- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
15-16

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hajahyökkäys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

15

H ajoutuminen—Hajuaisti

16

ajan (n. s. lainsäädäntö- eli legislatuurikauden)
umpeen kulumista, joksi edustajat ovat valitut,
ja jonka heidän toimensa muuteu lain mukaan
kestäisi; hajoituskäskyyn liittyy samalla
määräys uusien vaalien toimittamisesta.
Parlamentin hajoituksesta puhuttaessa tarkoitetaan
tavallisesti juuri tällaista hallituksen (valtion
päämiehen) antamaa määräystä, mutta huomattava
on, että eduskunnan hajaantuminen ennen
lainsäädäntökaudeu päättymistä saattaa johtua
muistakin seikoista. Muutamat Sveitsin kanttonit
ovat perustuslakeihinsa ottaneet sellaisen
säännöksen, että säädetyn valitsijamäärän vaatiessa
uusia vaaleja kysymys on alistettava
kansanäänestyksellä ratkaistavaksi, ja jos enemmistö
ehdctusta kannattaa, päättyy koolla olevan
eduskunnan toimivalta ja uusiin vaaleihin
ryhdytään. Tavallisempaa on kuitenkin, että
eduskunnan itsensä tekemä päätös suorastansa lain
nojalla aikaansaa sen hajaantumisen. Belgiassa
(ja muutamissa muissa maissa) voidaan
valtiosäännön muuttamiseen ryhtyä vasta kun
molemmat kamarit ovat päättäneet, että siihen on
syytä. Heti kun tällainen päätös on tehty,
hajaantuvat kamarit lain nojalla ja uusien vaalien
jälkeen kokoontuva eduskuuta säätää itse
muutoksen. Onpa joskus tapahtunut, että jokin
lain-säätäjäkunta itse suorastansa on päättänyt
hajaantua. Ranskassa on ollut useita n. s.
perustuslakia säätäviä kansalliskokouksia, joitten
toiminta on tällä tavoin päättynyt, koskapa ei ole
ollut olemassa mitään muuta valtio-orgaania,
joka olisi voinut julistaa niitten toiminnan
päättyneeksi.

Hallituksen oikeus hajoittaa eduskunta taikka
eduskunnan alihuone 011 melkein kaikissa
nykyaikaisissa valtiosäännöissä tunnustettuna
(huomattavina poikkeuksina mainittakoon Norja ja
Pohjois-Ameriikan Yhdysvallat). Alkunsa se on
saanut Englannissa, jossa sitä ensi kerran
käytettiin 1784; nykyäusä sen säännöllinen
käyttäminen lainsäädäntökausien lyhentämiseksi ja
valitsijain kannan selvillesaamiseksi on Englannin
parlamentaarisen hallitustavan tärkeimpiä
periaatteita. Muissa maissa, joitten valtiosäännöt
Englannin esimerkin mukaisesti ovat myöntäneet
hallitukselle hajoitusoikeuden, ovat hallitsijat
toisinansa käyttäneet sitä valta-, jopa pakkokeinona
kansaneduskuntaa vastaan, ja meidän
päivinäm-mekin on, kuten kokemus on osoittanut,
mahdollista, että tätä oikeutta, jonka harjoittamista laki
ei ylimalkaan voi sitoa määrättyihin
edellytyksiin. käytetään tavalla, joka on vastoin lain
tarkoitusta ja valtion todellista etua. Nykyajan
valtioissa hajoittamista kuitenkin verrattomasti
useimmiten käytetään varsin kansanvaltaisessa
tarkoituksessa, tahdotaan nim. antaa valitsijoille
tilaisuus ilmaista kantansa jossakin tärkeässä,
eduskunnan ratkaistavaksi joutuvassa asiassa.

