- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1721-1722

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hadrianuksen-valli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1721

Hadrianuksen-

valli—haebler

1722

Atramitas) ovat osaksi beduiineja, osaksi
hiiujarilaisten jälkeläisiä, jotka asuvat
kaupungeissa ja kylissä. Ne lukeutuvat safi’iittien
lahkoon. H. jakaantuu useihin pikkuvaltioihin,
joitten seikit maksavat veroa yhteiselle
ylisei-kille. Tärkeimmät kaupungit ovat sisämaassa
T e r 1 m (pääkaupunki, n. 25,000 as.) ja S i b ä m
(Sibtca, Pliniuksen Sahata) sekä rannikolla
M akalla (hyvä satama, vilkas kauppa),
S e h r, Ha mi ja K o s a i a r. H:ssa ovat
matkustaneet A. von Wrede (1843), H. von Maltzan
(1870-71) ja Leo Hirsch (1893). [Van der Berg,
,,Le Hadliramout et les colonies arabes dans
1’archipel indien" (1886), C. Landberg,
„Hadra-moüt" (1901).] K. T-t.

Hadrianuksen-valli, suojamuuri
Pohjois-Eng-lannissa piktejä (ks. t.) vastaan, 117 km pitkä,
rakennettu n. vv. 122-124 Solway-lahdesta
(Carlisle, Bowuess) Tyne-joen suulle (Newcastle,
Wallsend). Pohjoispuolella oli kivimuuri ynnä
vallihauta, 80 linnoitettua porttia, 320 tornia ja
eteläpuolella multavalli sekä välissä 17
linnoitusta ynnä tie. Sitten kuin keisari Antoninus
Piuksen aikana toinen valli pohjoisempana oli
rakennettu Glasgow’sta Edinburghiin
(Antoni-nuksen-valli), Septimius Severus uudelleen varusti
H:n vallin, jota sittemmin tav. sanotaan
Seve-ruksen-valliksi. 5:nnellä vuosis. piktit
hyökkäyksillään hävittivät vallin. 7v. J. 77.

Hadrianus
iä’-J, Publius Ælius H.
(76-138 j. Kr.), Rooman keisarina 117-138, [-kotoisin Espanjan eteläosasta (muin. Bætica) Italiea
nimisestä kaupungista nyk. Sevillan
luoteispuolelta. Isänsä P. Ælius H. Aferin kuoltua n. 86 H.
joutui sukulaisensa (myöh. keisarin) Traianuksen
holhouksen alaiseksi. H. sai monipuolisen
kasvatuksen, astui nuorena valtion palvelukseen,
kunnostautui m. m. Dacian sodissa sekä tuli lopulta
konsuliksi ja Syyrian maaherraksi. Etupäässä
Traianuksen puolison Plotinan vaikutuksesta H.
Traianuksen kuoltua 117 (väärennetyn)
jälkisäädöksen mukaan julistettiin keisarivainajan
ottopojaksi ja seuraajaksi. H. on eri suhteissa
Rooman merkillisimpiä keisareita: hän oli
lahjakas, monipuolisesti sivistynyt ja tietorikas, suosi
ja harjoitti menestyksellä eri tieteitä ja taiteita,
mutta oli luonteeltaan salaperäinen ja omituinen
(vrt. Antiuoos). Tekemättä valloituksia H.
koetti turvata valtakuntaa ulkonaisia vihollisia
vastaan. Siksi hän solmi rauhan parttien kanssa
luopuen Eufrat- ja Tigris-jokien takaisista maista
ja rakennutti Britanniassa lujan suojavallin (ks.
H:n-valli). H:n hallituksen loppupuolella
juutalaiset nousivat kapinaan (132-135), joka
verisesti tukahutettiin (vrt. Æ 1 i a
Capitolina ja Bar-Kohba). II. omisti erityistä
huolta valtakunnan sisäiselle hallinnolle ja
kehitykselle. Oikeuslaitosta parannettiin m. m.
præ-torien määräysten yhdistämisellä n. s. Edictum
perpetuum\k.H], valtionvarainhoitoa
järjestettiin, teitä rakennettiin kaikkialle, postilaitos
uudistettiin y. m. Yleensä H. koetti luoda lujan
keskushallinnon sekä luotettavan virkamiehistön.
Tutustuakseen täydellisesti valtakuntaansa ja
alamaisiinsa H. teki laajoja matkoja vv. 121-126
ja 128-134. H. perusti monta kaupunkia (vrt.
Adrianopoli), kaunisteli vanhempia ja
rakennutti kaikkialle loistorakennuksia; hänen
toimestaan uusi osa Ateenaa perustettiin Ilissos-

