- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
25-26

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Halikko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

25

halikko

Halkomitta

26

jansa Maussolloksen haudalle rakeuuutti
suurenmoisen hautarakennuksen, jota Kreikan
etevim-mät taiteilijat (Skopas, Leokhares y. m.)
koristivat kuvapatsailla ja korkokuvasarjoilla; tämä
muistomerkki, n. s. Maussolleion, luettiin
myöhemmin „maailman 7 ihmeen" joukkoon.

Halikko. 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Halikon khlak., Halikko-Angelniemen
nimis-miesp.; kirkolle H:n asemalta 1 km; 300,6
km2, joista viljeltyä maata 9,361 ha (1901) ;
114 "/is manttaalia, talonsavuja 244, torpansavuja
263 ja muita savuja 865; 6,018 as. (1907), joista
ruotsinkielisiä yli 1 %; 936 hevosta, 3,464
lehmää (1908). — Sivistyslaitoksia: kansakouluja
8 (9 opett.) ; pitäjänkoulu Joensuun kartanossa
per. 1796; Äminnen hevoshoidonkoulu. —
Teollisuuslaitoksia: Peksalan, Toppjoen ja Tuiskulan
tiilitehtaat; Hajalan kartanon, Vartsalan
höyrysahat, Mäen saha; Vartsalan höyrymylly, sekä
useita myllyjä ; Hajalan seudun ja Vaskion
osuusmeijerit. — 2. Seurakunta, konsistorillinen,
Turun arkkihiippak., Perniön rovastik., itsen,
khrakunta ainakin jo 1330. Seurakuntaan
kuuluvat Angélniemen kappeli ja Vaskion
rukoushuonekunta. Kirkko harmaasta kivestä (rak. 1440,
lisätty 1813-14). — Seutukunnalla (Rikalassa,
Mustamäellä y. m.) on tehty tärkeitä erikautisia
muinaislöytöjä. [A. Björk, Kiinteitä
muinaisjäännöksiä Halikon kihlakunnassa, Halikon
pitäjä (Suom. muinaismuistoyhd. aikak. VI, siv.
50 j. seur.).] K. S.

Halikon joki laskee Halikonlahteen (ks. t.).
Sen itäinen haara lähtee Someron rajoilta ja
kulkee Kuusjoen kirkon ohi lounatta kohti,
kunnes se yhtyy Vaskion kulmakunnalta tulevaan
läntiseen haaraan. Joki kulkee sen jälkeen
etelää kohti ja tehtyään suuremman mutkan
kääntyy loppujuoksullaan kaakkoon. Joen merkitys
liittyy läheisesti Halikonlahden tärkeyteen.

K. S.

Halikon kihlakunta käsittää Kemiön,
Dragsfjärdin ja Vestanfjärdin, Perniön ja Finbyn,
Kiskon, Suomusjärveu ja Kiikalan, Halikon ja
Angelniemen, Uskelan, Muurlan, Perttelin ja
Kuusjoen, Hiittisten kunnat sekä Kyrkosundin
saariston Kemiön kuntaa T. ja P. lääniä.

K. 8.

Halikonlahti, merenlahdelma, joka pistäytyy
n. 4 peninkulmaa syvälle sisämaahan
Kemiönsaaren ja mantereen välillä. Sen pohjukkaan
laskee kaksi osittain vieläkin kulkukelpoista
jokea nim. Halikon- ja Uskelan- eli Salonjoet,
jotka ovat olleet tärkeitä liikeväyliä. H. on
tämän vuosituhannen alussa ulottunut aina
nykyisen Halikon kirkon paikkeille, jossa on ollut
n. s. „Rikalan kaupunki". Näille seuduille on
keskittynyt saaristolaisten kauppa
sisämaalais-ten kanssa sekä ulkomainen meriliikenne, josta
viimemainitusta muistona on vielä puheenparsi:
„Halikon kautta Ruotsiin". [Juhani Rinne,
„Halikon seudun muinaisesta kaupasta" (Hist.
aikakauskirja 1906, siv. 54-72).] K. S.

Halikon tuomiokunta käsittää
käräjäkun-nat: 1. Halikko, Angelniemi, Vaskisten tilukset,
Uskela, Muurla, Salon kauppala, Pertteli,
Kuus-joki; 2. Perniö, Finby, Yliskylän
saarnahuone-kunta; 3. Kiikala, Kisko ja Suomusjärvi. Turun
hovioikeuden alainen. K. S.

