- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
35-36

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hallberg ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

35

Halley—Hallinnollinen jako

36

luonnontutkija, lääkäri ja runoilija. Opiskeli
aluksi klassillisia ja itämaisia kieliä, mutta
valitsi ennenpitkää lääketieteen erikoisalaksensa.
Vihittiin lääket. tohtoriksi Leidenissä 1727 ja
kävi senjälkeeu opintomatkoilla Euroopan
tärkeimmissä yliopistoissa, kunnes 1729 asettui
lääkäriksi Berniin. Täällä saavuttamansa
tieteellisen kuuluisuutensa vuoksi hänet 1736
kutsuttiin Göttingenin vasta perustetun yliopiston
lääketieteen, anatomian, kirurgian ja
kasvitieteen professoriksi. Siirtyi 1753
syntymäkaupun-kiinsa Berniin toimien siellä ,,Ammann"ma
(maistraatin jäsenenä). Tärkeimpään
tieteelliseen teokseensa „Elementa physiologiæ corporis
humani" (1757-66) H. kokosi aikansa kaiken
fysiologisen tietämyksen. Hän keksi lihasten
ärty-väisyyden, täydensi Harveyn keksimän
verenkierron tuntemista ja teki tärkeitä havaintoja
sikiön kehityksestä munassa. Hänen anatomiset
teoksensa paitsi „Icones anatomicæ" (1743-56)
ilmestyivät koottuina teoksissa „Opuscula
patho-logica" (1755) ja „Opuscula anatomica minora"
(1762-68). Kasvitieteilijänä H. julkaisi useita
floristisia teoksia sekä luonnollisen
kasvijärjes-telmän suunnitelman, joka kuitenkin saavutti
vain vähän kannatusta. Hän oli Linnén
vastustaja ja arvosteli hänen teoksiaan säälimättömän
ankarasti. Hän oli yhtä toimelias kuin oppinut:
Göttiugenissä hän perusti kasvit, puutarhan,
anatomisen laitoksen sekä järjesti kunink.
tiedeseuran, jonka elinaikaiseksi esimieheksi hän tuli.
Bernin kaupungin virkamiehenä hän suoritti
tärkeitä valtiollisia, kirkollisia ja teollisia
tehtäviä. — H:n runot ovat etupäässä
kuvailevia ja didaktisia. H:n pääteos on kuvaileva
runoelma „Die Alpen" (1729), jossa on
kauniita luonnonkuvauksia. Hänen didaktisista
runoelmistaan on mainittavin „Ueber den Ursprung
des Uebels" (1734). Myöhemmin H. kirjoitti
romaaneja, joiden tarkoituksena oli osoittaa, ettei
valtion menestys riipu valtiomuodosta, vaan
hallituksen oikeasta hoidosta. Nämä
„valtioromaa-nit" ovat „Usong" (1771), „Alfred, König der
Angelsachsen" (1773) ja „Fabius und Cato"
(1774). [Zimmermann, „Das Leben des Herrn
v. H." (1775) ; Hermine de Chavannes,
„Biographie d’Albert H." (1840) ; Widmann, „A. v. H:s
Staatsromane" (1893) ; 0. v. Greyerz, „A. v. H.
als Dichter" (1902) ; Jenny, ,.H. als Philosoph"
(1902).] J. n-l d J. A. W.

Halley fhälij, Edmund (1656-1742), engl.
tähtitieteilijä, 1703 Oxfordin yliopiston
professori, 1720 Greenwichin observatoriu johtaja.
Toimitti St. Helenan saarella 1676-78 tekemiensä
havaintojen nojalla ensimäisen luettelon
eteläisen taivaaupallopuoliskon tähdistä („Catalogus
stellarum australium", 1679). Julkaisi 1691
menetelmän paikan maantiet, pituuden määräämiseksi
merellä kuun havainnoista, 1693 ja 1716
menetelmän auringon parallaksin määräämistä varten
Venuksen ohikulusta. Havaitsi matkoillaan
1698-1700 Afrikassa ja Ameriikassa magneettineulan
deklinatsionin ja toimitti 1701 ensimäisen
magneettisen deklinatsionikartan. Revontulet H.
selitti magneettiseksi ilmiöksi. H. oli ensimäinen,
joka havaitsi kiintotähtien itseliikunnan.
Niinikään H. eusimäisenä laski — Newtonin
menetelmän mukaan — pyrstötähtien radat ja huomasi
m. m., että 1682 näkynyt pyrstötähti oli sama

