- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
21-22

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hakodate ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

21

Hakodate—Haidane

nation". — Lontoossa 1846 perustettu H.-seura
on julkaissut yli 100 matkakertomusta.

E. E. K.

Hakodate [-da’-], kaupunki ja linnoitettu
vapaasatama Japanissa, Jesso-saaren
etelärannalla, Tsugaru-salmen varrella; 85,313 as. (1903).
Temppeleitä, museo, merikoulu; harjoittaa
tulitikkujen valmistusta sekä kuivatetun kalan y. m.
kauppaa. Vapaasatama, johon suurimmatkin
alukset pääsevät, avattiin 1858.

Hakoinen (ruots. Haga), vanha
herraskartano Janakkalassa, tarinan mukaan alkuaan
kuninkaankartano, mutta Hämeenlinnaa
perustettaessa vaihdettu kaupunkiin kuuluviin
aluei-hin; 1500- ja 1600-luvuilla mainittu „vanhaksi
Hämeenlinnaksi". Vanhin tunnettu omistaja
lienee Måns Torstensson (Gripsfot?), joka oli
Tukholman valtakunnan-päivillä 1560 ja allekirjoitti
säätyjen päätöksen 30 p:nä kesäkuuta sam. v.
Tilan sai 1615 Klas Klasson Uggla, jonka suvulla
se pysyi v:een 1795. Sen jälkeen tila on ollut
Leijonhufvud- ja Boije-suvuilla. Kartanon
vieressä on Hakoisten linnan (ks. t.) mäki.

K. S.

Hakoisten linna lähellä Hakoisten kartanoa
(ks. t.) Janakkalassa. Tarina tietää
Hämeenlinnan alkuaan perustetuksi tälle vuorelle, joka on
lähellä entisten tärkeiden vesireittien risteystä.
Viimeiset kaivaukset ovat osoittaneet, että
vuorella on ollut suunnikkaan muotoinen
päärakennus vuoren lakea piirittävän
maiittelimuu-rin laidassa. Tähän on liittynyt esilinna
kehä-muureineen ja sen edessä on ollut vallihauta
ja valli. Kaikki löydöt keskiaikuisia. K. S.

Hakokirves ks. Kirves.

Hakon ks. H a a k o n.

Hakonkoski, sahalaitos Rengossa, perust.
1892. omistaa Aug. Eklöf. K. S.

Hakostaron Linnamäki Uskelassa Kankaren
talon eteläpuolella, lähellä Salmenojaa, joka
ennen lienee yhdistänyt Alasjärven ja
Halikonlahden toisiinsa. Mäki on yksinäinen, n. 20-25 m
korkea, pohjois- ja länsiosassa jyrkkäkallioinen,
muihin suuntiin viettävä ja irtaista maata.
Valleja on itäisellä ja eteläisellä puolella.
Varustuksella on pakanuudenaikuineu luonne, mutta
linnan muuri on jo limitetty kalkkilaastia
käyttäen. * K. S.

Hakuli, paalu-aita, joka on tehty lyömällä
paaluja maahan taajaan toistensa viereen ja yh-

distämällä ne vitsaksilla; käytetty tavallisesti
sotatarkoituksiin. Myöskin ennen aikaan
tämmöisen aidan ympäröimä esikaupunki. K. S. K.

Halakha [-lä-] (uushepr., = tie, vaellus),
juutalaisten elämänvaellusta määräävien säännöksien
yhteinen nimi. Edv. St.

