- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
17-18

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hajuherne ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

17

Hajuherne

— Hakaristi

18

men yläosaan johtuvaan ilmamäärään, jotta
mys-kinhajun aistimus tulisi huomatuksi. Hajuaisti
on kulttuuri-ihmisen kehnoimmin kehittynyt
aisti, sekä tylsistyy pian ollen sitten sen
koommin antamatta vihiä esim. huonosta huoneen
ilmasta, jossa pitemmän aikaa oleskelemme;
saatuamme kuitenkin hetkenkin vain hengittää
raitista ilmaa, niin että hajuaistin saa vähän
levähtää, antaa se sitten taas tiedon ummehtuneen
ilman huonoudesta. Hajuaistimukset ovat yleensä
luonteeltaan niin epämääräisiä, ettemme niitä
voi kunnollisesti jakaa rajoitettuihin ryhmiin;
olemme vain tottuneet nimittämään kutakin
hajua sen esineen mukaan, joka sen synnyttää,
esim. ruusun haju, pilaantuneen munan haju.
Suuri määrä niistä aistimuksista, joita yleensä
pidämme makuaistin alaan kuuluvina, ja jotka
muun muassa edistävät ruuan ja juoman
mauk-kuutta, kuuluvat oikeastaan hajuhermojen
välittämiin aistimuksiin, vrt. Nenä. M. O-B.

Hajuherne ks. L a t h y r u s.

Hajupihka ks. Pirunpaska.

Hajusuola (= ruots. luktsalt),
ammonium-karbonaatin tai salmiakin ja kalkin seos, johon
on lisätty joku hajuvesi. Siitä syntyy
ammoniakkia, joka sisäänhengitettynä vaikuttaa
virkistävästi pahoinvoinnissa ja
tainnoskohtauk-sissa. Naisten ennen yleisesti käyttämät
haju-pullot olivat täytetyt tällä aineseoksella.

Edv. Hj.

Hajuttomuus (anosmia), puuttuva kyky
tuntea hajua; h. esiintyy enemmän tai vähemmän
pysyväisenä vaillinaisuutena hajuhermojen
vikaantuessa, mutta saattaa myöskin olla
luonteeltaan ohimenevää ja tilapäistä, niinkuin on
laita jokaisessa nuhassa, jolloin nenän
limakalvon turvotessa hajua herättävät aineet eivät
pääse hermojen päihin vaikuttamaan. M. 0-D.

Hajuvesi, sprii-liuos hyvänhajuisesta
kasviöljystä tai keinotekoisesti valmistetusta aineesta,
ks. Essenssi t, Parfyymit.

Hakakenno ks. Kenn o.

Hakamaa, aidalla luitumeksi erotettu
metsä-tai niittymaa. Kaskenpoltosta hakamaalla on
laissa erityisiä määräyksiä. ks.
Kaskenpoltto. K. Jl-O:

Hakaniemen mellakka, „punaisen kaartin"
ja „kunnallisen suojeluskaartin" yhteentörmäys
Hakaniemen torilla Helsingissä elok. 2 p:nä 1906,
aiheutui lähinnä niistä uusista
suurlakkoyrityk-sistä, joihin edellisen vuoden marraskuun
suurlakon tuloksiin tyytymättömän työväestön
taholla ryhdyttiin Viaporissa heinäkuun ja
elokuun vaihteessa sam. v. tapahtuneen
sotilaskapinan yhteydessä. Yleisen turvallisuuden
säilyttämiseksi ja etenkin liikenteen turvaamiseksi
perustettu „kunnallinen suojeluskaarti" lähetti,
kun sille sen majoituspaikkaan Vapaaehtoisen
palokunnan talolle tuotiin tieto raitiotieliikenteeu
häiritsemisestä Siltasaarella, osaston
rientomarssissa paikalle. Hakaniemen torille saavuttua
syntyi — kenen aloitteesta, ei liene varmaa —
laukausten vaihtoa, jossa sai surmansa tai
haavoittui useita henkilöitä molemmin puolin;
kaatuneista ja haavoihinsa menehtyneistä oli
,,suo-jeluskaartilaisia" seitsemän, „punakaartilaisia"
kaksi. Mellakasta, jossa mielissä kauan kytenyt
kiihko purkautui julmiin ja osittain hyvin
raakoihin tekoihin, oli lähimpänä seurauksena