kuin vv. 1531 ja 1607 näkynyt (Halleyn
komeetti), ja sen uudestaan ilmestymisen II.
laski tapahtuvan 1758. H. keksi peilioktantin,
käytti ilmapuntaria korkeusmittauksiin. H. ei
ehtinyt itse loppuun toimittaa tähtitieteellisiä
taulujaan „Tabulæ astronomicæ", jotka
ilmestyivät 1749 Lontoossa ja Lalanden toimittamina
1759 Pariisissa. H. R.

Halli ks. H y 1 k e e t.

Halli, merenkallio Uuraansalmeen johtavalla
väylällä ; samanniminen harmaa johtolvhty
punaisen 2,3 m korkuisen pylvään päässä. K. S.

Halli (saks. lialle, engl. Hall), erillään oleva,
vasituista tarkoitusta varten rakennettu
avonainen rakennus, jonka väljän sisähuoneen katto
on kannattajien varassa; suuri eteisen tapainen
sisähuone yksityisten asumuksissa (engl.
maa-kartanoissa varsin tärkeä) tahi julkisten
rakennusten odotus- ja läpikäyntihuone;
ulkopuolinen avoin pylväseteinen; väljä juhla- ja
kokoussali. Nykyajan tarpeiden luomia ovat
juhla-hallit, etenkin soitannollisia esityksiä varten
(Mannheimin, Mainzin y. m.) ja näyttelyhallit.
Kauppahallit olivat jo vanhallakin ajalla
käytännössä ; uudemmista ovat Pariisin keskushallit
laatuaan suurenmoisimmat. Asemahallit,
joko seinälliset tai avonaiset, kattavat raiteita
asemilla. U-o N.

Halligit (saks. yks. H a 11 i g, mon.
Halligen), 13 vähäistä, matalaa, usein kahdesti
päivässä meren pinnan alle joutuvaa saarta
Slesvig-Helsteinin länsirannikolla, yhteensä 22 km1, n.
500 as. Talot on rakennettu paaluille tai muille
korokkeille, mutta niitä joutuu kuitenkin tuon
tuostakin meren saaliiksi. Suojapatoja on
ryhdytty rakentamaan. E. E. K.

Hallikirkko, keskiajalla Pohj.-Saksassa ja
Italiassakin tav. kirkkomuoto, jonka sivulaivat
ovat yhtä tai lähes yhtä korkeita kuin
keskilaiva.

Halling, norj. kansantanssi, kohtalaisessa
tahdissa. I. K.

Hallinnan anastus, toiselle kuuluvan
hallinnan omavaltainen käyttäminen; sitä vastaan on
haltija oikeutettu itseapuun sekä oikeusturvaan.
Hallinnan anastusta koskevat
rangaistusmääräykset ovat rikoslain 16 luvun 18 pykälässä
sekä 38 luvun 5 ja 6 pykälissä, ks. Halli n t a.

K. H-a.

Hallinnanluovutussopimus ks. A k s e s-

s i o n i s o p i m u s. .

Hallinnollinen asetus, lakit., asianmukaisessa
järjestyksessä yleisesti noudatettavaksi julkaistu
määräys, joka on syntynyt hallinnollista tahi
taloudellista lainsäädäntötietä, s. o. ilman
eduskunnan myötävaikutusta. Tällaisia asetuksia
sanotaan myös julistuksiksi, vrt. Asetus.

O. Knien.

Hallinnollinen jako on Suomessa, eroten
oikeudellisesta ja kirkollisesta jaosta, siten
järjestetty, että koko maassa on 8 lääniä, niiden
alaosastoina 51 kihlakuntaa ja 38 kaupunkia,
kihlakuntain alaosastoina 274 nimismiehenpiiriä sekä
kaupunkikuntain rinnalla 518 maalaiskuntaa ja
niiden välimuotona 3 kauppalaa, jotka ovat joko
maalaiskunnan osana tai itsenäisinä kuntina.
Niistä on kaupungeilla, maalaiskunnilla ja eri
kuntana olevilla kauppaloilla itsehallinto, muut
ovat ainoastaan valtion hallintoalueita. Mainitut

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0030.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free