- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
39-40

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hallinnollinen keskitys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Hallintoneuvosto—Hallintopitäjä

40

vakautunut se käsitys, että hallintoakaan ei
ole toimitettava aivan vapaan harkinnan
mukaan, aivan vapaasti kulloinkin hyödyllisyyttä
ja tarkoituksenmukaisuutta silmällä pitäen, vaan
että hallinnonkin tulee pysyä lain alaisena,
ei menetellä lakia vastaan eikä mennä lain
asettamia rajoja ulommaksi. Siten laki
tunnustetaan hallinnon alalla valtiota itseäänkin
sitovaksi. Hallinnolla on valta ryhtyä
rajoittamaan kansalaisten vapautta ja yksityisten
omaisuuden käyttämistä, valta vaatia kansalaisilta
mieskohtaisia rasituksia ja varojen
suorittamista, ainoastaan sikäli kuin laki sen sallii.
Mutta silloin käypi hallinnon alallakin
tarpeelliseksi ja mahdolliseksi sen seikan ratkaiseminen,
mikä yksityisessä riidanalaisessa tapauksessa ou
voimassa olevan lain mukaisena pidettävä ja
sellaisena noudateltava. Tämä tehtävä, n. s.
h a 11 i n t o-o ikeudellinen lainkäyttö
on muutamissa maissa jäänyt tavallisten
hallintoviranomaisten tehtäväksi, niinkuin Suomessa
erittäinkin senaatin talousosaston,
lääninhallituksen ja maistraatin, toisissa se on uskottuna
yleisille tuomioistuimille samaten kuin
riita-asiain ja rikosasiain lainkäyttökin, mutta yhä
useammissa maissa on sitä varten jo
muodostettu erityisiä hallinto-oikeudellisia
tuomioistuimia. K. J. S.

Hallintoneuvosto. Voimassaolevan,
toukokuun 2 p:nä 1895 annetun osakeyhtiölain 42 §:n
mukaan voidaan yhtiöjärjestyksessä jättää
erityisen hallintoneuvoston toimeksi „määrätyissä
tapauksissa edustaa yhtiötä, kutsua kokoon
yhtiökokous, taikka muutoin hoitaa yhtiön asioita",
ja silloin on hallintoneuvostoon nähden voimassa,
mitä osakeyhtiölaissa toimitsijoista (ks. t.) on
säädetty. Tämän lainpaikan mukaan, joka on
sovellutettava myös osuuskuntiin, on siis
hallintoneuvoston, jos sellainen asetetaan, tehtävät
yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä tarkoin
mainittavat; hallinto kuuluu hallitukselle, mikäli
ei joku määrätty ala ole selvästi seu
toimivallasta erotettu. Paitsi osakeyhtiöissä ja
osuuskunnissa voi h. tahi valtuuskunta, kuten sitä
myös joskus sanotaan, tulla kysymykseen
muissakin yhtiöissä sekä myöskin yhdistyksissä.
Meillä se on käytännössä pääasiallisesti vain
suurissa, kuten pankki- ja vakuutusliikettä sekä
laajempaa teollisuus- tai kauppaliikettä
harjoittavissa yhtiöissä ja yhdistyksissä, ja sen
tehtävänä ou tavallisesti päättää tärkeimmät
periaatteelliset asiat, ottaa ja erottaa hallituksen eli
johtokunnan jäsenet sekä valvoa heidän
toimintaansa. — Muutamien maiden, esim. Saksan,
lainsäädännön mukaan h. on eräissä yhtiöissä
pakollinen. O. K:nen.

Hallinto-oikeus merkitsee sekä erityistä
oikeusjärjestyksen alaa että sitä tutkivaa ja
esittävää oikeustieteen haaraa. Edellisessä
merkityksessä käsittää hallinto-oikeus kaikki hallintoa
järjestävät lait ja asetukset ja myöskin
tavanomaiseen oikeuteen perustuvat sitovat
oikeussäännöt hallinnon alalla (ks. n a 1 1 i n t o). Se
käsittää siis sen osan voimassa olevaa oikeutta,
joka jää jalolle, kun erotetaan pois
yksityisoikeus ja julkisestakin oikeudesta ei ainoastaan
kansainvälinen oikeus sekä rikos- ja
prosessioikeus, vaan myöskin valtio-oikeus ahtaammassa
merkityksessä eli valtiosääntöoikeus. Yhdessä

