- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1717-1718

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hachette ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1717

Hachette—Hackman

1718

Filipin kuoltua 1506 hiilien vanhempi poikansa
Kaarle peri Burgundin alueet, 1516
Ferdinandin kuoltua hän sai Espanjan alusmaiueen
(nimellä Kaarle I), 1519 hän isoisänsä
Maksimi-lianin jälkeen sai haltuunsa Itävallan maat ja
valittiin Saksan hallitsijaksi (Kaarle V).
Itävallan maiden hallinnon hän tosin 1521 jätti
nuoremmalle veljelleen Ferdinandille, joka
naimisensa kautta niiden lisäksi sai Böömin ja
Unkarin 1526, mutta Kaarle pysyi kaikkien H.-suvun
maiden yliherrana. Hänen aikanaan
valloitettiin vähitellen lisäksi laajoja alueita
Amerii-kassa. Kaarle V:n luopuessa hallituksesta 1556
jakaantuivat H.-suvuu alueet: hänen poikansa
Filip perusti vanhemman espanjalaisen
ja hänen veljensä Ferdinand nuoremman
itävaltalaisen sukuhaaran.

Edellinen haara sai paitsi Espanjaa ja sen
merentakaisia siirtomaita Franehe-Comtén,
Alankomaat, sekä Milanon, Napolin, Sisilian ja
Sardinian. Filip II:ta (hallitsi 1556-98)
seurasivat suoraan alenevassa polvessa Filip III
(hallitsi 1598-1621), Filip IV (hallitsi
1621-65) ja Kaarle II (hallitsi 1665-1700), jonka
viimemainitun kuollessa esp. sukuhaara sammui.
Sittenkuin se jo 1600-luvulla oli menettänyt
pohjoiset Alankomaat (Hollannin) ja Ranskalle
muutamia alueita, esim. Franche-Comtén, koetti
Ludvik XIV, joka oli nainut Filip. IV:n tyttären
Maria Teresian, hankkia Bourbon-suvulle koko
Espanjan monarkian, mutta hänen pojanpoikansa
Filip V sai Utrechtin ja Rastattin rauhoissa 1713
ja 1714 pitää ainoastaan varsinaisen Espanjan
siirtomaineen; Alankomaat ja italialaiset alueet
joutuivat itävaltalaiselle sukuhaaralle.

Viimemainittu haara sai 1556 (1521) Itävallan
alueet. Ferdinand I (Saksan hallitsijana
1556-64) jakoi kuollessaan alueensa niin, että
vanhin poika, keisari Maksimiliau II
(hallitsi 1564-76) peri Itävallan, Böömin ja Unkarin,
Ferdinand Tyrolin ja Kaarle
Steiermar-kin, Kärntenin ja Krainin. Maksimiliau II:n
seuraajat olivat hänen poikansa Rudolf II
(hallitsi 1576-1612) ja Matthias (hallitsi
(1612-19). Matthiasta seurasi Steiermarkin
Kaarlen poika Ferdinand II keisarina ja
Itävallan alueiden herrana (hallitsi 1619-37). Häntä
seurasi hänen poikansa Ferdinand III
(hallitsi 1637-57), sitten pojanpoikansa Leopold I
(hallitsi 1657-1705), joka Espanjan
perimyssodassa turhaan koetti toiselle pojalleen
arkkiherttua Kaarlelle hankkia tämän monarkian.
Kaarle pääsi, sittenkun hänen vanhempi veljensä
Josef I (hali. 1705-11) oli kuollut miehisittä
perillisittä, Saksan ja Itävallan hallitsijaksi nimellä
Kaarle VI (hallitsi 1711-40) ja sai 1714
Espanjan alusmaat Euroopassa. Kun hänelläkään
ei ollut poikia, julkaisi hän 1713 perhelaiu, n. s.
pragmaattisen sauktsionin, jonka mukaan H:n
perintömaiden jakamattomuus säädettiin valtion
perustuslaiksi ja hänen vanhimmalle
tyttärelleen, Maria Teresialle vakuutettiin
perintöoikeus. Saadakseen Bourbon-suvun
suostumuksen siihen hän 1738 luovutti Napolin ja
Sisilian Espanjan Bourboneille. Kaarlen kuoltua
seurasi Maria Teresia (hallitsi 1740-80) Itävallan
perintömaissa viimeisenä H. suvun jäsenenä sekä
Saksan valtakunnassa Kaarle VII:n lyhyen
hallituksen jälkeen Maria Teresian puoliso, Lothrin-