„punaisen kaartin" hajoittaminen sekä sen ja
suurlakkoliikkeen varsinaisen johtajan, kapteeni
Kockin pako maasta; „suojeluskaarti" hajosi
vapaaehtoisesti. Pitkällisen oikeudenkäynnin
jälkeen tuomittiin useita mellakan aiheuttajista ja
osanottajista vankeuteen. Helsingin kaupungin
valtuusto on kaatuneiden „suojeluskaartilaisten"
haudalle pystyttänyt muistomerkin.

Hakapyssy, 1400-luvun puolivälissä
käytäntöön tullut pitkäpiippuinen ja sytytinlukkoinen
tuliase; sai nimensä koukkumaisesta hanastaan
(ei perän alla olevasta koukusta, joka muurilta
ammuttaessa otti vastaan potkaisun). Aseen
paino vaihteli 5-50 kg ja lyijykuulien 60-200 g.
Käytettiin vielä 30-vuotissodassa. U. T. S.

Hakaratas, kelloissa käytetty pieni ratas,
joka säätää painon tahi jousen ylläpitämän
akselin pyörimisliikkeen,
siten että se tapahtuu
jaksottain. Kuvassa
esitetään sveitsiläinen
taskukellojen
ankkuri-säätö. Hakarattaa ssa
H on hampaita z, jotka
toimivat ankkurin A
hampaitten P
kanssa,-saaden ankkurin
heilumaan edestakaisin.
Kuvassa hammas Zj
painaa Pjitä vastaan
työntäen ankkurin yläpään
ulospäin. Kun z, on
jättänyt Pj:n, pääsee
ratas H. pyörimään
vapaasti pienen
matkaa kunnes z2 kohtaa
P2:n ja ankkuri taasen

Hakaratas.

Hakaristi.

heiluu toiseen suuntaan.

E. S-a.

Hakaristi (ruots. hakkors, saks. Hakenkreuz,
sanskr. sivastika, kreik. tetraraskel?s, ruask.
croix gammée, engl. fylfoot) on
tavallisimmasta muodossaan yhtä
piikillä ja suorakulmaisesti
taivutetuilla haaroilla varustettu risti,
mutta siitä on erilaisia toisintoja, joitten
haarat ovat enemmän tai vähemmän kaarikäyriä.
Hakaristiä on jo ikiajoista käytetty
ornamenttina mitä erilaisimmissa esineissä Euroopassa ja
Aasiassa, aikaisimmin se ehkä esiintyy
Välimeren itäalueella, Troia-Hissarlikin alemmissa
kerrostumissa; maalatuissa Hallstatt-a jan
saviastioissa; Ruotsissa jo pronssia jan lopulla,
Suomessa ainakin jo myöhemmällä rautakaudella;
myös suomalaisessa kansatieteellisessä
puukaltis-tcssa ja suomalais-ugrilaisten kansain
ompelu-koristeissa; se tavataan myös Afrikassa ja
Aine-riikassa — H:n synnystä ja alkuperäisestä
merkityksestä ovat mielipiteet varsin eriävät.
Muutamat katsovat sen kuvaavan pyörivää
auringon-kehää ja olevan auringonjumalan symbolin.
Ransk. tutkija Houssay näkee siinä mustekalan
ja saks. kansatieteilijä K. von den Steinen
haikaran kuvan. Molemmissa tapauksissa olisi h.
ollut amuletti (ks. t.) ja olisi sillä ollut
uskonnollinen merkitys, koska haikaraa ja mustekalaa on
pidetty totem-eläiminä. — Hakarististä ovat
ehkä alkunsa saaneet tähän
kuvatut merkit, joista jälkimäistä
kansa Lentiirassa sanoo mursun-

1

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:24 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0021.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free