viimemainitun kanssa, joka käsittää ne
oikeussäännöt, joiden mukaan korkeinta valtaa
valtiossa käytetään, kuuluu hallinto-oikeuskin
valtio-oikeuteen laajemmassa merkityksessä.
Hallinto-oikeutta ei yleensä vielä ole, niinkuin
siviili-, rikos- ja prosessioikeutta sekä osaksi
valtiosääntöoikeuttakin, kodifioitu
järjestelmälliseksi kokonaisuudeksi yhteen lakiin.
Suomessakin siihen suuntaan tehty yritys (Förslag tili
Ekonomi- och Politi-Lag för Storfurstendömet
Finland 1-3, Helsingfors 1857-58) on jäänyt
pelkäksi ehdotukseksi. Hallinto-oikeudellisia
säännöksiä on siten siellä täällä osaksi
perustuslaeissa ja 1734 vuoden yleisessä laissa tai muissa
eduskunnan myötävaikutuksella syntyneissä
eri-koislaeissa taikka hallinnollisissa asetuksissa,
jopa kuntain autonomisissa säännöksissäkin; ja
sen mukaisesti voidaan hallinto-oikeutta muuttaa
ja edelleenkin luoda näissä eri muodoissa. —
Hallinto-oikeuden tieteellinen käsittely on vasta
verrattain myöhään erkautunut itsenäiseksi
tieteenhaaraksi, jonka alaa ei kuitenkaan kaikkialla
käsitetä aivan yhtä laajalti. Niinpä esim.
Suomessa historiallisen kehityksen vaikutuksesta
eräitä oikeastaan hallinto-oikeuden järjestelmään
kuuluvia asioita, niinkuin elinkeino-oikeus ja
tvöväeulainsäädäntö on luettu n. s.
taloudelliseen oikeuteen, joka samalla käsittää
osia yksityisoikeudestakin. Varsinaisten
kirkollisten asiain katsotaan taas muodostavan
erityisen oikeuden alan, k i r k k o-o i k e u d e n.

K. J. S.

Hallinto-oppi (saks. Verwaltungslehre) on
valtiotieteen haara, joka käsittelee hallinnon
periaatteita, esittäen millaisen hallinnon tulee
olla, ja eroaa sentähden hallinto-oikeudesta, s. o.
sääntönäiseen oikeuteen perustuvasta valtion
todellisen, oikeudellisesti järjestetyn hallinnon
esityksestä, samaten kuin politiikka eri
tieteenhaarana eroaa valtio-oikeudesta. K. J. S.

Hallintopiiri ks. Hallinnollinen jako.

Hallintopitäjä, vanha suomalainen
oikeudellinen ja hallinnollinen piiri; vastaa nykyisiä
kä-räjäkuntia. — Pitäjä oli nähtävästi jo
pakanuu-denajalla tunnettu suomalainen
yhteiskunnallinen muoto, jonkinlainen heimoalueen alijako.
Kristillisellä keskiajalla se sai sekä kirkollisen
että hallintopiirin merkityksen. Tehtiin ero
kirkkopitäjän (ks. Seurakunta) ja
hallintopitäjän välillä. Kirkolliseen pitäjään (ruots.
solrn) kuuluivat ne henkilöt, jotka käyttivät
samaa kirkkoa, ja sen rajat sattuivat usein, mutta
ei suinkaan aina, yhteen hallintopitäjän rajojen
kanssa. Vanha, maallinen pitäjä muodostui taas
lainkäyttöpiiriksi ja vastasi sellaisena Ruotsin
kihlakuntia. Kun näet Suomessa kihlakunnat
olivat suuria, ruvettiin joka kihlakunnassa
pitämään useita käräjiä, nimittäin joka
hallintopitäjässä eli, kuten nykyisin sanotaan,
käräjäkun-nassa. Samalla h. muodostui hallintopiiriksi.
Koska käräjillä keskusteltiin esim. teistä ja
silloista, tuli h. myös olemaan tielahkona. Samaten
se tuli nimismiespiiriksi. Vanhempina aikoina
h. niinikään oli suurimpana verokuntana ja
sellaisena jaettu veroruotuihin (hoi), joita
myöhemmällä keskiajalla nimitettiin myös
neljännes-kunniksi. — Alkuaan h. näyttää Suomessa olleen
samalla jonkinlaisena itsehallinnon alueena,
samaten kuin Ruotsissa kihlakunta. Mutta kun

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:34 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0032.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free