joen varrelle, Roomassa taas rakennettiin
Venuksen ja Rooman temppeli, n:n
hautaraken-nus, Pantheon y. m., Tiburiu (nyk. Tivoli)
läheisyyteen H. laitatti suunnattoman
huvila-alueen, jota hän kaunisti satumaisella
komeudella. Ollen lapseton II. määräsi seuraajakseen
Lucius Ceionius Commoduksen 129 sekä hänen
kuoltuaan 138 Titus Aurelius Fulvus Boionius
Antoninuksen (ks. Antoninus). [F.
Grego-rovius, „Der Kaiser Hadrian" (2:n p., 1884) ;

0. Th. Schulz, „Leben des Kaisers H." (1904) ;
W. Weber, „Untersuchungen zur Geschichte des
Kaisers H." (1907) ; J. Diirr, „Die Reisen des
Kaisers H." (1881). — G. Ebers, romaani „Der
Kaiser".] K. J. 77.

Hadrianus [-iä’-], kuuden paavin nimi.

1. H. I, paavina 772-795, pyysi ja sai Kaarle
Suurelta apua langobardien kuningasta
Deside-riusta (774) ja Beneventon ruhtinasta Arechista
(781) vastaan; paaviu ja Kaarlen hyvät välit
rikkoutuivat jossain määrin sen johdosta, että
paavi koetti saada Nikean kokouksen (787)
kuvainpalvelusta koskevan päätöksen
länsimaillakin noudatettavaksi, kun taasen Kaarle Mainin
Frankfurtissa 794 sai aikaan maltillisemman
päätöksen. — 2. H. II, paavina 867-872, asettui
Ignatiuksen ja patriarkka Fotiuksen välisessä
riidassa edellisen puolelle aiheuttaen siten
kreikkalaisen ja roomalaisen kirkon kesken kahnausta,
joka lopulta johti täydelliseen eroon; koetti
turhaan sekaantua frankkien valtakunnan ja
frankkilaiseu kirkon sisäisiin asioihin. —
3. H. III, paavina 884-885. — 4. H. IV,
paavina 1154-59, ennen nimeltään Nikolaus
Break-speare, syntyjään alliaissukuinen
anglosaksilai-nen, kohosi sittemmin Alban
kardinaalipiis-paksi; hänen ollessaan siinä virassa paavi
Euge-nius III lähetti hänet järjestämään
Pohjoismaiden kirkollisia oloja; hän perusti 1152 Nidarosiin
arkkipiispanistuimen ja sai Linköpingin
kokouksessa ruotsalaiset maksamaan paaville vuotuista
n. s. pietarinrahaa. Paavina H. oli voimakas
kirkkoruhtinas. Vaikka Fredrik Barbarossa oli
tehnyt H:lle hyvän palveluksen vapauttamalla
hänet Arnold Brescialaisesta (ks. t.), joutui H.
kuitenkin riitaan Fredrikin kanssa aloittaen siten
paavikuunan ja Hohenstaufieii välisen taistelun.
— 5. H. V, paavina vähän aikaa 1276, jolloin
kuoli. — 6. II. VI, paavina 1522-23, oli
aikaisemmin ollut Leuvenissä professorina sekä
sittemmin Kaarle V: n opettajana. Ferdinand
Katolilainen nimitti hänet Tortosan
arkkipiispaksi ja Leo X 1517 kardinaaliksi. Paaviksi
tultuaan H. VT teki heikon yrityksen
poistaakseen kirkosta muutamia pahimpia
väärinkäytöksiä (simonian, nepotismin ja aneitten
väärinkäytön), mutta kohdatessaan vastustusta luopui
aikeistaan. K. ö.

Hadromi ks. J o h t o j ä n n e.

Hadzi [hä-J (turk. < arab. häddz =
pyhiinvaeltaja), muhamettilaisilla jokaisen Mekassa
käyneen pyhiinvaeltajan kunnianimitys.

K. T-t.

Haebler [hë-], Konrad (s. 1857), saks.
historioitsija ja kirjastomies, vista 1908 Berliinin
kunink. kirjaston johtaja; teoksia: „Die
wirt-schaftliche Bliite Spaniens im 16. Jahrhundert
und ihr Verfall" (1888), „Geschichte Spaniens
unter den Habsburgern" (I. 1907; Heeren-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0909.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free