Missä parlamentti on kaksikamarinen, ja
ylähuone ei ole kansan valitsemani jäsenteu
muodostama, saattaa tietysti ainoastaan alihuoneen
hajoittaminen tulla kysymykseen; jälkimäisen
hajoittaminen vaikuttaa silloin ylähuoneen
istuntokauden keskeytymisen. Missä taas
valitut edustajat joko yksinomaan tai
pääasiallisesti muodostavat ylähuoneen, on senkin
hajoittaminen mahdollinen (näin on laita esim.
Belgiassa, Tanskassa ja Ruotsissa), vaikkakin har-

vinaisempi kuin tuon merkitykseltään
tärkeäm-män alihuoneen hajoittaminen. — Ranskan
valtiosäännön mukaan tasavallan presidentillä on
oikeus senaatin eli ylähuoneen suostumuksella
hajoittaa edustajainkamari (alihuone), mutta
tätä oikeutta on, etupäässä hallitusvallan
heikkouden ja epäitsenäisyyden vuoksi, nyk.
valtiosäännön voimassa ollessa käytetty vain yhden
kerran, 1877.

Hajoittaminen voipi tapahtua joko
istuntokauden aikana (eduskunnan ollessa kokoontuneena;
hajoitus ahtaammassa merkityksessä), taikka
istuntokausien väliajoilla. — Y’leisesti katsotaan,
että hallitus ei voi antaa hajoituskäskyä,
ennenkuin vastavalittu eduskunta on ennättänyt
ensikerran kokoontua.

Suomen (ja Ruotsin) säätyeduskunnan aikana
hajoittaminen varsinaisessa mielessä ei voinut
tulla kysymykseen, koska lainsäädäntökausi
kesti vain yhden istuntokauden ajan; sitävastoin
voitiin v:n 1869 Valtiopäiväjärjestyksen mukaan
valtiopäivät lopettaa ennen neljän kuukauden
kuluttua, jos kaikki säädyt sitä pyysivät taikka
hallitsija muuten katsoi siihen syytä olevan. —
Suomen nyk. Valtiopäiväjärjestyksen mukaan on
hallitsijalla oikeus, jos sen havaitsee
tarpeelliseksi, määrätä uudet vaalit toimitettaviksi
ennen säännönmukaisen kolmivuotiskauden
päättymistä (3 §). Jos uusien vaalien määrääminen
tapahtuu eduskunnan koollaollessa
(istuntokauden aikana) on eduskunnan hajaannuttava
hallitsijan määräämänä päivänä sekä uusien vaalien
jälkeen taas kokoonnuttava sen
kalenterikau-den ensimäiseuä päivänä, joka alkaa lähinnä
yhdeksänkymmenen päivän kuluttua
liajoittami-sei: jälkeen, ellei hallitsija ole määrännyt
aikaisempaa kokoontumispäivää. Jos taas määräys
uusien vaalien toimittamisesta annetaan sen
jälkeen kuin varsinaiset valtiopäivät on
lopetettu (istuntokausien väliajoilla), eikä vaaleja
ehditä suorittaa loppuun ennen seuraavan
helmikuun ensimäistä päivää, lykätään varsinaisten
valtiopäivien kokoontuminen sen
kalenterikuukauden ensimäiseen päivään, joka seuraa vaalien
tuloksen julkaisemisen jälkeen (18 §). — Vaalien
edellä suoritettaviin valmistaviin toimenpiteisiin
nähden on vaalilaissa niinikään annettu
muutamia erikoismääräyksiä sen tapauksen varalta,
että uudet vaalit on määrätty ennen
kolmivuotiskauden päättymistä toimitettaviksi (V. L. 4, 7,
15, 16, 17 ja 37 §). R. E.

Eajoutuminen, kemiallinen, kemiallisen
yhdistyksen hajoaminen useammaksi yhdistykseksi
tai alkuaineeksi; tällaisen hajoutumisen
vaikuttavat joko toiset aineet tai myöskin valo, lämpö
ja sähkö. ’ 8. V. E.

Haju, hajuaistin tuottama aistimus ynnä
erityisissä aineissa oleva kyky meissä herättää
hajuaistimus, vrt. Hajuaisti.

Hajuaisti, kyky tajuta hajuaistimuksia.
Hajuaistin 1. elin, jolla on mainittu kyky, piilee
nenän limakalvossa, jossa erityiset hajuhermot
pääteosineen välittävät aistimusten syntymistä.
Ihmisessä on vain nenäontelou ylimmillä osilla
tällaiset ominaisuudet olemassa. Ne ainekset,
jotka ovat omiansa hajua synnyttämään, ovat
kaasumaisia, ja niitä tarvitaan useinkin vain
tavattoman pienet määrät aistimuksen
herättämiseksi ; niinpä riittää */»<»ooo gr myskiä siera-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0020.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free