Halila, venäläisten viranomaisten ylläpitämä

keuhkotautisten parantola Uudellakirkolla
(Viip. 1.).

Halinen 1. Halistenkoski, putous
Aurajoessa n. 3 km:n päässä Turusta, putouksen
korkeus 3,6 m; 50 hevosvoimaa. Koskessa on ollut
myllylaitoksia vanhoista ajoista. Vanhin säilynyt
sopimus veden sulkemisesta siinä on v:lta 1352.
N. s. Pyhän Henrikin myllyn omisti koskessa
P. Olavin luostari Turussa 1400-luvulla, ja
1600-luvulla oli pieni mylly Turun kaupungilla, jolle
koski myllyineen nykyisin kuuluu. [Juhani
Rinne, „Turusta Hälisten koskelle" (Suom.
mat-kailijayhd. vuosikirja 1905).] K. S.

Halkaisija. 1. Suora viiva, joka
käyräviivaisessa tasokuviossa puolittaa kaikki kuvion
samansuuntaiset jänteet. Useimmilla
korkeamman asteen käyrillä on joko yk*i tai ei yhtään
h:aa. Koonillisella sektsionilla (ks. t.) 011 sitä
vastoin äärettömän monta h:aa. Ympyrässä,
ellipsissä ja hyperbelissä keskipiste jakaa h:n
kahteen yhtä suureen osaan. Ympyrässä ovat
sitä paitsi kaikki h:t keskenään yhtäsuuret.
Parabeliu kaikki h:t ovat yhdensuuntaiset.
Käyrän pinnan h:ksi sanotaan kahden
halkaisija-pinnan leikkausviivaa. Ellipsoidin ja pallon
keskipiste puolittaa niiden h:t. Pallon h:t ovat
kaikki keskenään yhtäsuuret. N ä e n n ä i n e n
halkaisija, esim. auringon, määrätään siten,
että auringon keskipisteen ja katsojan silmän
kautta ajatellaan taso asetetuksi ja katsojan
silmästä piirretyksi sivuajia leikkausympyrälle.
Täten syntynyt kulma on auringon näennäinen h.

2. Kolmikulmainen kokkapurje ks. Purje.

U. S: n.

Halkeilu, se useimpien vuorilajien ominaisuus,
että ne lohkeavat määrättyihin suuntiin
helpommin kuin muihin, joten niistä syntyy jossain
määrin säännöllisiä kappaleita. Niinpä
basalteista usein muodostuu kuusitahkoisia pylväitä,
trakyyteistä, fouoliiteista y. m. ohuita paasia,
kun taas useat graniitit halkeilevat
suorakulmaisiksi lohkareiksi. Nämä ominaisuudet johtuvat
vuorilajien jähmettyessä ja kutistuessa
syntyneestä sisäisestä jännityksestä. Säännöllinen
halkeilu helpottaa vuorilajin louhimista. P. E.

Ealkia, kylä Pornaisissa. H:n saha (per.
1905) samannimisessä koskessa.

Halkokarin kahakka Kokkolan edustalla
tapahtui Krimin sodan aikana 7 p. kesiik. 1854,
kun Pohjanmaan kaupunkien varastoja
hävittämään lähetetyistä englantil. sotalaivoista
yritettiin täällä maihinnousua, samoinkuin Oulussa ja
Raahessa. Hyökkäyksen torjui ilman sanottavaa
tappiota Vaasasta tänne rientänyt sotilasosasto
kauppaneuvos Donnerin paikkakuntalaisista
kokooman vapaaehtoisjoukon avulla. Englantilaiset
kadottivat kaikkiaan 68 miestä sekä barkassin
tykkeineen. E. E. K.

Halkominen, tilan, ks. Maanjako.

Halkomitta, virallinen, on Suomessa
kuutiometri. Yksityiskaupassa ovat tavanmukaiset
mitat joko vanha syli = 6 jalkaa (1,78 m) korkea
ja 6 jalkaa pitkä pino tai metrinen syli = 2 m
korkea ja 2 m pitkä pino. Jos halkojen pituus
on sama niin on 5 vanh. syltä = 4 metr. syltä.
Halkojen tavallisin pituus on: valtion tilauksissa
’/s m, muuten 1 m, paitsi Kaakkois-Suomessa,
missä venäläinen lyhyt halko 011 laajalti
käytännössä. Enimmäkseen myödään täällä halkoja,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0025.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free