- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
23-24

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hakodate ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

23

Haldatsokko —

Halikarnassos

2-1

armeia; julkaissut „Life of Adam Smith" (1887)
ynnä filosofisia ja valtiollisia kirjoituksia.

J. F.

Haldatsokko ks. Halde.

Halde(Halditunturi, Haltiotunturi
1. H a 1 d e f j e 1 d, lap. Haldatsokko),
Suomen korkein tunturi, maamme luoteiskolkassa
Enontekiäisten Lapissa, Norjan ja Suomen
rajalla; 1,254 m yi. merenp. kohoava, syvien
laakso-uomien uurtama gabbromuodostuma, jonka
huipulta lumi harvoin sulaa. TT. S-m.

Hale [heil], George Ellery (s. 1S68),
amer. astrofyysikko, tuli 1897 Chicagon
yliopistoon astrofysiikan professoriksi ja Williamsbyn
Yerkes observatorin johtajaksi. H. on etevä
spektraalianalyysin tutkija. Hän on
keksimällään spektroheliografilla ottanut ensimäiset
valokuvat auringonsoihduista ja protuberansseista,
tutkinut auringontäplien pyörreliikkeitä ja
magneettisia kenttiä, eri kuumissa sähköliekeissä
kaasutettujen metallien spektrejä j. n. e. H. on
„Astrophysical Journal"in toimittaja. Nykyään
(1910) hän on Kaliforniassa olevan Mount
Wilson observatoryu johtaja. U. 8:n.

Haleb ks. A 1 e p p o.

Hålek [ha-], Vitezslav (1835-74), tsek.
runoilija, oli erittäin tuottelias sekä lyyrillisen
että kertomarunouden, novellin ja näytelmän
alalla. Hänen uusi sanontatapansa tuotti hänelle
aikoinaan paljon ihailijoita, mutta verrateu
epäitsenäisenä runoilijana ja heikkona
muototaitei-lijana hän kadotti pian merkityksensä. J. J. il.

Haies [heile], S t e p h e n ’ (1677-1761), engl.
kasvifysiologi, tunnettu kasvien ravitsemista ja
eritotenkin niissä tapahtuvaa nesteitten
nousemista koskevista laajoista tutkimuksistaan.
Hänen teoksistaan mainittakoon: „Statical essays"
l:nen nide: „Vegetable statics, or an accouut of
somt statical experiments on the sap in
vege-tables" (1727, 3 pain. 1738). (M. O-B.)

Halévy [alevi’J. 1. Jacques
Fromen-t a 1 É 1 i e H. (1799-1862), ransk.
oopperansävel-täjä, Cherubini’n oppilas. Hänen parhaat
teoksensa ovat „Juutalaistyttö" ja „Salama"
(molemmat 1835), joista edellinen on esitetty
suomalaisessa oopperassa. H. toimi
sävellysopetta-jana Pariisin konservatorissa. I. K.

2. Ludovic H. (1834-1908), ransk.
kirjailija. edellisen veljenpoika, kirjoittanut,
useimmiten yhdessä H. Meilhacin kanssa,
operettiteks-tejä Offenbaehin musiikkiin, sekä tapadraaman
„Froufrou" (1869), humoreskit „Monsieur et
madame Cardinal" (1880), romaanin ,,L’abbé
Constantin" (1882) sekä sota-ajankuvaukset
„L’in-vasion" (1872) ja „Notes et souvenirs 1871-72"
(1889).

Halévy [alevi’J, Joseph (s. 1827),
ransk.-juutal. orientalisti, teki 1868 tutkimusmatkan
Abessiiniaan ja seur. v. Etelä-Arabiaan, tunki
ensimäisenä eurooppalaisena Wftdi Nedzràniin
y. m. ja kopioi 686 himjarilaista
piirtokirjoitusta (julkaistu 1872-75). Paitsi useilla
nerokkailla epigrafisilla tutkimuksilla ja rohkeilla
mielipiteillään raamatullisen eksegetiikan alalla
(„Recherches bibliques", 1895, 1901) H. on
herättänyt huomiota väitteellään, että n. s.
sumerilainen nuolenpääkirjoitus ei ole muuta kuin
ideo-grafista assyriaa. H. on etiopian, himjarin ja
turaanilaisten kielten professorina Sorbonnen

„École pratique des hautes études" opistossa
sekä assyriologian prof. „Séminaire israelite de
France"ssa. V:sta 1893 hän julkaisee
aikakauskirjaa „Revue sémitique". K. T-t.

