- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
11-12

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hainan ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

11

Hajaantua—Hajaantuminen

12

tillein keskiseen, vanhimpaan vyöhykkeeseen;
sen muodostus osaksi vielä selvittämätön; ydin
kiteistä liusketta. Nuorempia, purkautuneita
vuorilajeja y. m. myöhempiä muodostumia 011
myös löydetty. Pari murtovyöhykettä halkoo
saaren lännestä itään; ne ovat maanjäristysten
ahjoja. Paikoitellen niihin on muodostunut
järviä, joista Antillein suurimman, Laguna
Enri-quillon (400 km2) pinta 011 34 m ai. merenp.
Murtovyöhykkeitä reunustavista vuorijonoista
on pohjoisin Sierra de Monte Cristi; sen
eteläpuolella on alava hedelmällinen „Vega real".
Saaren keskiosan halki kulkee korkeita jonoja,
joissa huippu Loma Tina (3,140 m) on Antillein
korkein. Korkea on myös eteläinen vuorijono,
huippu Mont la seile 2,712 m. — Joista on pisin
Artibonite, laskee länteen Gonave-lahteen.
Ilmasto trooppinen, Port au Princessa
keskilämpö + 26°. Kaksi kuivaa ja kaksi sadeaikaa.
Pisin kuiva-aika on talvella, sadeaika keväällä.
Pasadille alttiimpi pohjoisrinne saa runsaammin
sadetta; Port au Princessa keskim. 1,400 mm.
vuodessa. Kasvullisuus on niukkasateiseni
-pien seutujen alangoilla savannimaista, vuorilla
kasvaa kaktusta, mimosaa, guavea (Psidium)
y. 111. Muualla ovat vallitsevina kosteat,
trooppiset metsät: köynnösten ja epifyyttien peittämiä
puuvillapuu-, palmu-, mahonki- v. m.
kallisarvoisia puulajeja. Eläinkunta alkujaan vailla
suurempia imettäväisiä. Kaimaaneja on runsaasti
joissa ja rannoilla. Liskojen joukosta mainittava
H:lle omituinen jättiläismäinen puu-iguaani.
Asukkaat olivat espanjalaisten maahan
tullessa länsiosissa cibuney-intiaaneja: muualla asui
arovaakkoja, luutavasti Etelä-Amriikan
nu-arua-kien sukulaisia. X. 50 vuotta espanjalaisten
maahantulon jälkeen oli 1-3 milj. käsittävä
alku-asukasväestö huvennut pariin sataan, seuraus
rasittavasta kaivostyöstä ja espanjalaisten
armottomasta hallituksesta. Neekereitä alettiin jo
1505 tuoda maahan orjiksi korvaamaan
heikko-voimaisia intiaaneja. Nykyään ei H:lla ole kuin
muutama tuhat valkoihoisia, enemmistö 011
neekerejä, loput mulatteja. Elinkeinot ovat
toistasataa vuotta kestäneiden veristen taistelujen
jaloissa joutuneet lamaustilaan. Pääelinkeino,
maanv-lielys, on melkoisesti kärsinyt tärkeimpien
tuottfeitunsa, sokerin ja kahvin yleisen
hinnan-alentumiseu takia. Muita viljelys- ja
vientituotteita: kaakao, tupakka, puuvilla y. m.
Karjanhoidon tuotteista viedään vuotia. Suuret määrät
jaloja puulajeja lähetetään ulkomaille: mahonkia,
guajak-, kampets-, setri- y. m. puita.
Aikaisemmin runsaat kulta-aarteet ovat nyt tyrehtyneet.
Vuorissa olevia mineraalirikkauksia: rautaa,
kuparia, tinaa, rikkiä, marmoria, palo-öljyä y. m.
käytetään tuskin nimeksi. Valtiollisesti
TT. jakaantuu kahtia: itäiseen mulattitasavaltaan
Santo Domingo (ks. t.) ja läntiseen
nee-keritasavaltaan Haiti. — 2. Tasavalta H.
011 28,676 km2; 1,8 milj. as., joista 90%
neekereitä, loput mulatteja. U<konto katolinen, puoleksi
afrikkalaista taikauskoa, kieli pilaantunutta
ranskaa. Sivistys alhainen, huolimatta
nimellisestä koulupakosta; ainoastaan 7 oppikoulua.
Tästä huolimatta osoittavat neekerit merkillistä
henkistä vireyttä, ranskalaisen kir jallisuuden
kysyntä esim. suurempi kuin monella
samankokoisella ranskalaisella alueella. — Raha: peso = 5 mk