Halåsz, Ignäcz [-Us -äts] (1855-1901), unk.
kielentutkija, v.sta 1893 unkarin ja vertailevan

suomal.-ugril. kielitieteen professori Kolozsväriu
yliopistossa. Kävi v:ina 1884, 1886 ja 1891
Ruotsin lappalaisten keskuudessa kielitieteellisellä
tutk imusmatkalla, jonka päätulokset ilmestyivät
6-osaisena julkaisuna: „Svéd-lapp nyelv" (1S85-96,
kielennäytteitä, sanastoja, kieliopill. havaintoja).
H:n muista lapinkieltä koskevista julkaisuista
mainittakoon vertaileva esitys „A svédorszågi
lapp nyelvjäräsok" (1890-92) ja etelä-lapin
kielioppi „A déli lupp nyelv rövid alaktana"
(1901). H:n muista tutkimuksista ovat
tärkeimmät: „Magyar elemek az északi szläv
nyelvek-ben" (1888-89), jossa hän käsittelee
pohjois-slaa-vilaisten kielten unkarilaisia aineksia, sekä ,,Az
ugor-szamojéd rokonsåg kérdése" (1893-94), jos-a
hän laajojen sanavertailujen pohjalla käsittelee
kysymystä suomal.-ugrilaisten ja samojedilaisten
kielten keskinäisestä sukulaisuudesta. — H.
käänsi myös unkariksi joukon suomalaisia
kansanlauluja ja satuja. F. W.

Halava ks. Pajut.

Halbe, Max (s. 1865), saks. kirjailija, eli
ensin Berliinissä, mutta muutti 1895 Müncheuiin,
jossa yhä vielä elää. H:n esikoisdraamat „Ein
Emporkömmling" (1S89), „Freie Liebe" (1890)
ja „Eisgang" (1892) olivat kokonaan syntyneet
Ibsenin tunnustähtieii alla. Ensimäisen suuren
näyttämömenestyksensä hän saavutti
lemmen-draamallaan „Jugend" (1893). Tämän
näytelmän runollista voimaa eivät saavuta H:n
myö-häisemmät näytelmät: „Mutter Erde" (1897, myös
suom.": „Maa"), „Der Eroberer" (1899), „Die
Heimatlosen" (1899), „Das tausendjährige Reich"
(1900), „Hans Rosenhagen" (1901), „Das wahre
Gesicht" (1907). H. on naturalisti, hänen
näytelmissään on paljo näyttämöllisesti vaikuttavaa,
luonteen erittely on usein terävää, mutta hänen
dramaattiset keinonsa ovat usein ulkonaisia,
kuten esim. luonnonvoiman äkillinen
esillepurkau-minen. [Richard Urban, „Die literarische
Gegenwart" (1908).] J. E-l.

Halberstadt [-stat], kaupunki Preussissa,
entisen, samannimisen hiippa- ja ruhtinaskunnan
pääkaupunki; 45,529 as. (1905). Ulkomuodoltaan
vanhanaikainen, monta huomattavaa keskiajan
rakennusta: tuomiokirkko St Stephan (13-14:nneltä
vuosis.), Liebfrauenkirche (1135-1248),
raatihuone y. m. Useita hyvässä maineessa olevia
oppikouluja, m. m. 1675 perust. lukio. —
Vilk-kaanlainen kauppa ja teollisuus. — Lähettyvillä
Klusbergin esihistorialliset luolarakennukset. —
H. sai kaupuuginoikeudet 998. Joutui alueineen
Westfalenin rauhanteossa 1648 Brandenburgille.

E. E. K.

Halbig [-ih], Johann (1814-82), saks.
kuvanveistäjä, Münchenin polyteknillisen koulun
professori. H:n laaja toiminta käsittää varsinkin
koristeellisia ja monumentaalisia veistoksia,
joita on Münchenissä, Oberammergaussa,
Pietarissa, New Yorkissa y. m. E. R-r.

Haldane [höldein], Richard Burdon
(s. 1856), engl. politikko, tuli 1879 asianajajaksi,
valittiin 1885 alihuoneeseen, jossa liittyi
vapaamieliseen puolueeseen ja erityisesti sen
imperialistiseen ryhmään; tuli 1905 sotaministeriksi ja
sai 1907 hyväksytyksi armeian uudestaan
järjestämistä koskevan lain, jonka tarkoituksena on
Britannian-saarten puolustamista varten luoda
300 tuhanteen nouseva vara- 1. territoriaali-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0023.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free