genin sukua oleva Frans Stefan Frans I:n
nimisenä (hallitsi 1745-65). Heidän poikansa
Josef II sai isänsä kuoltua keisarinkruuuun ja
äitinsä jälkeen Itävallan maat, jotka siten
joutuivat lothringenilais-itävaltalai-s e 1 I e 1. H.-l othringenilaiselle suvulle.
[Weichrich, „Stammtafel zur Geschichte des
Hau-ses H."] G. R.

Hachette [ase’t], Louis Christophe
Francois (1800-64), ransk. kirjainkustantaja,
perusti 1826 kustannusliikkeen, joka tätä nykyä
on yksi Ranskan suurimpia („Librairie Hachette
et C:ie").

Hacienda [apie’nda] (esp.; port. fazénda),
maatila.

Hackaert [haJclcärt], Jan (1629 -n. 99), holl.
maisemamaalari. Matkusteli Saksassa,
Sveitsissä ja Italiassa, josta maalaamansa maisemat
ovat ihannoituja eivätkä niin onnistuneita kuin
hänen realistiset Hollannin maisemansa, esim.
„Saarnikuja", johon A. van de Velde on
maalannut täytekuvat (Amsterdamin
Rijksmuseu-missa). E. R-r.

Hackert, Jacob Philipp (1737-1807),
saks. maisemamaalari. Asui v:sta 1768 Italiassa,
jossa maalaamistaan veduta-(näköala-) kuvista
H. sai ylen korkean kiitoksen aikalaisiltaan.
Goethe kirjoitti hänestä elämäkerran: „Philipp
H." (1811). E. R-r.

Hackländer, Friedrich Wilhelm von
(1816-77), saks. romaanin- ja
näytelmänkirjoit-taja, jonka erikoisala ovat leikilliset
sotilaskerto-mukset; näistä mainittakoon ,,Bilder aus dem
Soldatenleben im Frieden" (1844), „Wachstu
benabenteuer" (1845) ja „Bilder aus dem
Soldatenleben im Krieg" (1849-50). H:n
huvinäytelmistä on huomattavin ,,Der geheime Agent"
(1850), romaaneista ovat parhaat „Namenlose
Geschichten" (1851) ja „Eugeu Stillfried" (1852).
H:n teosten kokonaispainos julk. 1855-74 (60
nid.). [H. Morniug, „Erinnerungen an F. W.
v. H." (1878).] J. H-l.

Hackman, viipurilainen kauppiassuku,
polveutuu Saksasta, josta bremeniläinen Johan
Fredrik H. (k. 1807) 1780-luvulla saapui
Viipuriin, missä 1790 perusti oman
kauppaliikkeen. Hänen leskensä hoiti edelleen
menestyksellä liikettä, jonka nimi v:sta 1816 oli
..Hackman & C:o" (ks. t.). — 1. Johan
Fredrik H. (1801-79), kauppaneuvos,
edellisen poika. Kauppa-, puutavara- ja
laivanvarus-tusliikkeen rinnalla It.
ryhtyi laajoihiu
teollisuusyrityksiin; oli
Töölön sokeritehtaan.
Helsingin
kaasulaitoksen, Havin osakeyhtiön
y. m. yritysten
alkuunpanijoita. V. 1870 hän
kauppaneuvos
Ahlqvistin kanssa perusti
ensimäisen sahan

Kymi-joen suulle
Kotkaan. Häntä
käytettiin paljon yleisissä

1 uottam usto i m issa.
Edusti Viipuria
valtiopäivillä 1863-64;

kaupungin työ- ja pai- J. K. Hackman.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0907.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free