(nimellisesti). Vienti: (1907-08) 11,3 milj. mk
(1905 46 milj. mk; 1789 165,75 milj. mk) ; tuonti
(1907-08) 23,8 milj. mk. Tärkein
kauppakaupunki 011 valtion pääkaupunki Port au
Prince, jonne 1908 saapuneiden alusten yht
touniluku oli 337,779. Muut tärkeimmät
satamat ovat Cap Haiti. Jacmel ja Gonaives. H:n
oman laivaston kantavuus 2,948 tonnia (1909).
Rautateitä 45 km (1908). — Hallituksen
etunenässä 011 presidentti. Senaatti on 39-jäseniuen
ja edustajakamari 95-miehinen. — Valkoihoisilla
ei ole oikeutta omistaa maata H:ssa, sitäpaitsi
ovat muutenkin huonommassa valtiollisessa
asemassa kuin värilliset. Valtiovelka 1909: 17,s
milj. paperi- ja 25,1 milj. kulta-pesoa. Tulot
5,4 milj. paperissa, 3,2 kullassa; menot 7,ss milj.
paperissa, 2,77 kullassa. Maan sotavoima maalla
14.060 miestä, merellä kolme vähäistä
kanuuna-venhettä. E. E. K.

Historia. H: n löysi 1492 Kolumbus, joka
sinne perusti ensimäisen esp. siirtolan. Kun
intiaanit sen kohta hävittivät, perustettiin samaan
paikkaan toinen, sittemmin n. s. San 1. S:to
Domingo, jota nimeä myös alettiin käyttää koko
saaresta. H., alkuaan esp. siirtomaavallan
keskus, rappeutui nopeasti 1600-luvulla, joutuen
merirosvojen (flibustierien) hävitettäväksi. He
asettuivat ranskalaisten suojaan, jotka siten
saivat jalansijaa H:u länsiosassa (1659; lopullisesti
Espanja luovutti alueen 1697). Ranskalainen
siirtola, Saint Dominique, tuli pian, vaikka olikin
pienempi, kukoistavammaksi kuin itäinen,
espanjalainen osa. Ranskan vallankumous
aikaansai siinä suuria levottomuuksia. V. 1791 syttyi
plantaasinomistajaiu sorron aiheuttama julma
neekeri kapina, pakosta myönnettiin orjille
vapaus, mutta siitä huolimatta valkoihoiset
hävitettiin melkein sukupuuttoon. Valta tuli vihdoin
etevän neekerin, Toussaint 1’Ouverturen käsiin.
Hänet tosin Napoleonin toimesta petollisesti
vangittiin ja vietiin Ranskaan 1802. mutta pian
täytyi ranskalaisten sittenkin luopua saaresta,
joka julistettiin itsenäiseksi tasavallaksi H:n
nimellä 1804 (Espanja oli jo 1795 luovuttanut
osansa Ranskalle). H:n presidentti, julma
neekeri Dessalines otti keisarin nimen (Jaakko I),
mutta hänet kukistettiin ja murhattiin 1806.
Serjälkeen jatkui yhä sisällisiä riitoja mulattien
ja neekerien, maanomistajain ja maattomien
välillä. Jotkut H:u presidentit olivat kelvollisia,
toiset julmia tai kelvottomia; muutamat
murhattiin, melkein kaikki kukistettiin
väkivaltaisten vallankumousten avulla. V. 1822 yhdistyi
koko saari, mutta 1844 erosi jälleen itäosa
itsenäiseksi, S:to Domingo nimiseksi
mulatti-tasa-vallaksi. Yhä vieläkin jatkuu näitä
puoluetaiste-luja kummassakin tasavallassa ja maan
hyvinvointi on niistä suuresti kärsinyt. G. R.

Hajaantua ks. Divergeerata.

Hajaantuminen, kemiallinen, ks. H a j o u t
u-m i n e u.

Hajaantuminen. Aivan sileästä pinnasta —
kuvastimen pinnasta — heiastuu valo
määrättyyn suuntaan. Kun taas kappaleen pinta on
rosoinen, leviää valo heiastumisen jälkeen siitä
joka taholle, niin että kappaleen voi nähdä
katsottakoon sitä miltä puolelta tahansa. Tätä
valon epäsäännöllistä heiastusta sanotaan h
a-jaantumiseksi 1. diffusioniksi. Au-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0018.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free