Halfa-heinä ks. Espart o-h e i n ä.

Halfdan [-lv-]. 1. H. V a n h a, muinaisskand.
tarukuningas, josta kertomuksen mukaan kaikki
mainioimmat Pohjoismaiden hallitsijasuvut
Yng-lingit, Siklingit, Niflungit y. m. polveutuvat. —
2. H. Väkevä, tansk. tarukuningas,
nähtävästi ajateltu Göötaumaan hallitsijaksi (halvdan
= puolitanskalainen), surmaa tietämättäusä
velipuolensa Hildigerin, voittaa urotöillänsä
puolisokseen Tanskan hallitsijasuvun viimeisen
perillisen, kuninkaantyttären Gyridin. Heidän
poikansa on, pitkän lapsettomuuden jälkeen,
kuuluisa Harald Hildetand. — Nähtävästi alkuansa
sama henkilö kuin norjalaisperäisissä saduissa
mainittu H. Vuorenvahva („bjargrami").

K. G.

Halfvägsholmen [halvvë-] ks. Puolitien-

saari.

Haliaëtus ks. Kotkat.

Halichærus ks. Hylkeet.

Halicore ks. Merilehmä.

Halifax [hälifäks]. 1. Kaupunki (n. s.
muni-cipal borough) ja kreivikunta Englannissa;
111,018 as. (1908). Sijaitsee Penniinien
vuoristossa ja Leeds-Manchesterin radan varrella.
Vanha Pyh. Johanneksen kirkko ja kauniita
uudenaikaisia rakennuksia. Harjoittaa villa- ja
kampalanka- sekä rauta- ja terästeollisuutta.
Läheisyydessä kivihiilikaivoksia ja
kivilouhi-moita. — 2. Nova Scotian provinssin
pääkaupunki Kanadassa; n. 42,000 as. Sijaitsee
H.-har-bour nimisen Atlantin lahden rannalla; tämä on
kapean salmen kautta n. 50 km2 laajan Bedford
Basinin yhteydessä. Lalidista muodostunut
luonnollinen satama on maapallon parhaimpia, lujasti
linnoitettu ja aina jäistä vapaa. H:ssa ou
pro-vinssiviranomaisten ja parlamentin, katol.
arkkipiispan ja anglikaanisen piispan sija sekä useita
sivistyslaitoksia (yliopisto), luja varusväki ja
sotalaivaston asema. Teollisuus käsittäni
sokerin, puuvillatavarain, paperin ja koneitten
valmistusta. Suurta kalastusta. Itä-Kanadan
talvisatamana H. ylläpitää vilkasta laivaliikettä
Englannin ja Yhdysvaltain kanssa. Se on Kanadan
pacifik-radan ja viiden lennätinkaapelin
alkukohta. Vienti (kuivatettu kala, hummeri,
puutavarat ja omenat sekä maanviljelys- ja
meijerituotteet) oli 1905 n. 42 milj. mk:n ja tuonti 41
milj. mk:n arvoinen. Satamassa käyneitten
laivojen kantavuus nousi s. v. 2,8 milj. tonniin. —
Perustettu 1749. (W. S-m.)

Haliitti (kreik. halos = suola), vuorisuolan
(ks. t.) mineraloginen nimi.

Halikarnassos /-nässo’s], muinainen kaupunki
Vähän-Aasian Kaarian rannikolla, luettiin
doorilaisiin siirtolakaupunkeihin, vaikka sen
kreikkalaisten asukkaiden kielimurre näkyy olleen
joonialaista; paitsi kreikkalaisia asui siellä myös
kaarialaisia. 5:nnen vuosis. alkupuolella e. Kr.
siellä hallitsi Persian ylivallan alaisia
kaarialaisia ruhtinaita; näitä oli kuningatar Artemisia
(tunnettu osanotostaan Salamiin taisteluun).
Sittemmin kaupunki kuului ensimäiseen Ateenan
sotaliittoon. — 4:nnen vuosis. koskipaikoilla
siellä hallitsi toinen Artemisia, joka miesvaina-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0024.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free