirkkoherraksi.
Pikkuvihan aikana H. perheineen pakeni
Tukholmaan, jossa palveli kreivi Niilo Bjelken
hovisaarnaajana, kunnes rauhan tultua palasi
Perniöön. K. ö.
Habermann [liä-], Hugo von (s. 1849),
saks. taidemaalari, Pilotyn oppilas. Münchenin
akatemian professori ja »secessionistien"
johto-miehiä. Alkuaan vanhan museotaiteen
vaikutuksen alainen, sittemmin taitava realistinen
laatu-kuvaaja (»Murhelapsi", 1886, Berliinin
kansallis-galkssa) ja tunnettu nykyään
naismuotokuvis-taan ja alastomista henkilökuvistaan
(»Bak-kantti", »Menadi" y. m. s.), joissa pääpaino on
koristeellisuudessa, oudon käärmemäisessä
viiva-vaikutuksessa ja voimakkaassa värityksessä.
Habert [hä-J, Johannes Evangelista
(1833-96), itäv. säveltäjä ja musiikkikirjailija;
toimi urkurina (v:sta 1861) ja veisuuujohtajaua
(v:sta 1878) Gmundenissa; 1868-83 hän toimitti
perustamaansa kirkkomusiikkilehteä. Julkaisi
4-osaisen sävellysopin sekä oppijaksoja urku- ja
pianonsoittoa varten. Hänen sävellyksensä ovat
enimmiten kirkollisia (kokonaisuudessaan
julkaissut Breitkopf & Härtel). 7. K.
Habes (arab.) ks. A b e s s i i n i a.
Habiili (ransk. habile, < lat. habilis, oik. =
käsiteltävä), kelvollinen, taitava, nopsa. —
Habiliteetti, taitavuus, kelvollisuus. —
Habiliteerautua, osoittautua kykeneväksi,
päteväksi.
Habit [abl’] (ransk.), puku. — H abit h
a-billé [abl’ abijë’], juhlapuku, muodinmukainen
puku. -— Habit noir [abi’ nuä’r], frakkipuku.
1716
Habitatio [-ä’tiö] (lat.) 1. asumisoikeus,
oli roomalaisen oikeuden mukainen
persouaali-servituutti, jonka nojalla siihen oikeutettu sai
asua jossain rakennuksessa tai sen osassa yhdessä
perheensä sekä säätynsä mukaisten palvelijoiden
kanssa, ollen asuja (habitator) sitäpaitsi
oikeutettu hänelle osoitetut asuinhuoneet myöskin
toiselle vuokraamaan ja siis muuttamaan
oikeutensa rahaksi. K. TI-a.
Habitué [abityë’] (ransk.), vakinainen kävijä,
säännöllinen vieras, esim. teatterihabitué.
Habituelli (ransk. habituel), tavaksi tullut,
usein uusiutuva, joka jo on kauemman aikaa
ollut; esim. h. obstipatsioni 1. umpitauti,
pitkällinen jo tavaksi ja luonnoksi tullut hidas
suolentoiminta. (AI. O-B.)
Habitus (lat.), ulkonäkö, mikäli se muodon,
värin, kasvonilmeen, ruumiin asennon, pinnan
verekkyyden y. m. puolesta viittaa jonkin
taudin olemassaoloon tahi taipumukseen sairastua
johonkin tautiin; esim. apoplektinen h.,
halvaukseen, f t isine n h., keuhkotautiin
viittaava ulkonäkö. (M. O-B.)
Habsburg [-rlij] (alk. Habichtsburg), linna
Aargaun kanttonissa Sveitsissä (rak. n. 1020) ;
tätä nykyä siitä on jäljellä vain torni, H:n
suvun sukulinna. H.-s u k u, tunnettu jo
900-luvulla Elsassissa, sai myöhemmin nimensä
yllämainitusta linnasta: ensimäinen H:u kreivi
(1090) oli Otto II, joka sai keisari Henrik V:ltä
Ylä-Elsassin maakreivikuunan. Sveitsissä sekä
Elsassissa H:n kreivit hankkivat itselleen lisää
alueita. Suku jakaantui 1200-luvulla kahteen
haaraan: vanhempaan (itävaltalaiseen)
ja nuorempaan 1. Laufenburgin haaraan.
Edelliseen kuului Rudolf, kreivi A 1 b r e k t
IV:n poika, joka 1273 valittiin Saksan
kuninkaaksi (k. 1291) ja sittemmin voitollaan Böömin
Ottokar II:sta 1278 hankki Itävallan,
Steier-markin ja Krainin, mitkä maat hän lahjoitti
pojilleen, siten perustaen H:n suuren
itävaltalaisen monarkian. Sveitsissä H.-suku sitävastoin
joutui tappiolle ja menetti alueensa 1300- ja
1400-luvuilla pitkällisissä taisteluissa
itsenäisyyttään puolustavia kuntia vastaan.
Rudolfin poika Albrekt sai 1298 Saksan
kuninkaan arvon. 1300-luvulla H:n suku hankki
itselleen tärkeitä alueenlisäyksiä, kuten
Kärn-tenin 1335 ja Tyrolin 1363. Tätä sukua oli
sittemmin Albrekt (V), keisari Sigismundin
vävy, joka häneltä sai Unkarin ja Böömin ja
1438 valittiin Albrekt II:n nimisenä Saksan
kuninkaaksi, mutta jo seur. v. kuoli. Albrektin
poika Ladislaus Posthumus, Unkarin ja
Böömin kuningas, kuoli perillisittä 1457, jolloin
H.-suku menetti mainitut maat. Saksan
kuninkaaksi valittiin Albrektin kuoltua Fredrik III
(hallitsi 1440-93) erästä H.-suvun nuorempaa
haaraa, joka myös sai haltuunsa kaikki Itävallan
maat. Saamalla aikaan, että hänen poikansa
M a k s i m i 1 i a n 1477 nai Burgundin perijän
Marian, Kaarle Rohkean tyttären, hän valmisti
H.-suvun vastaista maailmanvaltaa. Sille joutui
näet tämän johdosta rikkaat Alankomaat,
Franche-Comté ja Artois (1493).
Vielä suuremmaksi kasvoi suvun merkitys,
kun Maksimilianin (hallitsi 1493-1519) poika
Filip 1496 nai Espanjan perijän Johannan,
Ferdinand Katolilaisen ja Isabellan tyttären.
Haberman—Habsburg
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
